Länsirannikon yhteistyö vahvistaa sairaanhoitajien kliinisten urapolkujen kehittämistä

Teksti: Minna Salakari

– Tämän yhteistyön taustalla on kasvava kansainvälinen ja kansallinen kiinnostus siihen, miten sairaanhoitajien työn pito- ja vetovoimaa voidaan parantaa sekä miten muuttuvien terveystarpeiden edessä voidaan kehittää palveluja tarvepohjaisesti, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja tutkimusryhmävastaava Virpi Sulosaari kertoo.

Suomessa on jo pitkään rakennettu kliinisten asiantuntijoiden koulutusverkostoja, mutta nyt tarkoituksena on lisätä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja ammattikorkeakoulujen välillä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.  Sen avulla pyritään aikaansaamaan hyvinvointialueiden tarpeisiin paremmin vastaavia, joustavia opintopolkuja ja kehittämään uudenlaisia väyliä asiantuntijasairaanhoitajan tehtäviin.

Tavoitteena asiantuntijasairaanhoitajamallin luominen 

Länsirannikon yhteistyöprojektissa vastataan hyvinvointialueiden asiantuntijuustarpeisiin rakentamalla joustava kliinisen asiantuntijakoulutuksen ja urapolun malli. 

– Kliininen urapolku tarkoittaa sitä, että sairaanhoitajan urakehitys tapahtuu kiinteässä yhteydessä kliiniseen hoitotyöhön – potilastyö säilyy keskiössä, mutta siihen liittyy yhä enemmän kehittämistehtäviä, Sulosaari selventää.

Kehitettävä koulutus- ja urapolkumalli mahdollistaa erilaisten painotusten toteuttamisen räätälöidysti, eikä koulutus perustu yhteishakuun vaan erillisiin väyliin, jotka vastaavat alueellisiin tarpeisiin.

Vaikka asiantuntijasairaanhoitajien paikkoja ei vielä ole paljon, kehitetään hankeyhteistyössä ”kandidaattimalli”, jossa vahvistetaan työnantajan, työntekijän ja opiskelijan välistä yhteistyötä. 

– Malli tarjoaa sairaanhoitajille mahdollisuuden aloittaa kandidaattina, jonka osaaminen kehittyy suunnitelmallisesti vastaamaan asiantuntijasairaanhoitajan työtehtävää. Myöhemmin he toimivat varsinaisina asiantuntijasairaanhoitajina, Sulosaari kertoo.

CARE-tutkimusryhmä etsii resurssitehokkaita ratkaisuja

Sulosaaren johtaman CARE-tutkimusryhmän on tarkoitus selvittää, miten koulutus, urapolku ja sairaanhoitajien työn veto- ja pitovoima ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi kartoitetaan nykyisten asiantuntijasairaanhoitajien tehtävänkuvat ja sitä, miten niitä voidaan edistää johtamisen näkökulmasta. 

Tutkimusryhmän tavoitteena on lisäksi selvittää, miten digitaalisia menetelmiä voidaan hyödyntää tehokkaasti kliinisessä hoitotyössä, jotta palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden ja potilaiden odotuksia. 

– Keskustelut hyvinvointialueiden hoitotyön johtajien kanssa ovat osoittaneet, että aiheemme ovat ajankohtaisia ja tärkeitä. Vaikka terveydenhuollossa on säästöpaineita ja henkilöstöpulaa, nyt on oikea aika panostaa kliinisten asiantuntijoiden urapolkuihin ja varmistaa, että palveluja voidaan tarjota resurssitehokkaasti ja vastata väestön muuttuviin tarpeisiin sekä lisätä sairaanhoitajan työn pito- ja vetovoimaa, Sulosaari toteaa.