Rakentaminen on aina kiinnostanut Jesse Junnilaa. Ammattikoulun ja lukion jälkeen rakentamiseen liittyvä insinöörikoulutus oli hänelle ensimmäinen vaihtoehto, ja into syventyä alaan jatkui myös ylemmässä korkeakoulututkinnossa.

Julkaistu:
Muokattu:
Teksti ja kuva: Siiri Welling
Kun Jesse Junnila mietti peruskoulun jälkeen jatko-opiskeluja, oli hänelle itsestään selvää hakeutua ammattikouluun talonrakentamispuolelle.
– Olen aina tykännyt siitä, että voin nähdä oman käden jäljen. Toki siihen aikaan myös moni kaveri meni talonrakennuspuolelle ammattikouluun. Mutta samaan aikaan itselle oli tosi selkeää se, että tulen myös jatko-opiskelemaan, minkä vuoksi valitsin lopulta kaksoistutkinnon, sanoo Junnila.
Junnilaa kiehtoi kaksoistutkinnossa itsensä haastaminen. Monet opettajat olivat peruskoulussa varoitelleet kaksoistutkinnon kuormittavuudesta, mutta Junnila oli kunnianhimoinen. Kaksoistutkinnon toteutus oli hyvin koordinoitu, ja lopulta Junnila koki kahden tutkinnon opiskelun mielenkiintoiseksi. Valmistumisen jälkeen Junnilalle oli selvää, että hän aikoisi jatkaa opintoja juuri rakentamisen puolella.
– Kyllä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörikoulutus oli itselleni se ensimmäinen vaihtoehto, ja oikeastaan hain pääsääntöisesti vain rakennusalan insinöörikoulutuksiin. Myös rakennusmestari oli yksi vaihtoehdoista. Todistus lukiosta ja ammattikoulusta oli sen verran hyvä, että pääsin sitten opiskelemaan Turun ammattikorkeakouluun haluamaani alaa, toteaa Junnila.
Työ vei mennessään
Junnila aloitti opinnot Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2014. Parin vuoden perusopintojen jälkeen Junnila pääsi harjoitteluun Swerock Oy:lle. Hänen tehtäviinsä kuuluivat muun muassa betoninvalmistaminen ja laadunvalvontaa. Samalla hän pääsi tutustumaan kokonaisvaltaisemmin juuri betonialaan betoniaseman hoitajana.
– Silloin yllätyin paljon siitä, miten laaja teollisuus betoniala on. AMK-tason opinnoissa meillä oli tietysti ollut betonilabroja, joissa oli keskitytty materiaalin hyödyntämiseen ja esimerkiksi lujuuslaskelmiin, mutta koulun penkillä käsitys betonialasta oli vielä paljon suppeampi. Swerockilla pääsi tapaamaan rakennuttajia ja tutustumaan suurimpiin projekteihin, mitä Suomessa tehdään. Koko betonialan skaala on valtava. Erilaiset hankkeet vakuuttivat siitä, että ala on monipuolinen ja itselle sopiva.

