Piru piilee yksityiskohdissa, mutta näkyy kokonaisuudessa
Tieto on luuloa parempi päätöksenteon raaka-aine. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nousevat asiat ovat kuitenkin yhä useammin siinä määrin viheliäisiä, että niitä ei voida ratkaista pelkästään tietoa lisäämällä. Lue lisää...

Näin Tanskassa
Yhteiskunta urheiluseurojen ympärillä muuttuu jatkuvasti. Myös urheiluseurojen muututtava ja mukauduttava, mikäli mielivät selviytyä tai jopa petrata/laajentaa toimintaansa. Perinteisen urheiluseuratyön kivijalka, vapaaehtoistyö on muuttanut luonnettaan. Projektimainen vapaaehtoistyö on voimissaan, mutta 24/7-puheenjohtajia on vähemmän tarjolla. Palkatut toiminnanjohtajat ovat olleet monen urheiluseuran pelastus ja toiminnan elvyttäjä.

Mitä muita keinoja urheiluseurojen elävöittämiseksi on tehtävissä? Miten yhteiskunnan muuttuminen vaikuttaa tulevaisuudessa? Miten tulevaisuutta voisi ennustaa? Hankalaa. Aina voi kuitenkin lähteä hieman etäämmälle ja tutustua toisten maiden järjestelmiin, sillä harvoin tulee reissusta tyhmempänä takaisin. Siis matkaan. Lue lisää...

Kuninkaallinen hölkkä – kaksisuuntaista brändin laajentamista
Valtionpäämiehet ovat hyödyntäneet urheilua historian saatossa moniin tarkoituksiin. Usein kyse on ollut kansallisen identiteetin pönkittämisestä. Tämä on ymmärrettävää, sillä urheilu läpäisee ihmisten huomiofiltterin ja muodostaa siksi tehokkaan alustan poliittiselle viestinnälle. Myös Suomessa urheilu on tarjonnut monelle presidentille ympäristön, jonka kautta on voinut näyttää kansalle itsestään uusia ja inhimillisiä puolia. Kekkonen hiihti ja hyppi, Koivisto pelasi lentopalloa Sikariportaassa, Ahtisaari tunnetaan koripallomiehenä ja Niinistö on puolestaan tuttu kasvo jalkapallokatsomossa. Lue lisää...

Tulkinnoille on jätettävä tilaa!
Ranskan hyökkääjä Antoine Griezmann murtautuu läpiajoon saatuaan Paul Pogban pystysyötön. Pikajunamaisesti etenevä Griezmann kaatuu maalialueella, mutta erotuomari Andres Cunha levittää kätensä pelin jatkumisen merkiksi. Pian tapahtuneen jälkeen Cunhan korvassa olevaan kuulokkeeseen saapuu viesti, että kannattaisi katsoa tilanne uudestaan kuvaruudulta. Cunha piirtää ruudun kuvan ilmaan ja osoittaa kohti Austalian maalia – Pilkku Ranskalle. Griezmann vie joukkueensa 1-0 johtoon. Video Assistant Referee (VAR) –järjestelmä toimi. Vain neljän minuutin kuluttua Australia tasoittaa tilanteeksi 1-1. Ottelun ratkaisu lähtee Ranskan Paul Pogban jalasta kaukolaukauksella. Pallo osuu ylärimaan, josta se kimmahtaa maaliviivan tuntumasta kentälle takaisin. Maaliviivateknologia tunnistaa kuitenkin pallon käyneen maalissa. Lopputuloksen kannalta tekniikka osoittautui oleellisen tärkeäksi tässä ottelussa. Lue lisää..

Voisiko urheilusponsorointi olla arvostusperusteista?
Parayleisurheilun EM-kisat Berliinissä olivat ja menivät. Suomalaiset menestyivät jälleen kerran mainiosti. Kilpailullisen menestymisen lisäksi suomalaisessa mediassa puhuttiin arvokisoihin osallistuneilta edellytettävästä matkakustannusten omavastuusta. ”Mitali tai osa kustannuksista omaan piikkiin”-sopimus vaikutti monien mielestä julmalta. Sitä se saattaa ollakin, joskaan kysymys ei ole niin harvinaisesta menettelystä kuin monet arvelivat. Esimerkiksi Helsingin Sanomat (30.8.18) on laatinut hyvän selvityksen eri urheilulajien omavastuukäytännöistä.

