Turun ammattikorkeakoulu loi työkalut vuorovaikutus- ja vaikuttamistyöhön
Turun ammattikorkeakoulu oli mukana viisivuotisessa CICAT2025-hankkeessa (Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin). Viime vuoden lopulla päättyneen hankkeen tiimoilta on julkaistu joukko työkaluja, jotka auttavat esimerkiksi muita hanketoimijoita viemään tuloksia laajemmin yhteiskuntaan.
CICAT2025-hankkeessa tutkittiin laaja-alaisesti kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä eli kiertotalouden katalyyttejä. Hankkeen tuloksena todettiin, että kiertotaloutta voivat vauhdittaa esimerkiksi uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva. Hanke toteutettiin yhteistyössä Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Turun ammattikorkeakoulu hoiti hankkeessa viestintä- ja vuorovaikutustyötä.
– Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä teki hankkeessa töitä suomalaisten alan huippututkijoiden kanssa. Vuorovaikutustyötä suunnitellessa ja toteuttaessa nousi meille esiin ajatus tuottaa tietoa ja ohjemateriaalia myös muiden hankkeiden käytettäväksi, minkä vuoksi olemme nyt osana hankkeen lopputulosta tehneet avoimen cc-lisenssin materiaaleja muille käytettäväksi, kertoo Turun AMK:n lehtori Piia Nurmi Kiertotalouden liiketoimintaryhmästä.
Käytännössä CICAT2025-hankkeen sivuilta voi ladata itselleen vuorovaikutusstrategian ja politiikkasuositusten vaikuttavuussuunnitelman pohjat, joita voi muokata omien tarpeidensa mukaisesti. Vuorovaikutusstrategiassa käsitellään muun muassa vaikuttavuustavoitteita, hankkeen yleisiä ydinviestejä, vuorovaikutuksen sidosryhmiä, kanavia ja toimenpiteitä sekä vuorovaikutuksen vaikuttavuuden seurantaa. Politiikkasuositusten vaikuttavuussuunnitelmapohja on kehitetty yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Suunnitelmapohja auttaa hahmottamaan jo hankkeen alkuvaiheessa, millaista vaikuttavuutta hankkeella ja työllä tavoitellaan ja mihin päätöksenteon prosesseihin sen voisi linkittää.
– Tietysti dokumentteja voi käyttää hanketyöhön, mutta yhtä lailla ne sopivat organisaatioiden tai järjestöjen käyttöön, jos tavoitteena on hahmotella toimenpiteitä tietyn lopputuloksen saavuttamiseksi. Tutkimus- ja hanketyössä työkalut säästävät aikaa, kun prosessiohje vaikuttamistyöhön on jo kertaalleen luotu. Kiireinenkin ja asiaansa omistautunut tutkija voi nyt osallistua helpommin vuorovaikutustyöhön, sanoo Nurmi.
Näiden lisäksi Kiertotalouden liiketoimintaryhmä loi tutkimustulosten keruulomakkeen. Se auttaa tutkijaa hahmottamaan, kuka ja miten tuloksi voi hyödyntää sekä kokoamaan tutkimuksen pääkohdat yleistajuiseen ja tiiviiseen muotoon. Tällöin tuloksia on helpompi hyödyntää esimerkiksi viestinnässä.
Työ CICAT2025-hankkeessa oli Nurmen mukaan hyvin antoisaa ja mielenkiintoista. Suomi on kiertotalouden tutkimuksen ja koulutuksen edelläkävijä, ja uusia tutkimusalueita syntyy jatkuvasti.
– Tulevissa hankkeissa voisimme mahdollisesti ottaa vastaavaa roolia, mutta olemme myös tutkimusryhmänä kehittyneet ja entistä valmiimpia ottamaan tutkimuksellisempaa roolia ja tekemässä enemmän sisältöjä, sanoo Nurmi.
Tutustu hankkeen lopputuloksiin tästä linkistä.
Tutkimushanketta rahoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.