Ensihoitajien kohtaama väkivalta yleistä – liki joka sadannella työtehtävällä väkivaltaa

Ensihoitaja kohtaa väkivaltaa liki joka sadannella ensihoitotehtävällään, ilmenee Turun ammattikorkeakoulun, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen (Varha) ja Turun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen loppuraportista.

Ensihoitotehtävistä 0,7 prosenttia on sellaisia, joissa ensihoitaja kohtaa väkivaltaa.

− Kaikista väkivaltatapauksista ei kuitenkaan raportoida eteenpäin, eli luku (0,7 %) ei anna täyttä kuvaa, ja se on merkittävä ongelma, muistuttaa ensihoidon yliopettaja ja koulutusvastaava Jani Paulin Turun AMK:sta.

Ensihoitohenkilöstön kohtaama väkivalta -tutkimushankkeessa väkivallalla tarkoitettiin fyysistä, verbaalista tai seksuaalista väkival­taa. Tammikuun lopussa päättyneessä kaksivuotisessa hankkeessa selvitettiin ensihoitohenkilöstöön kohdistuvan väki­vallan ilmenemistä, siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä keinoja hallita ja ehkäistä väkivaltatilanteita.

Tyypillisiä riskitekijöitä väkivaltatilanteille olivat viikonloppuyö, kaupunkialue, humalainen miespotilas ja mielenterveyden ongelmat. Väkivallan aiheuttaja oli tutkimuksen mukaan useimmiten potilas. Lisäksi perheenjäsenten ja muiden paikalla olijoiden väkivaltaa oli kirjattu hoitokertomuksiin.

Väkivallan tapahtumapaikkana oli yleisimmin koti tai muu asunto, mutta myös ambulanssissa, hoitolaitoksessa ja esimerkiksi julkisella paikalla väkivaltaa kohdentui ensihoitohenkilöstöön. Väkivaltaisesti käyttäytyneiden potilaiden yleisimmät työdiagnoosit olivat mielenterveysongelmat (24 %), runsas alkoholin käyttö (18 %), yleistilan lasku (9 %), psykoosi (5 %) ja pään trauma (5 %).

Väkivaltaisesti käyttäytyneistä potilaista yli 30 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Huomionarvoista on, että ensihoitajat kohtasivat väkivaltaa, vaikka poliisi oli kohteessa.

Yleinen pahoinvointi näkyy ensihoitajan arjessa

Ensihoitajan työssä on tavallista kohdata monenlaisia tilanteita, joista ei etukäteen tiedä, millaisia riskejä ne sisältävät.

− Riskit voivat olla mitä tahansa väkivallasta liikenteeseen ja liukastumiseen. Lisäksi yhteiskunnan haasteet, kuten polarisaatio, viranomaisvastaisuus ja mielenterveysongelmat, ovat lisääntyneet entisestään ja se näkyy ensihoitajan arjessa.

Tutkimuksen mukaan väkivallan hallintaan ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan toimenpiteitä: ennakoivaa riskien tunnistamista, selkeitä toimintamalleja ja organisaation tukea. Ensihoitajien vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin tulisi satsata entistä enemmän.

− Poliisin resurssit ovat rajalliset ja ensihoidon osalta on määrittämättä, miten epäselvissä uhkatilanteissa tulisi toimia, Paulin sanoo.

Hankkeen loppuraportissa listataan tarvittaviksi jatkotoimenpiteiksi muun muassa valtakunnallinen linjaus, mitä ensihoitajalta odotetaan epäselvissä uhkatilanteissa sekä ensihoitajien vuorovaikutusosaamisen ja riskien tunnistamisosaamisen lisääminen. Uhkatilanneraportointia tulisi edistää esimerkiksi integroimalla se potilaskertomuksiin.

Tulosten mukaan väkivallan ehkäisy edellyttää systemaattista koulutusta ja osaamisen lisäämistä, selkeitä toimintamalleja, viranomaisyhteistyön vahvistamista sekä raportointikulttuurin parantamista.

Tutkimushankkeessa tietoa tuotettiin rekisteritietojen tekstin louhinnalla, koneoppimisella ja tilastollisilla analyyseillä, moniammatillisten työpajojen eri menetelmillä sekä delfoi-asiantuntijapaneelilla.

Hankkeen rahoitti Työsuojelurahoitus (TSR).