Suomen Paralympiakomitean yhteistyökumppani Jysk näki paraurheilijoiden omavastuun ympärillä käyneen kohun tilaisuudeksi osoittaa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Hieman myöhemmin lehdissä uutisoitiin myös Jalostajasta, joka kertoi tukevansa 11 paraurheilijan valmistautumista Tokion vuoden 2020 olympialaisiin. Hyvä niin! Lue Lisää...

Tavat voittaa ja käsitellä vääryyksiä urheilussa synnyttävät tai syövät arvostusta
Urheilu on yksinkertaista. Kilpailutilanteessa ja etukäteen sovittujen sääntöjen puitteissa nopeimmin juokseva, pisimmälle hyppäävä tai eniten maaleja tehnyt joukkue on paras. Jossittelulle ei jää sijaa, kun pöytäkirja kertoo, mitä on tapahtunut.
Kyllä ja ei. Kukaan tolkun ihminen ei kiistä, etteikö Ranska ole uusi jalkapallon maailmanmestari. Yhtä selvää on, että Saksan kohtaloksi koitui putoaminen jo ennen jatkopelejä. Ja se, että Messi, Ronaldo ja Neymar eivät kyenneet viemään joukkueitaan mitalipeleihin. Toisaalta, jos jalkapallossa ja urheilussa ylipäänsä olisi kysymys vain voittamisesta ja häviämisestä, sen kiinnostavuus ei olisi sitä, mitä se on. Lue lisää...

Onko e-urheilu Z-sukupolven avainkokemus?
”Kaksi viiden hengen joukkuetta pelaa toisiaan vastaan otteluita, joiden tyypillinen kesto on noin 30 minuutista tuntiin. Jokainen pelaaja ohjaa yhtä sankareiksi kutsutuista taistelijahahmoista, joilla on erilaisia kykyjä ja pelityylejä. Ottelun aikana pelaajat keräävät hahmolleen kokemuspisteitä, rahaa ja esineitä pystyäkseen kamppailemaan vastustajajoukkuetta vastaan. Pelin voittaa joukkue, joka onnistuu murtamaan vastustajiensa puolustuksen ja tuhoamaan heidän tukikohtansa päärakennuksen.” (Wikipedian kuvaus Dota 2 -strategiapelistä.) Urheilua vai ei? Lue lisää...

Askeleita käyttäjälähtöiseen ajattelutapaan
Palvelulähtöinen ajattelutapa (service-dominant logic) ja käyttäjälähtöinen ajattelutapa (user-centric business model) ovat uudistaneet yritysmaailman käytäntöjä ja parhaillaan tekemässä hiljaista vallankumousta myös julkisten palvelujen organisaatioissa. Niillä on taustansa teknologisessa murroksessa, mutta myös ajattelun ja asenteiden muutoksessa.Aiemmissa liiketoimintateorioissa usein koristeen asemaan jäänyt ’palvelu’ on ottanut paikkansa strategisen suunnittelun itsestään selvänä kiintopisteenä ja samalla siirtänyt kehityksen ja markkinoinnin painopistettä tuotteen ominaisuuksista kohti asiakas- ja käyttäjäkokemusta. Asiakaspalvelijan ja asiakkaan välistä kontaktia kuvailevasta merkityksestä palvelu onkin vähitellen paisunut koko liiketoimintaprosessia ohjaavaksi kattokäsitteeksi ja nyt jopa esinemuotoinen tuote näyttäytyy ensisijaisesti palveluliiketoiminnan erikoistapauksena – käsin kosketeltavan muodon ottaneena palveluna tai palvelun alustana. Lue lisää

Sosiaalinen media vaatii yritykseltä panostusta ja resursseja sekä uudenlaista ajattelutapaa
Sosiaalinen media on viimeisen vuosikymmenen aikana muodostunut tärkeäksi työkaluksi sekä markkinoinnissa että yritysten ja niiden asiakkaiden välisten suhteiden vahvistamisessa. Miten sitten hyödyntää esimerkiksi Instagram-sovellusta tehokkaasti ja tuloksellisesti osana liiketoimintaa? Anna Hänninen tutki aihetta erään turkulaisen hotellin näkökulmasta Liiketoiminnan kehittämisen YAMK- opinnäytetyössään. Opinnäytetyö tehtiin osana Deeva-hanketta. Lue lisää...

