Hankekokeilut tukevat kiertotalouden liiketoiminnan kasvua – ”Muutos syntyy askel kerrallaan”

Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu ovat testanneet rohkeasti uusia tekemisen tapoja, joissa yhdistyvät resurssiviisaus, yhteisöllisyys ja käytännöllisyys. Ne luovat parhaimmillaan pohjaa vaikuttaville kiertotalousteoille.

Kestävä hyvinvointi ja rakentaminen konkretisoituvat tekoina. Jo pienillä valinnoilla voidaan vähentää ympäristökuormaa. Kuva: Rabbit Visuals

IlmiöUutinen

Teksti: Aleksi Rajamäki

Circular Tiedepuisto -hankeessa on kokeiltu käytännössä, miten kiertotalous voi näkyä erityisesti Turun Tiedepuistossa eli Kupittaan ja Itäharjun alueella. Tiedepuisto toimii kokeilualustana kestäville ratkaisuille.  

– Osallistamme alan toimijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet yhteiseen keskusteluun. Kartoitamme, mikä on järkevää ja innovatiivista tekemistä kestävän kasvun edistämisessä, kannustaa projektista vastaava Nea Metsänranta Turun kaupungilta.   

Metsänrannan mukaan konkreettiset kokeilut ovat osoittaneet, että kiertotalous on muutakin kuin rakenteita ja prosesseja: se on lisäksi monenlaisia kohtaamisia ja uuden oppimista.  

Viihtyvyyttä ja hyvinvointia yhdessä tehden 

Turun ammattikorkeakoulu toteutti syksyllä Korttelipuutarha-kokeilun, joka keskittyi vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta turkulaisessa taloyhtiössä.  

Asukkaat pääsivät istuttamaan kukkasipuleja ja havainnoimaan Kasvunalusta Oy:n toimitusjohtajan, puutarhuri Maria Salolan opastuksella, miltä tuntuisi, jos alueella toimisi oma korttelipuutarhuri.  

– Nimetty korttelipuutarhuri tarjosi virkistävää tekemistä ja asiantuntevia neuvoja pihanhoidosta, mukaan sai tulla ilman aiempaa kokemusta, esittelee Turun AMK:n erityisasiantuntija Maarit Jaakola

”Korttelipuutarhuri” innosti taloyhtiön asukkaita kuokan varteen. Biodiversiteettiä on edistetty myös muissa Turun kaupungin ja Turun AMK:n kiertotalouskokeiluissa. Kuva: Ida Heinonen 

Jaakolan mukaan taloyhtiön pihasta muotoutui paikka, jossa vaihdettiin ajatuksia ja työvälineitä sekä jaettiin vastuuta yhteisestä elinympäristöstä. Monimuotoiset viheralueet tuovat luonnon hyvinvointivaikutukset osaksi rakennettua ympäristöä. 

– Kokeilussa huomattiin, että ohjattu toiminta ja matalan kynnyksen osallistuminen lisäsivät kiinnostusta hyvinvointia kohtaan sekä tahtoa yhteiseen tekemiseen. Konseptin toivotaan olevan tulevaisuudessa uusi yritysmuoto, jossa yhdistyvät asukkaiden hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. 

Käyttökelpoiset vaatteet kiertoon  

Toisessa ammattikorkeakoulun organisoimassa kokeilussa, Vaihtonurkassa, kiertotalous näkyi Kupittaalla työskentelevien arkiympäristössä konkreettisesti: käytettyjä vaatteita saattoi vaihtaa toisiin vähällä vaivalla ja täysin maksutta.   

– Vaihtonurkka sai pohtimaan kulutustottumuksia ja herätti kysymään, kuinka paljon käyttökelpoista tavaraa lopulta jääkään lojumaan kaappeihin, Jaakola kertoo.  

Vaihtonurkka pidensi vaatteiden ja asusteiden elinkaarta. Kokeilusta heräsi ajatus pysyvän vaihtopisteen perustamisesta Kupittaan kampukselle. Kuva: Aleksi Rajamäki

Tempaus toistettiin vuoden aikana, ja jokaisesta kerrasta otettiin opiksi. Samalla energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat kerryttivät kokemusta tekstiilien uudelleenkäytöstä sekä yritysyhteistyöstä hankkeessa. 

– Tämänkaltainen toiminta on toivottua, sillä vaateteollisuudella on valtavasti ylituotantoa ja ultrapikamuoti valtaa markkinoita jatkuvasti.  

– Vaihtonurkka on erinomainen keino yrityksille lisätä vastuullisuutta omissa työyhteisöissään. Kun uudelleenkäyttö tehdään helpoksi, osallistumiskynnyskin madaltuu, Jaakola iloitsee. 

Rakennusosille uusi elämä 

Turun kaupunki on toteuttanut Circular Tiedepuisto -hankkeessa useita kiertotalouskokeiluja, joissa pureuduttiin rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön ja purkutöiden kehittämiseen. Kohteena oli Turun Itäharjulla sijainnut vanha teollisuusrakennus. 

