Kulttuurihyvinvointi kiinnostaa – Culture and Health Forum -tapahtuma vahvisti kansainvälistä yhteistyötä

Kulttuurihyvinvointi on vakiintumassa osaksi suomalaista hyvinvointipolitiikkaa. Kulttuurin merkitys tunnistetaan erityisesti terveyden edistämisessä, mielen hyvinvoinnin tukemisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. Tästä huolimatta – tai ehkä juuri tästä syystä – kansainvälinen yhteistyö kulttuurihyvinvoinnin alalla on entistäkin tärkeämpää.

Culture and Health Forumin monipuolisessa ohjelmassa 19 taiteilijaa esitteli työtään työpajoissa ja rinnakkaissessioissa. Taiteilija Saaramaija Żórawskin Äänen laulettu -menetelmää pilotoidaan HUS:n syöpäkeskuksen nuorten syöpäpotilaiden kanssa. Kuva: Sapfograf Oy

Turun AMK:n Taideakatemia, kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen Taikusydän-yhteyspiste ja sekä Nordic Arts and Health Research Network järjestivät kansainvälisen Culture and Health Forum -tapahtuman Turussa 29.–30. syyskuuta 2025. Kaksipäiväinen tapahtuma toi yhteen yli 180 kulttuurin, taiteen, terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalialan rajapinnoilla työskentelevää taiteilijaa, asiantuntijaa, tukijaa ja kouluttajaa 21 maasta. Tapahtumaa seurasi kaksipäiväinen taiteilijakoulutus, johon osallistui 30 taiteilijaa ympäri Eurooppaa.

Tapahtumassa saatiin tuoretta tietoa myös juuri julkaistusta Euroopan komission alaisen OMC-asiantuntijatyöryhmän raportista Culture and Health: Time to Act, joka esittelee keskeisiä suosituksia kulttuurin ja terveyden yhteyksien vahvistamiseksi Euroopassa sekä hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä EU:n jäsenmaista. Suomesta mukana on muun muassa Turun ammattikorkeakoulun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava kulttuurihyvinvoinnin koulutus.

– Meillä on valtavasti opittavaa kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltamme. CultureAndHealth Platform -hankkeen tukemissa taiteilijaprojekteissa avainasemassa on yhteistyö terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä järjestötoimijoiden kanssa. Taiteilijat työskentelevät yhdessä toimintaterapeuttien, sairaanhoitajien, lääkäreiden, sosiaalialan työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Tapahtuma oli osa nelivuotista Euroopan unionin osarahoittamaa CultureAndHealth Platform -hanketta (2024–2028), joka tukee yli 200:a kulttuurihyvinvoinnin parissa työskentelevää taiteilijaa.

Tekemällä taidetta ja osallistumalla kulttuuritapahtumiin voit hoitaa omaa mielenterveyttäsi

Tapahtuman keynote-puhujana oli Länsi-Australian yliopiston Arts, Mental Health and Wellbeing -keskuksen johtaja, professori Christina Davies. Hän on organisoinut kotimaassaan menestyksekkään kampanjan Good Arts, Good Mental Health®, jonka mukaan kaksi tuntia taidetta viikossa lisää tutkitusti mielen hyvinvointia.

Kampanja suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Neljä viikkoa kestänyt 116 000 euroa maksanut kampanja onnistui tavoittamaan noin miljoona länsiaustralialaista. Kampanjan viestinä oli kannustaa ihmisiä tekemään taidetta ja osallistumaan kulttuuritapahtumiin oman mielenterveytensä tukemiseksi. Kampanjasta tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 41 % kampanjan tavoittavista ihmisistä oli erittäin motivoitunut toimimaan viestin mukaan.

Taiteella on paljon annettavaa nuorten mielenterveyden tukemisessa

Huoli erityisesti nuorten mielenterveydestä jaetaan kansainvälisesti. Culture and Health Forumissa keskusteltiin taiteen mahdollisuuksista nuorten mielenterveyden tukemisessa keskittyen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja nuorten äänen vahvistamiseen.

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijat pitävät taiteen ja kulttuurin roolia erityisen merkittävänä erityisesti nuorten mielenterveyden tukemisessa. Turun apulaispormestari Elina Rantanen totesi paneelikeskustelussa: ”Kulttuurilla ja taiteella on valtava merkitys meidän kaikkien ja tietenkin sen myötä myös lasten ja nuorten mielenterveydelle, mutta me emme varmasti osaa hyödyntää sitä vielä tarpeeksi mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä.”

Lasten ja nuorten säätiön projektipäällikkö, artivisti Maru Hietala nosti esiin aiemmissa kriiseissä saadut opit: ”Meillä oli COVID-pandemia, jossa kukaan ei hoitanut nuorten pelkoja. Me aikuiset pelättiin ja miten abstrakti se oli se asia, mitä me pelättiin. Lapsilla ja nuorilla ei ollut mitään mahdollisuutta käsitellä pandemiaa. Taide tukee kuitenkin nuorten mielenterveystaitojen kehitystä ja sen avulla työpajoissa saa konkreettisia keinoja tunteiden käsittelyyn.”

Turun ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori Satu Haapalainen korostaa yhteistyön merkitystä: ”Tätä keskustelua ja yhteistyötä täytyy ehdottomasti lisätä, jotta luodaan kiinteitä yhteistyömalleja. Erityisesti taiteilijoiden pääsyä työskentelemään sosiaali- ja terveyspalveluihin on hyvä helpottaa konkreettisesti.”

Taitelijaprojekteista tukea kansainväliseen työskentelyyn

Turkulainen sirkustaiteilija ja kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opiskelija Lida Kuusisto esitteli tapahtumassa Sensory Circus -projektiaan, joka tukee neuromoninaisten ihmisten hyvinvointia sirkuksen keinoin. Projekti saa rahoituksensa CultureAndHealth Platform -hankkeen kautta ja sen mahdollisti Turun kaupungin kulttuurin kärkihanke. Culture and Health Forum -tapahtuman aikana Lidalle merkitykselliseksi muodostui taiteilijuuden ja kansainvälisen verkoston rakentaminen.

”Sensory Circus -projektin esitteleminen kansainväliselle yleisölle pakotti minut sanallistamaan omaa työtäni uudella tavalla, mikä selkeytti ajatuksiani myös itselleni. Sain rohkeutta viedä kulttuurihyvinvoinnin osaamistani eteenpäin kansainvälisesti”, Kuusisto kertoo.

Hän sai myönteistä palautetta erityisesti siitä, miten hänen työnsä neuromoninaisuuden parissa herätti kiinnostusta myös muissa maissa. ”Sain tapahtumassa useita yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluaisivat viedä sirkuksen metodeja erityisryhmien pariin omissa maissaan. Näen tässä mahdollisuuden pidempään kansainväliseen yhteistyöhön, joka hyödyttäisi kaikkia osapuolia.”

Kuusisto kokee myös, että kulttuurihyvinvoinnin kenttä Suomessa on kansainvälisessä vertailussa vahvalla pohjalla, vaikka kehitettävääkin löytyy.

”Meillä on täällä monia hyviä käytäntöjä, jotka kiinnostavat kansainvälisiä kumppaneita. Samalla saamme heiltä uusia näkökulmia omaan työhömme. Juuri tällainen molemminpuolinen oppiminen on äärimmäisen arvokasta.”