Tekoäly on tyhmä ilman eettistä ulottuvuutta
George Orwell muistetaan parhaiten teoksestaan Vuonna 1984. Toisen maailmansodan jälkeen ilmestyneessä ja tulevaisuuteen sijoittuvassa fiktiivisessä romaanissa kuvataan, mitä tapahtuu, kun vallanpitäjillä on käytössään teknologia, joka mahdollistaa alamaisten arjen yksityiskohtaisen seuraamisen ja yleisen mielipiteen tehokkaan muokkaamisen. Orwellin kirjassa kansalaisia seurattiin ja hallittiin heidän olohuoneisiinsa sijoitettujen kaksisuuntaisten teleruutujen välityksellä. Teleruudut olivat pirullisia, sillä ne sekä puhuivat että kuuntelivat ja katselivat. Kehitys johti lopulta tilanteeseen, jossa kansalaisilta oli evätty myös väärin ajattelun mahdollisuus, sillä kielestä oli karsittu vallanpitäjille vahingollisten ajastusten ilmaisuun tarvittavat sanat. Lue lisää...

AKK Autosportforum 2018
Autourheilu on eittämättä osa menestyksekästä suomalaista tarinaa, jota on maailmalla ovat kertoneet suorituksiensa kautta mm. Simo Lampinen, Markku Alen, Marcus Grönholm, Henri Toivonen, Kimi Räikkönen, Mika Häkkinen, Keijo Rosberg jne. Suomalaisten autourheilumestareiden ketju on niin pitkä, että kaikkien nimien kirjoittaminen tuntuisi loputtomalta luettelolta. Lue lisää...

Se oli jumalauta Tanska!
Kävin muutama vuosi sitten herättävän keskustelun erään opiskelutoverini kanssa. Kyseenalaistin jääkiekon MM-kisojen urheilullista arvoa, ja tähän ajatukseen ystäväni myös yhtyi, sanoen perään jotakuinkin näin ”minulle on toisaalta yhdentekevää mitä mieltä kisojen arvosta ollaan, sillä minulle ne ovat merkitykselliset”. Lue lisää...

Linkki: Strategista ja operatiivista kaukoviisautta
Somekohun taustalla on todelliseen tai kuviteltuun syyhyn perustuva tunnepitoinen tulkinta asiasta, ihmisestä tai organisaatiosta. Kohu ei olisi kohu ilman liioittelua. Somessa asiat saavat uudet mittasuhteet, sillä kohut leviävät virusten lailla yli rajojen ja aikavyöhykkeiden. Sopivissa olosuhteissa paikallisesta asiasta kehkeytyy globaali puheenaihe, joka löytää tiensä myös perinteiseen mediaan. Lue lisää...

Hashtag #olympialiike
Tukholma on yksi seitsemästä kaupungista, joka ilmoitti äskettäin hakevansa vuoden 2026 talviolympialaisten kisaisännyyttä. Calgary ja Sapporo hakevat jo toisia kisaisännyyksiään. Myös Cortina d’Ampezzolla ja Torinolla on aiempaa kokemusta talvikisojen järjestämisestä. Lue lisää...

Jatkoa sotelle
Sote- ja maakuntaratkaisut myllertänevät kuntien maailmaa lähiaikoina. Eduskunnan päätökset lopulta näyttävät mitä tapahtuu tai jää tapahtumatta. Kuntiin jäävät kuitenkin esimerkiksi urheiluun ja liikuntaan liittyvät toiminnot. Urheilun ja liikunnan osalta valtakunnan tason operatiivinen hallinto on ollut myllerryksessä viimeiset 10 vuotta. Opetusministeriö on tukenut johtovastuun siirtymistä Olympiakomitealle, jonka urheilutoimintojen johtoon nimitettiin juuri Mika Lehtimäki. Entä olisiko kuntatason hallinnon reerausta vielä jatkettava? Lue lisää...

