Opiskelijayhteistyö mahdollisti uuden palvelun: Yhteisötila Kirsikka vastaa salolaisten tarpeisiin

Salon kaupungin, Turun ammattikorkeakoulun ja paikallisten yhdistysten yhteistyössä syntynyt yhteisötila Kirsikka tuo kuntalaisille kaivattua tukea, kohtaamisia ja palveluohjausta. Opiskelijayhteistyö mahdollisti toiminnan käynnistämisen nopeasti, ja toi samalla kaupunkiin uudenlaisen, skaalautuvan toimintamallin.

Teksti: Satu Haapala Kuvat: Anne Nenonen

Salossa toimi aiemmin Hyvinvointipiste Linjuri, josta vastasivat kaupungin terveyspalvelut ja jossa työskenteli kaksi terveydenhoitajaa eli resurssit pisteen toiminnalle olivat hyvät. Piste lakkautettiin ennen hyvinvointialueuudistusta, eikä Varhalla ole enää resursseja järjestää vastaavanlaista toimintaa. Osa kuntalaisista ja myös kunnassa toimivista yhdistyksistä jäi luonnollisesti kaipaamaan palvelua, jota oli tarjolla aivan kaupungin keskustassa.

Uutta ratkaisua lähdettiin rakentamaan kaupungin ja Turun AMK:n yhteistyönä. Ideana oli tuoda hyvinvointia edistävä neuvonta, palveluohjaus ja yhteisöllinen toiminta osaksi uutta tilaa pääkirjaston yhteydessä.

Opiskelijat toivat resurssit ja uuden toimintamallin kaupungille

Turun AMK:n sairaanhoitajaopiskelijoilla oli keskeinen rooli toiminnan käynnistämisessä.

Opiskelijat toteuttivat kolmen kuukauden ajan matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa, joka tarjosi kuntalaisille mahdollisuuden tulla paikalle ilman ajanvarausta.

Yhteisötila Kirsikka tarjoaa kuntalaisille kohtaamispaikan ja on käytettävissä kahvion aukioloaikoina. Kaupungin yhteisöpalveluissa halutaan edistää kaupunkilaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Sillä, että ihminen tuntee itsensä merkitykselliseksi yhteisön jäseneksi, on tunnetusti myös hyvinvointia edistävä vaikutus.

Kaupunkilaisille halutaan tarjota myös vertaistukea, jonka osalta esim. salolaisilla potilas- ja vammaisyhdistyksillä on pitkä kokemus tuen tarjoamisesta. Yhteistyötä mm. ehkäisevässä päihdetyössä ja mielen hyvinvoinnin edistämistyössä tehdään yhdistysten lisäksi myös alueellisesti yli kuntarajojen. Tätä työtä koordinoi kaupungin osalta ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Satu-Maarit Hildén.

– Opiskelijatyö integroitui luontevasti osaksi kaupungin ehkäisevän työn kokonaisuutta. Kohtaamispaikkatoiminta toimi käytännön alustana ehkäisevän työn tavoitteille: varhaiselle tuelle, osallisuuden vahvistamiselle ja yksinäisyyden vähentämiselle, Hildén kertoo.

Kohtaamispaikka tarjosi myös arvokasta tietoa kuntalaisten tarpeista ja kokemuksista, mikä tukee ehkäisevän työn kehittämistä jatkossa. Opiskelijoiden työ ei ollut irrallinen kokonaisuus, vaan osa laajempaa pyrkimystä rakentaa yhteisöllisempiä ja osallistavampia palveluja.

– Kohtaamispaikka tarjosi turvallisen ympäristön tulla kuulluiksi ja kohdatuksi ilman kynnystä. Tämä vahvisti yhteisöllisyyttä ja loi tilaa aidolle vuorovaikutukselle, Hildén sanoo.

Yhteistyö toi kaupungille paitsi lisäresursseja, myös uudenlaisen toimintamallin.

– Opiskelijoiden tuore näkökulma, innostus ja kyky kohdata ihmisiä avoimesti rikastuttivat toimintaa ja toivat siihen uudenlaista energiaa, Hildén jatkaa.

Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana myös toiminnan suunnittelussa, viestinnässä ja yhteistyöverkostojen rakentamisessa. He ottivat yhteyttä yhdistyksiin ja asiantuntijoihin sekä suunnittelivat kevään ohjelmaa.

– Yhteistyö oli iloista ja välitöntä ja myös opettavaista puolin sekä toisin, Hilpi Tanska tiivistää.

Kaupungin työntekijät ohjasivat harjoittelun ohella tehdyt opinnäytetyöt ja ohjasivat toki myös opiskelijoita, koska järjestettävä toiminta oli kaupungin toimintaa.

– Harjoittelut eivät olisi kuitenkaan toteutuneet ilman yhteistyöyhdistyksiämme Salon Omaishoitajat ry:tä ja Salva ry:tä, joiden työntekijät toimivat harjoittelujen ohjaajina, mistä yhdistyksille lämmin kiitos, Tanska kiittelee.

