Liisa Lehtonen halusi yhdistää monivuotisen IT-kokemuksensa hoitotyöhön. Tavoite toteutui lopulta Turun ammattikorkeakoulun tupla-alumnina. Nyt hän toimii itsenäisessä ja vaativassa asiantuntijatehtävässä karun kauniissa Kumlingessa.
Liisa Lehtonen on unelmatyössään. Häntä kiehtovat ennen kaikkea Ahvenanmaan saariston rauhallisuus ja aitous. – Työn ja luonnon rytmi kulkevat käsi kädessä. Kun tulen tänne, muu maailma jää taakse.
Julkaistu:
Muokattu:
Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki
Video: Maria Rautio-Runeberg
Vuonna 2020 tuli hakuun terveydenhoitajan virka Ahvenanmaalla. Lehtonen sai paikan ja aloitti piskuisessa saaristokunnassa, jonne ajomatka yhteysaluksineen vie kolmisen tuntia Vuosnaisten meriasemalta Kustavista.
Terveydenhoitajan tehtävät muutaman sadan asukkaan Kumlingessa eivät välttämättä heti kerro työn koko laajuutta. Etenkin kesällä saaristo täyttyy matkailijoista ja asukasmäärä moninkertaistuu.
Sairaanhoitajan tyypillinen päivä koostuu erilaisista yleisterveydenhuollon toimenpiteistä, kuten korvahuuhteluista, haavanhoidosta, rokotuksista ja tikkien poistosta. Myös puhelinpäivystys sekä laboratoriokokeiden ja verinäytteiden ottaminen, käsittely ja lähettäminen kuuluvat rutiinitehtäviin.
– Annamme lääkehoitoja ja voimme aloittaa lääkityksiä lääkärin määräyksestä. Terveydenhoitaja tekee lisäksi äitiys- ja lastenneuvolaa sekä kouluterveydenhuoltoa ala- ja yläkoulussa. Jokaisella saarella on ainakin yksi terveydenhoitaja, Lehtonen esittelee.
Työssä korostuvat itsenäisyys sekä taito ennakoida ja konsultoida. Se sopii Liisa Lehtoselle, jonka intohimona on kehittää alueen terveyspalveluja.
– Minulla ei ollut alun perin minkäänlaista käsitystä saaristossa työskentelystä. Täällä saa hoitaa ihmisiä kuitenkin suhteellisen rauhassa, yksilöllisesti ja suurella sydämellä. Onneksi olen aina ollut hyvä kielissä, hän nauraa.
Lehtonen tekee kotikäyntejä myös lähisaarille. Hän toimii eri-ikäisten kumlingelaisten parissa pääasiassa ruotsiksi.
Mobiiliteknologia lisää hoitoon sitoutumista
Liisa Lehtonen valmistui jouluna 2025 jo toisesta koulutusohjelmasta Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista. Hänen ensimmäinen YAMK-opinnäytetyönsä käsitteli mHealth-teknologioita ja etähoitamista.
Erityisesti harvaan asutuilla alueilla mobiilipohjaiset etähoitoratkaisut tarjoavat vastauksia terveyspalvelujen saavutettavuuden haasteisiin, kuten pitkiin välimatkoihin, henkilöstöpulaan ja väestön ikääntymiseen. Saaristotyö antoi Lehtosen tutkimukselle omakohtaista pohjaa.
– Esimerkiksi Kumlingessa lääkäri on paikalla vain muutaman tunnin kuukaudessa. Laadukas hoito ei saa olla kiinni siitä, asuuko henkilö mantereen tuntumassa vai ulkosaaristossa, hän pohtii.
Tulevaisuudessa kehittyvät langattomat verkot, tekoäly ja yhä huomaamattomammat mittausratkaisut laajentavat etähoidon ja ennakoivan terveydenhuollon mahdollisuuksia entisestään. Asiakkaan näkökulmasta mobiiliteknologia mahdollistaa hoidon toteutumisen omassa arkiympäristössä.
Uusimmassa opinnäytetyössään Lehtonen paneutui raskausdiabeteksen jälkiseurantaan. Kehittämisprojektissa ilmeni, että tiedon puute ja äitiyteen liittyvät haasteet vaikuttavat omahoitoon.