Työtä vai vapaa-aikaa – rajaton Twitter
Sosiaalinen media on mullistanut käsityksen työnteosta ja vapaa-ajasta: yhä useampi esim. twiittaa työaikana tehden samalla asiakaspalvelu- tai myyntityötä. Twiittien aiheet ovat sekä selkeästi työhön liittyviä, mutta myös perinteisesti vapaa-aikaan, kuten urheiluun, kuuluvia. Lue lisää...

Datalla tunteisiin
Lentopallokentän päädyssä yksinäinen ja ilmeetön kaveri näppäilee kahta läppäriä ja kameraa. Vieressä on asennettuna oma mobiiliverkko riittävän dataliikennöinnin varmistamiseksi. Lentopallon liigaottelu on käynnissä ja joukkueen tilastoija on vauhdissa omassa ”toimistossaan”. Oma joukkue häviää pelatun pallorallin. Pallon loputtua kentän laidalla valmentaja ohimosuoni sykkien nappaa tabletin käteensä ja taistelee tunnereaktiotaan vastaan. Valmentaja näkee pelatusta pallosta kentän päädystä otetun videon viiden sekunnin viiveellä, jotta hän voi tarkistaa onko oma joukkue pelannut sovitusti. Valmentajan hyväksyvä nyökkäys paljastaa oman joukkueen toteuttaneen pelikirjaa suunnitellusti, mutta tällä kertaa vastustaja pystyi siitä huolimatta voittamaan pallon. Lue lisää...

Yhteisötyö – Urheiluseuran uusi ydin?
”Iso trendi sponsoroinnissa on yhteiskuntavastuu”. Näin kertoi Jaakko Haltia Suomen Palloliiton eteläisen alueen Seurojen ääni -seminaarin esityksessään. Yhä useammin kuulet haastatteluissa, artikkeleissa, kolumneissa ja muissa yhteyksissä tuota sanaa käytettävän. Ja miksi ei käytettäisi, sillä yhteiskuntavastuun kantamiselle on tilausta yhä enenevissä määrin. Lue lisää...

Asianajaja, informaatikko, riidanhaastaja, sillanrakentaja vai ilveilijä?
Sosiaalista mediaa käytetään monesta syystä. Yksi etsii informaatiota, toinen viihdyttää itseään ja kolmas hyödyntää somea kaverisuhteidensa ylläpitämisessä. Vierasta ei ole sekään, että some valjastetaan imagon rakentamiseen. Lue lisää...

Linkki: Virtuaali- ja lisätty todellisuus muokkaavat penkkiurheilua uusiksi
Monet muistavat heinäkuun 2016 Pokémon Go -mobiilipelistä, joka sai lapset, nuoret ja vähän vanhemmatkin ihmiset jahtaamaan Pokémon-hahmoja. Pihoille, toreille, puistoihin, metsiin, pelloille ja joskus myös rakennusten sisälle sijoitettuja virtuaalisten hahmojen kerääminen tapahtui älypuhelimeen ladatun sovelluksen avulla. Pelin suosio kasvoi räjähdysmäisesti, mutta myös laski nopeasti. Pokémon Go on yksi ensimmäisistä lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) hyödyntäneistä ja suurelle yleisöille tutuksi tulleista sovelluksista. Lue lisää...

Muutos ei odota
Transformaatio tarkoittaa muodonmuutosta. Transformaatiosta on kysymys esimerkiksi silloin, finanssiyritys ryhtyy terveyspalvelujen tuottajaksi tai tavaratalo muuttuu brändikauppiaasta kiinteistöyhtiöksi. Joskus yrityksen muodonmuutos on johdon ja omistajien strateginen päätös, toisinaan transformaatio muistuttaa ajopuuna ajelehtimista. Yhdenlaisen kuvan yrityksen muodonmuutoksesta saa Niklas Jensen-Eriksenin ja Elina Kuorelahden teoksesta Suuri affääri – Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016, jossa kerrotaan, miten nuorsuomalaisten perustamasta Päivälehdestä kasvoi Pohjoismaiden laajalevikkisin sanomalehti ja merkittävä mainosalusta. Lue lisää...

”Good is the new cool”
Vuonna 2008 Lehman Brothers –pankin hakeutuminen yrityssaneeraukseen aloitti pitkähkön matalasuhdanteen, jonka aikana kaatui useita pankkeja ja yhtä useiden taseita jouduttiin pönkittämään yhteisistä varoista ympäri maailmaa. Tämä vaihe voimisti keskustelua yritysten vastuullisuudesta. Pitäisikö yritysten missiona olla jotain muutakin kuin voiton tuottaminen omistajilleen? Samaan aikaan kiihtyi keskustelu monista kansainvälisistä sosiaalisista haasteista, joiden ratkominen tuntui olevan vähintäänkin pulmallista. Lisäksi sosiaalinen media kiihdytti media-alan muutosta. Perinteiset mediat eivät olleetkaan enää portinvartijoina uutisissa. Yhtäkkiä kuka tapansa pystyi saamaan laajaa julkisuutta internetin välityksellä, kun julkaisemisen kynnys madaltui olemattomaksi. Lue lisää...

Anteeksipyytäminen ei riitä, asiakas odottaa tekoja
Anteeksi. Kahdeksankirjaiminen sana, jolla on oikeassa paikassa ja tilanteeseen sopivalla tavalla esitettynä suuri vaikutus. Jo lapsena opimme, että anteeksipyyntö on tapa, jolla voimme kertoa olevamme pahoillamme aiheuttamastamme mielipahasta. Anteeksipyynnön teho riippuu monesta asiasta, joista kaksi merkittävintä lienee nopeus ja aitous. Lue lisää...

”Sieltähän voi kurkkia pilarin takaa” – olosuhteet palvelutuotannon pullonkaulana?
”Sulla pitää hei olla tuote kunnossa, jotta saadaan häkki täyteen”. Urheilujargonin peruskauraa, jonka voi kuulla eri muodoissaan, mutta sisällöltään samana lähes jokaisen seurajohtajan suusta. Mennäänpä kuitenkin jargonin taakse ja pohditaan, mitä se tuote oikeastaan onkaan. Tuote on raaka-aineista ja puolivalmisteista aikaansaatu fyysinen tuotannon tulos, jonka voi esimerkiksi varastoida ja jota voi koskea ja arvioida ennen ostopäätöstä. Jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut, tai mitkä tahansa urheilutapahtumat sopivat tähän määritelmään huonosti. Lovelock ja Gummeson (2004) määrittelevät neljä ominaisuutta, jotka erottelevat tuotteet palveluista – aineettomuus, samanaikaisuus, vaihtelevuus ja katoavaisuus. Kun ostamme urheilua, ostamme palveluita, emme tuotteita. Me menemme urheilutapahtumaan tietämättömänä lopputuloksesta ja tapahtuman urheilullisesta tasosta, ja me kulutamme tapahtuman ”kerralla loppuun”. Ja tulemme kuitenkin aina uudelleen – mikäli saamamme palvelu (katsojakokemus) oli hyvää. Lue lisää...

Tilannekuvasta tulevaisuustarinoihin
Tilannekuva on positiivisesti latautunut käsite, sillä se pitää sisällään ajatuksen, että kuvan haltijalla on käsitys siitä, mitä tämän ympärillä tapahtuu. Siksi ei olekaan ihme, että tilannekuvan muodostamiseen panostetaan. Esimerkiksi valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimii tilannekeskus, jonka tehtävänä on tuottaa eri viranomaisilta ja avoimista lähteistä saatujen tietojen pohjalta reaaliaikaista turvallisuustapahtumatietoa valtionjohdolle. Lue lisää...

