Suuronnettomuusharjoituksessa ensihoidon merkitys korostui
Turun AMK:n osallistui YARA Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla Hangonsaaressa suuronnettomuusharjoitukseen 11.9.2014. Mukana harjoituksessa oli useita viranomaistahoja, jotka toimisivat myös todellisessa suuronnettomuustilanteessa.
Teksti: Saija Vanhanen, suunnittelija
Onnettomuusaamuna Hangonsaaren sataman peitti sankka sumu, mikä vaikeutti näkyvyyttä. Aamun hiljaisuuden rikkoi sireenien ääni. Ne antoivat varoituksen vaarasta, satamassa olleessa laivassa oli syttynyt tulipalo. Palon syynä oli lannoitelasti, mikä tuntemattomasta syystä oli leimahtanut liekkeihin.
Pian sataman täytti kova tohina, kun Pelastuslaitoksen hälytysajoneuvoja ajoi rantaan ja tehtiin tilannekartoitus. Laivassa oli useita loukkaantuneita, joita ryhdyttiin evakuoimaan laivasta. Heidät siirrettiin pikaista vauhtia kauemmas rannasta.
- Ensihoidon merkitys oli suuri. Laivalla oli tapahtumahetkellä runsaasti henkilökuntaa, joten jo heidän evakuointinsa laivasta oli iso urakka. Evakuointi piti tehdä nopeasti, sillä palava lannoite synnyttää myrkyllistä knox-kaasua. Kun toistakymmentä ”potilasta” oli evakuoitu, heidän kuntonsa oli määriteltävä jatkotoimenpiteiden oikean järjestyksen varmistamiseksi, totesi Hannu Kallio, Yara Suomi Oy:n turvallisuuspäällikkö.
- Satamassa tehtiin ensihoito turvallisen matkan päässä onnettomuuspaikasta, minkä jälkeen potilaat kuljetettiin sopivaan jatkohoitopaikkaan vammojen vakavuusjärjestyksessä, jatkoi Kallio.
Harjoitus monipotilastilanteissa jatkui myös jatkohoitopaikoissa, kuten TYKS:ssä, Vakka-Suomen sairaalan päivystyksessä ja Uudenkaupungin terveyskeskuksessa. Harjoituksen viimeinen etappi oli tiedotustilaisuus, jossa lehdistölle annettiin tilannetiedot ”suuronnettomuudesta”.
Onnistunut harjoitus
Harjoituksessa kuten oikeassa onnettomuudessakin yllättäviä asioita voi tulla eteen. Tällä kertaa yllätyksen aiheutti sumu. Ensihoidon piti saapua saareen meripelastuksen veneellä, mutta tässä kohtaa jouduttiin suunnitelmia muuttamaan. Koska ambulansseissa ei ole hengityssuojaimia, päätettiin loukkaantuneet siirtää paineilmalaitteilla varustettujen palomiesten ajamina ensihoitoyksikön pystyttämään hoitopaikkaan.
- Harjoitus suunniteltiin huolella, mutta yllätyksiä tulee aina. Ihmisten ratkaisut näissä tilanteissa vaikuttavat koko toimintaan, huomautti Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta harjoitusta johtava Markus Rautio.
- Näissä harjoituksissa nähtiin, mikä toimii ja missä on kehitettävää. Tässäkin tapauksessa kehitettäviä kohteita löytyi ja näitä sitten pyritään korjaamaan seuraavalla kerralla, totesi Rautio.
Sujuvaa yhteistyötä
Harjoituksessa testattiin muun muassa viranomaisten välistä yhteistyötä, samoin kenttäjohtajien yhteistyötä. Lisäksi tarkkailtiin lääkinnällistä pelastustoimintaa ja sen johtamista, sairaaloiden välistä viranomaisviestintää ja yhteistyötä potilaiden jatkohoitopaikkojen suunnittelussa sekä potilaiden jatkohoitoa TYKS:n ja Vakka-Suomen sairaalan päivystyksessä sekä Uudenkaupungin terveyskeskuksessa. Toisaalta myös väestön ja liikenteen eristämisen onnistuminen sekä onnettomuustiedottaminen olivat huomion kohteena.
Mukana harjoituksessa oli useita viranomaistahoja, muun muassa Yara Oy, 9lives, Lounais-Suomen poliisilaitos, Medgroup, Sairaankuljetus Koski, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun AMK, Turun hätäkeskus, TYKS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Uusikaupungin johtoryhmä ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitos.
AMOVIRKE
Sairaanhoitopiirien ja Turun AMK:n osallistuminen suuronnettomuusharjoitukseen kuuluu Turun AMK:n ensihoidon koulutuksen AMOVIRKE-projektin (ammatillisen osaamisen ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ensi - ja akuuttihoidossa) toimintaan.
Tämä oli 5. AMOVIRKE-projektiin liittyvä suuronnettomuusharjoitus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa Turun AMK:n opiskelijat ja opettajat Jari Säämänen, Lasse Putko ja Sanna Ojala ovat olleet mukana.
- Opiskelijat toimivat harjoituksessa lääkinnällisen pelastustoiminnan johtajien kirjureina, ensihoitajina luokitus-, hoito- ja kuljetustehtävissä sekä eriasteisesti vammautuneina potilaina. Opettajat toimivat harjoituksessa opiskelijoiden toiminnan tarkkailijoina ja ohjaajina, toteaa yliopettaja Jari Säämänen.
AMOVIRKE-projektissa pääpaino on viranomaisyhteistyön kehittämisessä ja toimintamallien luomisessa Varsinais-Suomen alueella tapahtuvissa monipotilastilanteissa. Lisäksi pyritään kehittämään suunnitelmia suuronnettomuus-, poikkeus- tai monipotilastilanteisiin, joissa huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja resurssit.Projektipäällikkö Jari Säämäsen mukaan projektin taustalla on potilasturvallisuuden lisääminen.
Suuronnettomuustilanteita on harjoiteltu vuodesta 2009 lähtien. Aikaisemmissa harjoituksissa skenaariot ovat liittyneet kouluampumiseen, voimalaitoksella tapahtuneeseen räjähdykseen, ammoniakkirekan ja linja-auton yhteentörmäykseen sekä matkustaja-aluksen karilleajoon räjähdyksen seurauksena.
