Planetaarisen terveyden opinnot avasivat silmiä

Business Finlandissa työskentelevä Merja Auvo osallistui kiertotalouden koulutuksessaan hankkeeseen, jonka pohjalta syntyi planetaarisen terveyden opintojakso. Auvo kokee, että planetaarisen terveyden ytimessä on ymmärrys siitä, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Teksti: Antti Rönkä Kuvat: Petri Tamminen

– Esimerkiksi Kiinassa mereen päätyvä muovi kulkeutuu lopulta myös Suomen vesistöön, vaikka etäisyys on suuri, Merja Auvo havainnollistaa.

Turun ammattikorkeakoulu on ottanut planetaarisen terveyden osaksi sosiaali- ja terveysalan Master School -opintoja suomalaisten korkeakoulujen eturintamassa.

Planetaarisen terveyden opintojakso on suunniteltu kaksivuotisen TEACH-hankkeen (Developing transformative education for advancing competencies in planetary health) pohjalta. Hanketta rahoitti Opetushallitus ja siihen osallistui seitsemän suomalaista ja kuusi indonesialaista opiskelijaa.

Merja Auvo osallistui TEACH-hankkeeseen Turun AMK:n kiertotalouden koulutuksesta, joka on suunnattu talouden ja tekniikan ammattilaisille. Hän työskentelee Business Finlandin rahoituskoordinaattorina.

Auvon mukaan myös rahoitusalalla on ymmärretty ympäristön hälyttävä tila ja kiertotalouden mahdollisuudet.

On kotimaisia yrityksiä, jotka vähentävät sairaaloiden valtavaa jätemäärää kehittämällä muun muassa leikkaussalien nestepusseja kierrätettävästä muovista.

Käsite ”planetaarinen terveys” on kuitenkin monille edelleen hämärä.

– Olen koettanut avata termiä työkavereille ja muille tutuille. Ehkä se sana planetaarinen kuulostaa helposti etäiseltä, Auvo sanoo.

Auvo kokee, että planetaarisen terveyden ytimessä on ymmärrys siitä, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi Kiinassa mereen päätyvä muovi kulkeutuu lopulta myös Suomen vesistöön, vaikka etäisyys on suuri.

– Usein kuulee sitä puhetta, ettei ole väliä mitä me täällä teemme, kun Suomi on niin pieni ja Aasiassa tai Yhdysvalloissa saastutetaan enemmän. Kuitenkin me asumme samalla maapallolla, ja jokaisen maan on tehtävä jotakin. Pakoonkaan ei pääse.

Huolta voi kanavoida toimintaan ja ongelmien ratkaisuun

Mieleenpainuvinta kahden vuoden TEACH-hankkeessa oli Auvon mukaan matka Indonesiaan huhtikuussa 2025. Kymmenen päivän opintomatkalla hän todisti omin silmin pääkaupunki Jakartan ilmansaasteet, jäteongelmat, kodittomien ihmisten elinolot ja tuhoutuvat koralliriutat.

– Opintojakso avasi silmiä, ja välillä tieto meinasi lisätä tuskaa. Olen kuitenkin aina pyrkinyt suuntaamaan huoleni toimintaan ja ongelmien ratkaisuun, Auvo sanoo.

Turun ammattikorkeasta TEACH-hankkeeseen osallistui myös Eveliina Valtonen. Hän työskentelee toimintaterapeuttina ja viimeistelee parhaillaan ylempää korkeakoulututkintoa terveyden edistämisestä.

Valtonen päätyi TEACH-hankkeeseen mukaan omasta mielenkiinnosta, vaikka planetaarinen terveys ei ollut käsitteenä tuttu.

– Lähdin mukaan tosi pienillä ennakkotiedoilla, mutta halusin kuulla lisää, Valtonen kertoo.

Yhteistyö indonesialaisten opiskelijoiden kanssa avarsi näkökulmaa ympäristöongelmien vaikutuksiin.

Siellä ongelmat ovat ihan toisella tasolla kuin meillä, ja esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa jo paljon konkreettisemmin ihmisten terveyteen.

Lämpeneminen on lisännyt esimerkiksi tautien leviämistä, ja yltyneet tulvat sekä sään ääri-ilmiöt heikentäneet ravinnon riittävyyttä.

Terveysalan ammattilaiset tavoittavat väestöä kattavasti

Terveyden edistämistyö on aina kehittynyt ajassa. Näin toteaa terveyden edistämisen yliopettaja ja sote-alan ylempien AMK-koulutusten eli Master Schoolin koulutusvastaava Tuuli Lahti Turun AMK:sta.

– Järjestelmällisen terveyden edistämistyön alkuaikoina keskityttiin erityisesti infektioiden torjuntaan. Vasta myöhemmin alettiin ymmärtää paremmin myös elintapojen, taloudellisten tekijöiden ja esimerkiksi yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia terveyteen. Nykyisin tiedostetaan, että ihmisen ja ympäristön hyvinvointi ovat kiinteästi kytköksissä toisiinsa, Lahti kuvailee.

Planetaarinen terveys (planetary health) syntyi käsitteenä 2010-luvun puolivälissä. Se tarkoittaa ihmisen ja ympäristön välisten monitahoisten vuorovaikutussuhteiden tunnistamista. Edistämällä ympäristön hyvinvointia edistetään kestävästi myös ihmisen hyvinvoinnin edellytyksiä.

Viiden opintopisteen laajuiset planetaarisen terveyden opinnot ovat terveyden edistämisen Master School -opinnoissa pakollisena opintojaksona, muissa sote-alan YAMK-koulutuksissa vapaasti valittavana. Terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon liittyvien vuorovaikutussuhteiden lisäksi kurssilla opiskellaan käytännön taitoja sekä varaudutaan ilmastokatastrofin seurauksiin.

Sisältöihin kuuluu myös poliittisen vaikuttamisen harjoittelu.

Opiskelijat valitsevat oman kiinnostuksen mukaan jonkin planetaariseen terveyteen liittyvän aiheen ja tekevät siitä politiikkasuosituksen.

Lahti muistuttaa myös ammattilaisten omasta asemasta yhteiskunnallisina vaikuttajina:

– Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tavoittavat väestöä kattavasti ja konkreettisesti. On tärkeää, että he ymmärtävät, miten he voivat omassa asiantuntijaroolissaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää kestävien toimintatapojen käyttöä.

Aihepiiriin kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti

Eveliina Valtonen kokee, että planetaariseen terveyteen tutustuminen on saanut arvostamaan luonnon ja ympäristön vaalimista aiempaa syvemmin.

– Olen kasvanut ja tottunut ajatukseen, että luontoon pääsee helposti ja ulkona on puhdasta ilmaa. Indonesiassa tajusin, ettei näin ole todellakaan kaikkialla. Luontokohteet olivat pitkien matkojen päässä ja nekin usein rakennettuja ja maksullisia. On iso asia, kuinka Suomessa meillä on pääsy luontoon.

Valtonen kannustaa tutustumaan aiheeseen avoimesti.

– Vaikka tuntuisi, ettei minua tuollainen kiinnosta tai että tuo on joidenkin toisten juttu, kannattaa silti rohkeasti mennä kohti.