Onko fantasiaurheilu e-urheilua aidoimmillaan?
Moni pikkupoika fantasioi jalkapalloammattilaisen elämästä tai urasta NHL:ssä. Vanhemmat hymyilevät vaikka tietävät, että haaveet jäävät todennäköisesti toteutumatta. Haaveilu nähdään harmittomana ja luonnollisena osana lapsen kasvua. Lue lisää...

Hyökkäys on paras puolustus
Helsingin Sanomat (HS) kirjoitti 30.10. maaseudun autioitumisesta. Jutussa oli mukana laskuri, josta pystyi tarkistamaan kunnan arvioidun asukasmäärän vuonna 2030. Suomessa on paljon pieniä kaupunkeja, kuten Huittinen, Loimaa ja Forssa, joissa on 10 000 – 20 000 asukasta. Näiden kaupunkien väkiluvun lasku ei näytä dramaattiselta, mutta työikäisen väestön osuus sen sijaan pienenee uhkaavan nopeasti. Helsingin Sanomien jutun perusteella edellä mainittujen kaupunkien työikäisen väestön osuus vuonna 2030 on 12 – 14% pienempi kuin nyt! Jutussa käsitellään muutamia samaa kokoluokkaa olevia paikkakuntia, jotka ovat onnistuneet pitämään tai jopa kääntämään asukasluvun kasvuun. Mahdollisuuksia siis on, mutta miten ne muutetaan toiminnaksi? Lue lisää...


Roskasta rahaa eli ”from trash to cash”
’Trash’ on englantia ja tarkoittaa Merriam-Websterin sanakirjan mukaan asiaa, jolla on vähän tai ei lainkaan arvoa (something worth little or nothing). Roskaksi leimaaminen on tehokas tapa ilmaista oma suhtautumisensa puheena olevaan asiaan. Ongelmalliseksi roska-kortin vilauttamisen tekee se, että kysymys on usein subjektiivisesta tulkinnasta. Se, mikä on yhdelle roskaa, voi olla toiselle jotakin aivan muuta. Lue lisää...

Wow, mikä reissu!
Metaforalla tarkoitetaan vertaukseen perustuvaa kielikuvaa. Metaforan alkuperä on kreikan kielessä, verbissä ’metapherein’, joka tarkoittaa suomeksi siirtämistä. Metaforassa siirto tarkoittaa sitä, että kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa samaistetaan toisiinsa tavalla, joka edellyttää tulkitsijalta kykyä ymmärtää sitä kontekstia, jossa vertaus esitetään. Lue lisää...

NMKY
Suomen kaikkien aikojen paras lentopallon seurajoukkue Pieksämäen NMKY voitti aikoinaan 7 Suomen mestaruutta peräkkäin. Tämän lisäksi se voitti kopallisen muun värisiä mitaleita. Lisäksi PNMKY oli Euroopan mestareiden cup finaaleissa kolmesti. Helsingin ja Turun NMKY:t puolestaan hallitsivat Suomen koripallomarkkinoita. Turku erityisesti 70-luvulla (3 kultaa, 2 hopeaa ja yksi pronssi). Helsinki taas oli 80-luvun valtias (4 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi). Yhteensä näillä on 27 mitalia. Aikoinaan urheiluruudusta saattoi pongata paljon muitakin NMKY-päätteellä pelaavia joukkueita lähinnä amerikkalaislajeissa lento- ja koripallossa.  Lue lisää...

Kun tappio maistuu voittoa makeammalta
Kontrafaktuaalinen ajattelu tarkoittaa vaihtoehtoisten tapahtumakulkujen pohdiskelua ja niillä spekulointia. Kysymys on yhdenlaisesta jossittelusta, jossa huomio kiinnitetään toteutumattomiin vaihtoehtoihin. Joskus vaihtoehto on parempi kuin toteutunut, toisinaan taas ei.Donald Trump harjoitti jossittelua helmikuussa 2017 kehottaessaan katsomaan, mitä tapahtui Ruotsissa. Kun mitään erityistä ei ollut tapahtunut, Trumpin viestinnästä todettiin, että presidentti puhui yleisellä tasolla maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Trumpin maailmassa se, mitä hän kuvasi, olisi voinut tapahtua. Jossittelu on universaali ilmiö, jota tavataan kaikkialla, jossa ihmisiä ja asioita laitetaan järjestykseen. Kulttuurikohtaiset erot näkyvät lähinnä siinä, miten näyttäviin jossitteluakteihin ihmiset kykenevät. Toisissa kulttuureissa ollaan jossittelunkin suhteen pidättyväisempiä kuin toisissa. Lue lisää...

