Energia- ja meriteollisuuden murros vaatii uudenlaista yhteistyötä

Vararehtori Juhani Soini puhumassa mikrofoniin yleisön edessä auditoriossa.

Energia- ja meriteollisuuden muutos haastaa yritykset ja korkeakoulut kokoamaan osaamistaan entistä laajemmin. Corporate Corner toi Turussa yhteen Wärtsilän ja neljä korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulussa yritysyhteistyö näkyy esimerkiksi tutkimushankkeissa ja uuden Meri- ja laivanrakennusteknologian keskuksen toiminnassa.

Uutinen

Uudet energiaratkaisut, digitalisaatio, tekoäly ja energiatehokkuuden vaatimukset muuttavat teollisuutta nopeasti. Moniin kehityshaasteisiin vastaaminen edellyttää yrityksiltä ja korkeakouluilta eri alojen osaamisen yhdistämistä.

Wärtsilän toimitusjohtaja Håkan Agnevall kuvasi muutoksen vauhtia Turussa 12.11.2026 järjestetyssä Wärtsilä Corporate Cornerissa. Hänen mukaansa energia- ja meriteollisuudessa tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana enemmän kuin edellisten 30–40 vuoden aikana.

Agnevall piti Turun vahvuutena Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Yrkeshögskolan Novian yhteistyötä. Corporate Cornerissa korkeakoulujen tutkijat ja Wärtsilän edustajat etsivät tapoja vastata yhdessä yrityksen tutkimus- ja kehittämistarpeisiin.

Yhteiskuvassa 14 henkilöä rivissä aulassa.
Wärtsilä Corporate Corner kokosi Turkuun neljän korkeakoulun, Wärtsilän ja Business Turun edustajia keskustelemaan energia- ja meriteollisuuden muutoksesta ja yhteistyön mahdollisuuksista. Kuva: Turun yliopisto/Antti Tarponen

Soveltava tutkimus vastaa yritysten käytännön haasteisiin

Turun AMK:n johtamassa EDE3-tutkimushankkeessa kehitetään menetelmiä suurten polttomoottorien vakavien vikojen tunnistamiseen ja ennakointiin. Yrityskumppaneihin kuuluu muun muassa Wärtsilä.

Tutkimuksessa yhdistetään moottoritestausta, digitaalista mallinnusta ja reaaliaikaista data-analyysiä. Harvinaisista vikatilanteista tuotetaan tietoa myös tuhoavilla moottoritesteillä hallituissa olosuhteissa. Saatua tietoa tarvitaan ennakoivien diagnostiikkamallien kehittämiseen ja testaamiseen. Tavoitteena on tunnistaa vikoja aikaisemmin sekä parantaa moottorien luotettavuutta ja ennakoivaa kunnossapitoa.

– Yritysten kehityshaasteet eivät noudata korkeakoulujen tai tieteenalojen rajoja. Turun neljän korkeakoulun vahvuus on siinä, että pystymme tuomaan samaan yhteistyöhön erilaista ja toisiaan täydentävää osaamista. Yritykselle tämä tarkoittaa laajempaa osaamispohjaa tutkimus- ja kehittämistyöhön, Turun AMK:n vararehtori Juhani Soini sanoo.

Meri- ja laivanrakennusteknologian keskus kokoaa osaamista yritysten käyttöön

Yrityksen kehityshaaste voi vaatia esimerkiksi valmistusteknologian, automaation, digitalisaation ja energiaratkaisujen osaamista. Turun AMK:n uusi Meri- ja laivanrakennusteknologian keskus kokoaa ammattikorkeakoulun meriteollisuuden osaamista yritysten käyttöön. Keskuksen toimintaa vetää johtava asiantuntija Mervi Pitkänen.

Yrityksen ei tarvitse itse tietää, minkä alan asiantuntijoita haasteen ratkaiseminen vaatii. Keskuksen kautta kootaan tarpeeseen sopiva osaaminen ja tehdään ehdotus yhteistyöstä. Keskus tarjoaa yrityksille väylän esimerkiksi tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön, tuotekehitykseen, uusien teknologioiden pilotointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteistyötä muiden korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomessa ja kansainvälisesti.

Yhteistyö ulottuu eurooppalaisiin tutkimusverkostoihin

Turun AMK osallistuu Waterborne Technology Platformiin, joka kokoaa eurooppalaisia merialan yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Turun AMK on liittynyt myös uuteen EU Industrial Maritime Value Chains Allianceen.

Waterborne-yhteistyössä Turun AMK:n tavoitteena on olla mukana suomalaisessa ja eurooppalaisessa meriteollisuusverkostossa, rakentaa kumppanuuksia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä tuoda Suomelle tärkeitä tutkimusaiheita eurooppalaiseen keskusteluun.

Waterbornessa valmistellaan ehdotuksia EU:n tutkimus- ja innovaatiohakujen aiheiksi. Euroopan komissio päättää lopulta avattavista hauista. Turun AMK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jarkko Paavola on edustanut ammattikorkeakoulua Waterborne Partnership Boardissa, joka toimii Waterbornen ja Euroopan komission välisenä yhteistyöelimenä.

Waterborne-yhteistyössä keskeisiä teemoja ovat hiilineutraalius ja energiaratkaisut. Turusta on viety verkostossa eteenpäin esimerkiksi laivojen sähköistymiseen liittyviä aiheita. Tällä hetkellä ajankohtaisia kysymyksiä ovat meriteollisuuden asema EU:n seuraavalla budjettikaudella sekä Waterborne-yhteistyön jatko. Meriteollisuus kilpailee tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta muiden liikennemuotojen ja teollisuudenalojen kanssa.

– Suomessa on vahvaa teollista ja tutkimuksellista osaamista, mutta Euroopassa yhteinen ääni kantaa yksittäistä toimijaa pidemmälle. Kun yritykset ja korkeakoulut tunnistavat yhteisiä tavoitteita, pystymme tuomaan suomalaisen teollisuuden tarpeita näkyvämmin myös eurooppalaiseen tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön, Soini sanoo.

Meri- ja laivanrakennus-teknologian keskus

Meri- ja laivanrakennustekniikan keskus vahvistaa yhteistyötä meriteollisuusyritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on rakentaa uusia hankkeita ja kumppanuuksia, vahvistaa osaamista ja tukea suomalaisen meriteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.


Lue seuraavaksi