– Olen terveydenhoitajan työssäni törmännyt toistuvasti äiteihin, joiden raskausdiabeteksen jatkoseuranta on jostain syystä jäänyt tekemättä tai katkennut kokonaan. Halusin perehtyä tähän ongelmaan.
Lehtosen mukaan raskausdiabetes lisää voimakkaasti riskiä kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin: äiteihin vaikuttamalla voidaan parantaa koko perheen terveyskäyttäytymistä.
”Sosiaali- ja terveysalan työ ei katoa tekoälylle”
Lehtosen urapolulla on ollut monia käänteitä. Hän valmistui aikoinaan kätilöksi, myöhemmin datanomiksi ja työskenteli välillä käytettävyysasiantuntijana Nokialla. Hyvinvointi alkoi kuitenkin kiinnostaa yhä enemmän, ja tie johti takaisin hoitotyön pariin.
– Toimin kätilönä Espoossa Jorvin sairaalassa ja Salon aluesairaalassa. Datanomina puolestaan matkustin ympäri maailmaa testaamassa eri puhelinmalleja, sovelluksia ja ohjelmistoja. Työtä todella riitti, Lehtonen muistelee.
Ala tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Ruotsin kielen taito on ehdoton plussa.
Hiljattain suoritetut terveyden edistämisen Master School -opinnot syvensivät Liisa Lehtosen osaamista entisestään ja haastoivat hänen aiempia ajattelumallejaan.
– Opinnot toivat ennen kaikkea uudenlaisia näkökulmia ja varmuutta työhön. Pystyin opiskelemaan etänä, mikä oli paras motivaattori ja mahdollistaja, hän kiittelee.
Lehtoselle ikä ei ole koskaan ollut este itsensä kehittämiselle, vaan yksi tutkinto on johtanut toiseen luontevalla tavalla. Hän kannustaakin sosiaali- ja terveysalalle hakeutuvia seuraamaan rohkeasti omia kiinnostusten kohteita ja vahvistamaan kielitaitoa.
– Ala tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, työ ei ainakaan ole katoamassa tekoälylle. Ruotsin kielen taito on ehdoton plussa, Lehtonen vinkkaa.
etänä työn ohessa. Seuraavaksi hän tähtää tohtoritutkintoon.
Käytännön hoitotyötä vauvasta vaariin
– Koko elämänkaari saattaa yhtäkkiä tulla silmien eteen, Liisa Lehtonen luonnehtii.
Hän on samana päivänä muun muassa hoitanut kaksiviikkoista vauvaa ja 95-vuotiasta setää.
Lehtonen on suorittanut kaksi YAMK-tutkintoa ja unelmoi nyt jatko-opinnoista.
– Tiesin, että IT-ala ja hoitotyö tulevat yhdistymään. Se kiinnosti minua erityisesti ja vienyt eteenpäin opinnoissani.
Tutustu
Lue seuraavaksi
-
Alumni
”Kun pääsin kiinni opintoihin, jäin koukkuun” – YAMK-koulutus lisäsi bioanalytiikan kehittämisosaamista
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää kliinistä erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Riikka Sjöroos koki tärkeänä kehittää itseään ja laajentaa jo ennestään vankkaa ammattitaitoaan. ”Oli aika uudelle ennen eläkeikää. Nyt olen saanut tuoretta…
-
Alumni
Master-opiskelijasta tohtorikoulutettavaksi – Paula Kalpiota motivoi loputon uteliaisuus
Paula Kalpion opinto- ja uravalintoja määrittävät uuden oppiminen ja halu kehittyä. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen innosti häntä jatkamaan tohtoriopintojen pariin Skotlantiin, Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöyliopistoon. Paula Kalpio…
-
Alumni
Alumni: Käytännönläheinen Master School -opinnäytetyö siivitti unelmatehtäviin röntgenalalla
Röntgenhoitaja (YAMK) Ella Snirvi-Harju päätti laatia opinnäytteen, joka toisi ratkaisuja oman työpaikkansa arkeen ja olisi laajalti ammattilaisten hyödynnettävissä. Hän kehitti perehdytysprosessin angioyksikön röntgenhoitajille osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojaan. ”Olin…