Turun AMK:ssa projektia ohjaava opettaja oli lehtori Sari Mäkinen. Hän vastasi yhteiskehittämisestä, harjoittelujen opettajaohjauksesta ja koordinoinnista sekä monista käytännön järjestelyistä.

Koko projekti oli mielestäni onnistunut esimerkki eri sektorien toimijoiden yhteistyöstä, Mäkinen toteaa tyytyväisenä.

Yhdistyksille näkyvyyttä, verkostoja ja uutta osaamista

Yhteisötila Kirsikka rakennettiin alusta asti yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Tila tarjoaa yhdistyksille ja järjestöille maksuttoman mahdollisuuden järjestää toimintaa ja tavoittaa uusia kohderyhmiä.

Yhdistyksille opiskelijayhteistyö tarkoitti ennen kaikkea lisää näkyvyyttä ja mahdollisuutta tuoda omaa toimintaansa esiin. Salolainen yhdistys SALVA ry pääsi toiminnan käynnistysvaiheessa yhteisötilan ohjelmaan kertomaan toiminnastaan. Yhdistys toimii ikäihmisten ja kaikkien avuntarpeessa olevien hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Opiskelijat olivat omatoimisia ja vastuuntuntoisia. He kävivät tutustumassa toimintaamme ja pystyivät sen jälkeen kertomaan siitä myös eteenpäin, kertoo SALVA ry:n Palvelukeskus Ilolansalon palvelupäällikkö Taina Vilén.

Yhteistyö lisäsi myös ymmärrystä yhdistysten roolista osana hyvinvoinnin edistämistä.

– Tiedon lisääntyessä he voivat tulevaisuudessa ohjata asiakkaita yhdistysten palvelujen pariin: kertoa, minne voi ottaa yhteyttä ja mistä voi kysyä apua, Vilén kuvaa.

Yhdistykset pääsivät mukaan myös tapahtumien ja teemaviikkojen toteutukseen, mikä vahvisti verkostoja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

– Asiakkaitamme löysi Kirsikan toimintaan mukaan, ja palautteiden perusteella tilan asiantuntijavierailut ja luennot olivat pidettyjä, sanoo Milka Leppiniemi Salon omaishoitajat ry:stä.

Leppiniemi kertoo, että opiskelijat joutuivat harjoittelun myötä tekemään syväsukelluksen järjestökentän toimintaan ja toimintatapoihin, jotka voivat osittain olla hyvin erilaisia kuin julkisella puolella on totuttu. Opiskelijayhteistyö edellyttää aina keskustelua, pohdintaa ja toimintatapojen jakamista. Jokainen opiskelija, joka on tietoinen järjestöjen toiminnasta, lisää myös järjestötoimijoiden saatavuutta kohtaamiensa asiakkaiden arjessa.

– Yhteistyö lisäsi tietoutta varmasti kaikille osapuolille – AMK:lle, järjestöille ja opiskelijoille, toteaa myös Taina Vilén.

Opiskelijoille arvokasta oppia ja kokemusta

Opiskelijoille projekti tarjosi mahdollisuuden toteuttaa kokonainen kehittämishanke ideasta käytäntöön.

Projektin keskiössä olivat ihmisten kohtaamiset.

– Parasta oli erilaisten ihmisten kohtaaminen ja juttelemaan tulleet ihmiset. Oli huikeaa tutustua uusiin ihmisiin yhdistyksistä sekä Salon kaupungin puolelta. Saimme heiltä myös hyvin tukea, kuvaa opiskelija Minna Etelämäki.

Samalla opiskelijat oppivat yhteistyön merkityksen.

Haasteitakin oli, kuten nopea aikataulu ja tapahtumien osallistujamäärien ennakointi. Kokonaisuudessaan kokemus vahvisti kuitenkin ammatillista kasvua.

– Kukaan ei ole seppä syntyessään, tekemällä oppii, Aho kiteyttää.

Yhteistyö jatkuu

Projektin aikana syntyi kaksi opinnäytetyötä, jotka tukivat Kirsikan kehittämistä ja dokumentoivat toimintamallia. Kaupunki sai käyttöönsä opinnäytetyöt, joista toinen keskittyi yhteisötilan ja hyvinvointitoiminnan käynnistämisen prosessiin ja toinen yhdistysyhteistyöhön.

Yhteisötila Kirsikan projekti osoitti, että korkeakouluyhteistyö voi tuoda kunnille konkreettista hyötyä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Samalla syntyi toimintamalli, joka on sekä vaikuttava että monistettavissa.

Oppilaitosyhteistyö voi toimia merkittävänä kumppanuutena ehkäisevän työn edistämisessä, Hildén toteaa.

– Hyvinvoinnin edistämisen osalta meillä on opiskelijat syksylle haussa eli toivomme, että jatkoa seuraa. Kaupungin toiminnan kehittäminen kaupungin ”ulkopuolelta” tulevien toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on usein hedelmällistä ja tuloksellista, Hilpi Tanska sanoo.

Kiinnostaako yhteistyö? Ota yhteyttä: