Jonna Manninen tutki kaupunkien viheralueiden hyötyjä: ”Korttelipuutarhoilla on potentiaalia edistää luonnon monimuotoisuutta”

Turun Tiedepuistosta visioidaan viihtyisää, hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta edistävää ympäristöä. Yksi keino lisätä kaupunkivihreää voisivat olla yhteiseen tekemiseen osallistavat korttelipuutarhat. Tätä selvitettiin Turun ammattikorkeakoulun luotsaamassa kiertotalouskokeilussa osana Circular Tiedepuisto -hanketta.

Tradenomi (YAMK) Jonna Manninen kartoitti opinnäytetyössään Turun Tiedepuiston viheralueiden ja korttelipuutarhojen nykytilaa ja kehitystarpeita haastattelujen avulla. 

Teksti ja artikkelikuva: Aleksi Rajamäki

– Laadukas kaupunkiluonto on yksi keskeinen teema Tiedepuiston visiossa. Parempaa kaupunkiympäristöä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi korttelipuutarhojen avulla, kertoo Jonna Manninen. 

Manninen valmistui kiertotalouden asiantuntijaksi Turun ammattikorkeakoulun kestävän kiertotalouden koulutusohjelmasta. Hän tarkasteli opinnäytetyössään kaupunkien viheralueita etenkin planetaarisen terveyden edistämisen näkökulmasta.  

Huomio ympäristön ja ihmisen hyvinvointiin

Planetaarinen terveys käsittelee ihmiskunnan ja muun ympärillä olevan luonnon hyvinvoinnin yhteyttä toisiinsa.  

– Terveytemme on täysin riippuvainen tämän kokonaisuuden toimivuudesta. Viheralueiden tärkeyttä saadaan vahvistettua, kun mukaan liitetään juuri planetaarisen terveyden ulottuvuus, Manninen esittelee. 

Hänen mukaansa ymmärrys ympäristön ja ihmisen välisestä suhteesta on kasvanut merkittävästi uusimman tutkimustiedon valossa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat ajankohtaisia ja maailmanlaajuisia ongelmia. 

– Jotta planeetallamme olisi tulevaisuus, on nämä yhteydet ymmärrettävä ja toimittava niiden ratkaisemiseksi ruohonjuuritasolta alkaen, Manninen muistuttaa.  

Viheralueet tuovat luonnon lähelle

Kaupunkien viheralueilla on merkittävä rooli planetaarisen terveyden edistämisessä. Ne voivat esimerkiksi hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa ekosysteemien toimintaa.  

Opinnäytetyössä ilmeni, että oikein suunniteltuina korttelipuutarhoilla on potentiaalia luoda monimuotoista luontoa lähelle kaupunkilaisia. Korttelipuutarhat ovat yhteisiä piha-alueita, joita voi olla yhden tai useamman taloyhtiön omistuksessa.    

– Korttelipuutarhat ovat monille tärkein keino olla yhteydessä luontoon. Ne voivat myös tarjota esimerkiksi uuden yhteisöllisen harrastuksen ja siten vähentää yksinäisyyttä, Manninen avaa opinnäytetyönsä tuloksia. 

– Jos useita puutarhoja muodostuisi lähelle toisiaan, niiden hyöty moninkertaistuisi. Jatkuvan viherverkoston kautta eliölajit voisivat kulkea paikasta toiseen moninaistaen kaupunkiluontoa, hän lisää. 

Master School -kehittämisprojektissa kaupunkien viheralueiden tarvetta ja hyötyjä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksen, kyselytutkimuksen ja teemahaastattelujen perusteella.   

Tulevaisuuden vehreämpi kaupunkiympäristö

Turun ammattikorkeakoulu on kerännyt tietoa korttelipuutarhoista osana Circular Tiedepuisto -hanketta. Saatuja oppeja voidaan soveltaa laajasti eri kaupunkialueilla. 

Käytännön kokeilu aloitettiin keväällä 2025, jolloin selvitettiin, mitä asukkaat toivovat korttelipuutarhoilta ja miten ne voisivat lisätä heidän hyvinvointiaan. Pilottiin valittiin neljä turkulaista taloyhtiötä. 

– Korttelipuutarhaa voi hoitaa ulkopuolinenkin palkattu puutarhuri yhteistyössä asukkaiden kanssa. Erilaiset kiertotalouden kokeilut voivat siis toimia myös yrittäjyyttä ja työpaikkoja luovina malleina, pohtii Jonna Manninen. 

Turun Tiedepuistossa on Mannisen mukaan hyvät mahdollisuudet toteuttaa ekologisempaa kaupunkisuunnittelua. Kehittyvälle Kupittaan ja Itäharjun alueelle kaavaillaan muun muassa yhtenäistä viherverkostoa.  

– Mitä lähempänä kaupunkivihreä on kaupunkilaista, sitä suuremmat terveyshyödyt siitä saadaan.  

Miltä sinun unelmiesi Tiedepuisto näyttää?

Circular Tiedepuisto – Tiedepuisto kokeilualustana kiertotalouden ratkaisuille -hanke edistää uudistuvan Turun Tiedepuiston siirtymistä kiertotalouteen ja mahdollistaa osaamisen kasvattamisen monialaisella yhteistyöllä.​

Projektissa ovat mukana Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu, ja sitä rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).