Ehjänä purkamisen toimintamallissa tarkasteltiin, miten ehjänä purkamisen prosessi viedään läpi aina purkutyön hankinnasta osien luovutukseen. Kokeilussa ilmeni, että vanhasta teollisuusrakennuksestakin voi löytyä paljon uudelleenkäyttöön kelpaavia osia, kunhan kartoittamiseen nähdään vaivaa ja irrotus suunnitellaan ja toteutetaan huolella.  

Nea Metsänrannan mukaan purkukokeilu oli ainutlaatuinen Turun kaupungin mittakaavassa. Rakennusosien uudelleenkäyttö korostunee tulevaisuudessa ainakin jollain aikavälillä, sillä niiden avulla voidaan pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.  

– Mahdollisessa jatkokokeilussa on keskityttävä esimerkiksi uudelleenkäytettyjen osien markkinointiin jo ennalta. Toistaiseksi uudelleenkäytettyjen osien markkinat ovat vielä pienet ja kysynnän ja tarjonnan kohtauttaminen vaatii ennakointia. 

Teollisuusrakennuksen purkutyö kerrytti kokemusta ehjänä purkamisen hankinta- ja työvaiheista. – Oppeja tarvitaan lisää, sillä purku-urakat ovat erilaisia, Nea Metsänranta painottaa. Kuva: Rabbit Visuals

Ehjinä purettujen lattialankkujen soveltuvuutta testattiin penkkien osina aidossa käyttöympäristössä. Tulokset ovat rohkaisevia, sillä vuoden jälkeen materiaalit näyttävät kestävän hyvin ja herättävät huomiota historiansa vuoksi.  

– Vanha lankku on materiaalina kiinnostava, sillä siihen liittyy aina tarina, eikä sen käyttöä varten tarvitse kaataa uusia puita, Metsänranta pohtii. 

Lisäksi yhdessä kokeilussa keskityttiin ehjänä purettujen rakennusosien luovutusprosessiin. Siinä selvitettiin, miten materiaalit voidaan ohjata uudelleenkäyttöön joko myymällä tai luovuttamalla eteenpäin hyvän hallintotavan mukaisesti. Kokeilu toi esiin tarpeen selkeille prosesseille ja vastuunjaolle.  

Kertakokeiluista kohti syvempää muutosta 

Turun kaupungin ja ammattikorkeakoulun yhteinen kehittämistyö on osoittanut, että kiertotaloutta voidaan edistää monella tasolla – omasta vaatekaapista ja pihapiiristä aina kaupunkirakenteisiin. Kokeiluja on luonnehtinut etenkin käytännönläheisyys. 

Nea Metsänrannan ja Maarit Jaakolan mukaan saadut tulokset antavat pohjan pysyvämmille toimintamuodoille ja uusille liiketoimintamalleille Turun Tiedepuiston alueella. 

– Kestävä hyvinvointi ja rakentaminen konkretisoituvat tekoina, joihin kaikki voivat osallistua. Juuri siinä piilee kokeilujen keskeisin merkitys. Muutos tapahtuu pienin askelin, he muistuttavat. 

Kiertotalouden kokeiluissa on ollut kyse myös kaupungin, korkeakoulun ja eri yritysten yhteisistä tavoitteista edistää kiertotalouden toteutumista alueella.  

– Kokeiluja ei ole toteutettu irrallisina toimintoina vaan osana kokonaisuutta. Päämääränämme on auttaa uusia, kestävää kasvua tukevia innovaatioita, summaavat Metsänranta ja Jaakola. 

logo Euroopan Unionin osarahoittama

Nea Metsäranta
erityisasiantuntija, Circular Tiedepuisto
Turun kaupunki
puh. +358 44 907 3598
nea.metsaranta@turku.fi

  • Maarit Jaakola

    Erityisasiantuntija, Projektipäällikkö
    +358 50 598 5746
    maarit.jaakola@turkuamk.fi

Lue seuraavaksi

  • Mediatiedote
    ambulanssi

    Ensihoitajien kohtaama väkivalta yleistä – liki joka sadannella työtehtävällä väkivaltaa

    Ensihoitaja kohtaa väkivaltaa liki joka sadannella ensihoitotehtävällään, ilmenee Turun ammattikorkeakoulun, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen (Varha) ja Turun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen loppuraportista. Julkaistu: Muokattu: Ensihoitotehtävistä 0,7 prosenttia on sellaisia, joissa ensihoitaja…

  • Opiskelija
    vas. Tuuli Lahti, oik. Merja Auvo

    Planetaarisen terveyden opinnot avasivat silmiä

    Business Finlandissa työskentelevä Merja Auvo osallistui kiertotalouden koulutuksessaan hankkeeseen, jonka pohjalta syntyi planetaarisen terveyden opintojakso. Auvo kokee, että planetaarisen terveyden ytimessä on ymmärrys siitä, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen.…

  • Mediatiedote

    Uusi sovellus tuo kotoutumispalvelut suoraan kännykkään

    Turun ammattikorkeakoulussa on kehitetty mobiilisovellus, joka auttaa maahanmuuttajia löytämään tietoa esimerkiksi asumiseen, opiskeluun, tukiin tai varhaiskasvatukseen liittyen. Kymmenillä kielillä palveleva sovellus on tekoälypohjainen, ja se hakee tietoa avainsanojen…