Tosiasiat puhuttelevat, kun ne kehystetään yleisölle merkityksellisellä tavalla
Yhdysvaltojen presidenttinä on mies, joka kutsuu itselleen epämieluisia tosiasioita häpeilemättä valheiksi. Donald Trumpin puheissa ei ole kysymys politiikkaan tavanomaisesti kuuluvista väännöistä, joissa toisia tosiasioita painotetaan toisia vahvemmin, vaan keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden legitimiteetin tietoisesta kyseenalaistamisesta. Trump hyökkää totuuden kimppuun usealla rintamalla. Ensimmäiset virkakuukaudet ovat vahvistaneet kuvaa siitä, että Trumpin kampanjassaan osoittama epäluulo tiedeyhteisöä kohtaan istuu miehessä sitkeässä. Esimerkiksi ilmastonmuutos on puheiden perusteella Trumpille kiinalaisten kätilöimä juoni, ei kansainvälisen tutkijayhteisön osoittama hyvin todennäköinen tosiasia. Lue lisää…

Kun hyökkäys on paras puolustus
Digitalisaatio kohtelee eri toimialoja eri tavoin, mutta silti on vaikea löytää toimialaa, joka olisi sille täysin immuuni. Laakereille ei pidä jäädä makaamaan, sillä diginukkujille on tiedossa kalsea herätys. Monessa bisneksessä tarvitaan yhä ihmisten välisiä ja kasvokkain tapahtumia kohtaamisia, joissa voidaan välittää informaatiota sanojen lisäksi myös ilmein, elein ja äänenpainoin. Kehitys puhuu kuitenkin sen puolesta, että digitalisaatio ei ole vain teknologiaa vaan kysymys on muutosvoimasta, joka muokkaa käsityksiämme ja odotuksiamme siitä, mikä on hyväksyttävää ja suotavaa, ja mikä taas tuomittavaa ja paheksuttavaa. Lue lisää...

Normaaliksi ei synnytä, normaaliksi tullaan
”V***u, et säkään oo ihan normaali!” En tiedä, mitä nuori haluaa sanoa, mutta epäilen, että tuomion takana on nuoren sosiaalisessa piirissä jaettu enemmän tai vähemmän yhteinen käsitys normaaliuden ja epänormaaliuden kriteereistä. Nuoret ovat tunnetusti uskossaan vahvoja ja mielipiteissään ehdottomia. Tämä ei tietenkään tarkoita, että rajan vetäminen normaalin ja epänormaalin välille olisi yksinkertaista. Kaikkea muuta. Taloussosiologista arvotutkimusta (Stark, 2009; ks. myös Ville-Pekka Sorsan artikkeli teoksessa Talous ja arvo) väljästi mukaillen voidaan nimittäin väittää, että mikään ei ole normaalia (tai epänormaalia) sellaisenaan vaan se tehdään normaaliksi (tai epänormaaliksi). Lue lisää...

Sponsori pysyköön lestissään
Viileistä ja järkevistä yritysjohtajista tulee kiekkoseuran hallituksessa pikkupoikia”, tuumasi Kalervo Kummola jo 11/2004 Talouselämän haastattelussa. Kummola peräänkuulutti tuolloin tiukempaa otetta liigaseurojen talouden hoitamisesta. Useimpien kaupallisten urheiluorganisaatioiden johtokunnissa ja hallituksissa ollaan päivittäin edelleen kieli keskellä suuta kuin tasapainolaudalla keikkuen urheilullisen ja taloudellisen toiminnan sopivaa miksausta pohdittaessa. Lue lisää...