Ravintolakokista ja talonrakentajasta rakennusmestariksi – Juha Leppäsen opintopolku on ollut monivaiheinen

Ravintolakokki, talonrakentaja, prosessinhoitaja. Juha Leppäsellä on monipuolinen opiskelutausta ja työhistoria, ja hän on myös esimerkki siitä miten erilaiset polut voivat johdattaa ammattikorkeakouluopintojen pariin. Nyt käynnissä on toinen vuosi rakennusmestari (AMK) -opintoja.

Teksti ja kuva: Martti Komulainen

Rakennustyömaalla sattunut tapaturma sysäsi miettimään uutta suuntaa. Sellainen löytyi Turun AMK:n rakennusmestarin koulutuksesta. Siinä voi hyödyntää vankkaa käytännön kokemusta rakennusalalta. Työnjohdon tehtävissä toimivalla rakennusmestarilla on eduksi tuntea työmaiden ruohonjuuritaso.

Nyt käynnissä on toinen vuosi rakennusmestari (AMK) -opintoja eli jäljellä on vielä pari vuotta. Opintotaakkaa hieman keventää aiempi työkokemus, jota voidaan lukea hyväksi opinnoissa.

Rakennusmestaritutkinnon perusopinnot koostuvat muun muassa kieli- ja viestintäopinnoista, matemaattisista opinnoista sekä rakennustekniikan perusopinnoista. Ammattiopinnoissa keskitytään tuotannon ohjaukseen ja -johtamiseen sekä työmaatoteutukseen. Opinnoissa korostuvat rakennustekniikan ohella myös esihenkilötoiminta ja johtaminen.

Opinnot käsittävät myös sopimusjuridiikkaa, joista Juha Leppänen antaa kiitosta. Myös työturvallisuusaiheet ovat olleet hyödyllisiä.

–Rakennuspiirustusten tulkinta on perustaito, jota voisi olla jopa hieman enemmänkin.

Laskenta-aineet haasteellisia, mutta niihin saa vertaistukea

Rakennusmestareillekin oleelliset laskenta-aineet saattavat olla haasteellisia, myös Juha Leppäselle. Niihin saa kuitenkin tukea myös kanssaopiskelijoilta. Kiitokset kohdistuvat myös kärsivälliselle matematiikan opettajalle.

Leppäsen tapaiset käytännön rakennustyön konkarit voivat tarjota tukea nuoremmille, mahdollisesti lukiotaustaisille ja ilman rakennuskokemusta oleville opiskelutovereilleen monissa rakentamisen kysymyksissä. Vastavuoroisesti lukiomatematiikan suorittaneet voivat tarjota vertaistukea matemaattisissa opinnoissa.

Rakennusalan osaajia tarvitaan aina, tekoäly ei hoida rakentamista tai rakennustyömaiden käytännön johtamista.

Omakotipuolen valvontatehtäviin vaiko kuntokartoituksiin?

–Suuret rakennusprojektit eivät ehkä ole minulle se suurin kiinnostuksen kohde valmistumisen jälkeen, vaan näkisin itseni enemmän pientaloprojektien työnjohdossa. Tai sitten kuntokartoitustehtävissä, uumoilee Juha Leppänen.

Juha Leppänen on luottavainen tulevaisuuden suhteen.

–Rakennusalan osaajia tarvitaan aina, tekoäly ei hoida rakentamista tai rakennustyömaiden käytännön johtamista. Töitä löytyy.

Vaikkapa noita laskenta-aineita pohtivaa Juha Leppänen rauhoittelee toteamalla ettei tutkinto ole ylipääsemätön ja että tukea on saatavilla.

Rakentamisessa voi valita myös insinööripuolen opintopolun, mutta rakennusmestarin työ on käytännönläheisempää ja insinööripuoli taas suunnittelupainotteisempi. Sitä on hyvä pohtia opintosuuntausta valittaessa.

–Itseäni kiinnostaa enempi tekeminen kuin laskeminen.