Sivu päivitetty 5.4.2018
IRIS - Introducing Reverse Innovation Model to HEI in Tanzania

IRIS - Introducing Reverse Innovation Model to HEI in Tanzania

IRIS-projekti kiinnittyy Reverse Innovation –ajatteluun, joka  pyrkii nostamaan  paikallisyhteisöstä nousevat jokapäiväiset haasteet innovoinnin pariin. Yhteisellä ajattelulla tartutaan havaittuihin ongelmiin ja pyritään tuottamaan ratkaisuja myös laajempaan käyttöön.

Korkeakoulussa Reverse Innovation –ajattelu on siirrettävissä opetussuunnitelman sisältöihin ja pedagogiikkaan eli opetusmenetelmiin. Tavoitteena on auttaa korkeakoulua näkemään paikallisyhteisöjen, yritysten ja yhteiskunnan ongelmat ratkaisukeskeisesti.  Toiminnallisella pedagogiikalla rakennetaan korkeakoulujen ja yhteisöjen välille vuorovaikutteinen yhteistyömalli, josta molemmat osapuolet hyötyvät.  

Opiskelijat oppivat toimimaan yritysten ja yhteisöjen kanssa, he saavat mahdollisuuden työskennellä käytännön työelämän haasteiden parissa ja luovat työelämäkontakteja jo opiskeluaikana. Opetushenkilökunnalle luodaan luonteva yhteys  yhteiskunnan toimijoihin. Tämä on keskeistä, että korkeakoulu ymmärtää yhteiskunnan tarpeet ja kykenee huomioimaan ne toiminnassaan. Toisaalta myös tarjotaan yhteiskunnalle tilaisuus päästä näkemään korkeakoulun tarjoamat mahdollisuudet. 

Paikallisyhteisöjen resurssit ovat usein vaatimattomat, työvälineet ja osaaminen voivat olla puutteellisia, mikä estää tai ainakin hidastaa merkittävästi toiminnan tai palveluiden kehittämisen ja kehittymisen. Kuitenkin kehittäminen on kriittinen piste yhteisön näkökulmasta, mutta myös yrittäjän, jonka elinkeino voi olla hyvin vaatimatonta.

Hankkeen yksi tärkeistä toimenpiteistä on  training for trainers -koulutus korkeakoulun opetushenkilöstölle. Tällä käynnistetään aktiiviseen pedagogisen toimintamallin kehittäminen. Tavoitteena on kehittää malli, jossa paikallistoimijat, yritykset ja yhteisöt, yhteistyössä korkeakoulun kanssa osallistuvat oppimisprosessiin ja kehittävät toimintoja sekä palveluita.  Yhteyksiä paikallisiin mikroyrittäjiin luodaan hienovaraisesti ja luottamusta luodaan askel askeleelta.  Mikroyrittäjistä on tietoa niukasti, sillä heistä vain murto-osa on ilmoittanut tietonsa viranomaisten rekistereihin. Yrittäjien kartoituksella pyritään samaan lisää tietoa heterogeenisestä mikroyrittäjien ryhmästä, löytämään kehittämiskohteita pilotointia varten sekä ennen kaikkea löytämään yhteys yrittäjiin.

Yrittäjien yhteydet viranomaisiin ja erilaisiin yhteiskunnallisiin tahoihin ovat ohuet. IRIS-hanke pyrkii luomaan suhteita toimijoiden välille ja mm. Tansanian innovaatiotapahtuman kautta antamaan tilaisuuden verkostoitua. Hankkeessa kekseistä on edistää yhteisöjen ja yritysten pääsyä viralliseen tietoon sekä virallisten tukitoimien pariin. Näihin hanke etsii ratkaisua informaatioammattilaisten ja kirjastojen verkostojen avulla. Kirjastoammattilaiset ovat myös käytännön linkki paikallisyhteisöihin ja tiedonkulun takaaja toimijoiden välillä.