Niistä ajoista, kun pääsin ensimmäistä kertaa töihin betonialalle, on tosi moni asia muuttunut. Infrabetonit ovat uudistuneet, vähähiiliset betonit on lanseerattu ja kansallisiin standardeihin sekä säilyvyysstandardeihin on tullut muutoksia. Nyt alalla tapahtuu todella paljon koko ajan!
Työ Swerockilla betonin parissa vei mennessään. Työporukka ja työ olivat hyviä ja mielenkiintoisia, minkä vuoksi Junnilalle oli luontevaa tehdä myös oma AMK-tason opinnäytetyönsä Swerockille. Kun Junnila valmistui vuonna 2018, hän pääsi jatkamaan töitä Swerockilla laatuinsinöörinä. Myöhemmin hän erikoistui myös tuotannon johtamiseen. Junnila toteaakin, että hän valmistui AMK-koulutuksesta hyvin mielenkiintoiseen aikaan: Ennen valmistumista monet tahot olivat pohtineet, että betoniala tulee aina olemaan samanlainen, mutta kestävyys ja vihreä siirtymä alkoivat näkyä myös betonialalla.
– Niistä ajoista, kun pääsin ensimmäistä kertaa töihin betonialalle, on tosi moni asia muuttunut. Infrabetonit ovat uudistuneet, vähähiiliset betonit on lanseerattu ja kansallisiin standardeihin sekä säilyvyysstandardeihin on tullut muutoksia. Nyt alalla tapahtuu todella paljon koko ajan, ja on onni, että pääsin mukaan juuri tähän kehityssuuntaan, toteaa Junnila.
YAMK kavereiden kanssa
Vuonna 2023 muutama Junnilan kaveri alkoi puhua, että he hakeutuvat opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Turun ammattikorkeakouluun. Ajatuksena oli, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto voisi mahdollisesti avata ovia myöhemmin tulevaisuudessa, vaikka koulutukselle ei juuri nyt ollut akuuttia tarvetta. Niinpä Junnilakin hakeutui Turun AMK:n Rakennettu ympäristö -koulutukseen. Kun kaveritkin pääsivät samaan koulutukseen, sai Junnila rakennettua omaa asiantuntijuuttaan yhdessä sopivan vertaistuen kanssa.
YAMK-opintojen aikana Junnila eteni urallaan. Vuonna 2024 hän siirtyi kehitysjohtajaksi Finnsementille, ja on nyt betoniteollisuuden näköalapaikalla. Finnsementti on iso toimija, joka on etunenässä kehittämässä alaa.
– Finnsementillä on mahtava missio ja asenne. Meillä on kunnianhimoinen tavoite vähentää yrityksen päästöjä 30 prosenttia vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä, ja se näkyy muun muassa mielenkiintoisissa tutkimus- ja kehitystehtävissä. On hienoa, että voin olla osa tätä isoa kokonaisuutta, edistämässä vähähiilisyyttä ja betoniteollisuuden kehitystä.
Omaa opiskelualaansa miettiville haluaisin korostaa sitä, että kannattaa miettiä myös betoniteollisuutta hyvänä vaihtoehtona.
Tulevaisuudessa Junnila toivoo voivansa olla edelleen mukana Finnsementin toiminnassa ja etenevänsä urallaan. Toistaiseksi hän ei ole harkinnut lisäkoulutuksia, vaikka uskookin itsensä kehittämisen olevan kannattavaa. Oman talon rakentaminenkin on toivottavasti edessä jossain vaiheessa.
– Omaa opiskelualaansa miettiville haluaisin korostaa sitä, että kannattaa miettiä myös betoniteollisuutta hyvänä vaihtoehtona. Ala on laaja ja siihen liittyy paljon erilaista toimintaa ja mielenkiintoisia tehtäviä, joten se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, päättää Junnila.
Lue seuraavaksi
-
Opiskelija

Kirjastot johdattivat tulevaisuuden uralle
Ona Rehn on aina tykännyt lukea ja viettää aikaa kirjastoissa. Nyt hän opiskelee kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi ja valmistuu kirjastoalan ammattilaiseksi. Yläasteen jälkeen Rehn lähti opiskelemaan ammattikouluun sosiaali-…
-
Opiskelija

Ravintolakokista ja talonrakentajasta rakennusmestariksi – Juha Leppäsen opintopolku on ollut monivaiheinen
Ravintolakokki, talonrakentaja, prosessinhoitaja. Juha Leppäsellä on monipuolinen opiskelutausta ja työhistoria, ja hän on myös esimerkki siitä miten erilaiset polut voivat johdattaa ammattikorkeakouluopintojen pariin. Nyt käynnissä on toinen vuosi…
-
OpiskelijaUutinen

Turun AMK:n opiskelijan opinnäytetyö ehdolla vuoden 2025 tekoälylopputyöksi
AI Finland julkisti ehdokkaat vuoden 2025 tekoälylopputöiksi. Kolmen kärkeen nousi terveysteknologian osaamispolulta Tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi valmistuneen Joni Obradovicin opinnäytetyö. Julkaistu: Muokattu: Valtakunnallinen tekoälyverkosto AI Finland julkisti ehdokkaat…
