Sivu päivitetty 5.4.2018

Life Science -kiihdyttämö

Hankkeen strateginen päätavoite on luoda Varsinais-Suomeen uudenlainen toimintaa tehostava ja korkeakoulujen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden alueellista yhteistyötä syventävä Life Science -kiihdyttämön yhteistoimintamalli, johon kaikki alueen avaintoimijat ovat sitoutuneet ja joka edesauttaa life science -alan kansainvälisen tason innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä varhaisvaiheen yritysten kansainvälistä kasvua (maakuntastrategian TP Y5 & 6). Tavoitteena on erityisesti lääke- ja diagnostiikkakehityksen sekä siihen liittyvien alatoimialojen suorituskyvyn ja tuottavuuden lisääminen.

Hanke rakentuu kuudesta toimenpidekokonaisuudesta, joiden pohjalta luodaan toimintamalli ja palvelutarjooma uudenlaiselle life science -alan kiihdyttämötoiminnalle sekä pilotoidaan prosessin toimivuutta ja valikoituja palveluja loppukäyttäjien, tutkijoiden ja yritysten kanssa.

Toimenpiteet ja tulokset

Näytä lisää

Toimenpidekokonaisuudet ovat:

1. Life Science -kiihdyttämön toimintamallin määrittäminen

2. Tilat, laitteet, resurssit ja life science -alan kokeiluympäristö

3. Lääkekehitys- ja diagnostiikka kehitysalustan konseptin suunnittelu osana Life Science -kiihdyttämöä

4. Kansallisen ja kansainvälisen verkoston rakentaminen ja hyödyntäminen

5. Life Science -kiihdyttämön toimintamallin ja mentorointiohjelman pilotointi

6. Hankehallinto ja viestintä

Näiden toimenpidekokonaisuuksien tuloksena Life Science -kiihdyttämöhanke saavuttaa seuraavat konkreettiset

tulokset:

• Varsinais-Suomessa on uusi toimintaa tehostava ja alueellista yhteistyötä syventävä life science-alan kiihdyttämötoimintamalli johon kaikki alueen avaintoimijat ovat sitoutuneet ja joka edesauttaa erityisesti lääke- ja diagnostiikka-alan innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä varhaisvaiheen yritysten kasvua.

• uudenlaisia toimenpiteitä, joilla alueen innovaatiotoimintaa voidaan aktivoida ja innovaatioiden tunnistamista ja ensivaiheen arviointia tehostaa.

• uusia varhaisvaiheen yritysten tunnistamisen ja arvioinnin toimintatapoja, jotka mahdollistavat yritysten kehityspotentiaalin sekä kehittämistarpeiden realistisen arvioinnin.

• käyttökelpoinen ja läpinäkyvä hakuprosessi ja valintakriteeristö, joiden avulla valitaan kiihdyttämön mentorointiohjelman pilottijaksoon 12-15 kiihdytettävää asiakasta.

• yritysten ja korkeakoulujen tarpeiden mukainen laajennettu laboratoriokokeiluympäristö ohjeineen sekä toimintamalli toiminnan pysyvälle rakenteelle.

• tietopaketti Turun life science -toimialalle tarjolla olevista laboratoriokokeiluympäristön tiloista, laitteista ja resursseista sekä opas siitä, miten mainittuja resursseja pääsee käyttämään

• korkeakoulujen innovaatio- ja yritystoiminnan aktivoituminen, joka näkyy innovaatioaihioiden, keksintöilmoitusten ja TUTL-hakemusten ja vastaavien soveltavan tutkimuksen hankkeiden määrän lisääntymisenä sekä lisensiointisopimusten, yritysyhteistyöprojektien ja startup -yritysten määrän kasvuna.

• Turun alueen profiloitumista life science -alan ja erityisesti lääke- ja diagnostiikkasektorin kansainvälisesti tunnustetuksi osaamiskeskittymäksi, joka on tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja siitä syntyvien innovaatioiden lähde ja hyödyntäjä, dynaaminen toimintaympäristö alan nuorille ja kansainvälisesti kasvaville yrityksille sekä houkutteleva ekosysteemi life science -alueen investoinneille.

• korkeakoulujen innovaatioaihioiden, keksintöilmoitusten, kaupallistamisprojektien ja -rahoituksen, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen ja yritysyhteistyön määrän lisääntyminen.

• monipuolinen temaattinen verkosto, joka pidemmällä aikavälillä vahvistaa Turun seudun älykkään erikoistumisen strategian, alueen roolia toimialan johtavana keskittymänä Suomessa ja lisää seutukunnan houkuttelevuutta investointi- ja sijoittautumiskohteena kansallisesti ja kansainvälisesti.

• pilotoitu mentoroinnin toimintamalli, jonka avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, minkälaista vaikuttavuutta syvällisellä ja teemakohtaisella mentoroinnilla saavutetaan erilaisiin asiakasryhmiin (korkeakoululähtöiset tiimit ja varhaisvaiheen yritysryhmät) ja life science-alatoimialoihin.