TtM Joonas Korhonen tutki väitöskirjassaan perusterveydenhuollon hoitajien mielenterveyden lukutaitoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Korhonen toimii lehtorina ja tutkimusryhmän jäsenenä Turun AMK:ssa.

Julkaistu:
Muokattu:
Mielenterveyden lukutaidolla tarkoitetaan hoitajien kykyä tunnistaa mielenterveyden haasteita, edistää ja ylläpitää mielenterveyttä sekä heidän asenteitaan mielenterveyttä kohtaan.
– Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä usein ensimmäisenä hoitokontaktina hoitajien käsitykset ja asenteet vaikuttavat suoraan potilaiden saamaan hoitoon, Joonas Korhonen sanoo.
Tutkimus linkittyy osaltaan Turun AMK:n koordinoimaan MEGA-hankkeeseen (Building capacity by implementing mhGAP mobile intervention in SADC countries, 2017-2021). Hanke edisti nuorten mielenterveysongelmien varhaista toteamista perusterveydenhuollon toimipisteissä Etelä-Afrikassa ja Sambiassa.
Matalan ja keskitulotason maissa mielenterveyden häiriöiden hoitoa vaikeuttaa erityisesti suuri resurssipula. Yli 80 prosenttia mielenterveyden tuen tarpeessa olevista ihmisistä asuu juuri näillä alueilla. Resurssipulan suurimpia kärsijöitä ovat lapset – Saharan eteläpuolella elää noin neljäsosa maailman lapsista.
– Terveyteen liittyvien taitojen hallinnan on todettu tukevan hyvinvointia myös muilla elämän osa-alueilla. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa mielenterveyden lukutaitoa on kuitenkin tutkittu vähän, sillä tutkimusresurssit ovat olleet rajallisia ja kohdistuneet pääosin länsimaihin, Joonas Korhonen sanoo.
Tässä tutkimuksessa mielenterveyden lukutaitoa arvioitiin tiettävästi ensimmäistä kertaa alueelle kehitetyn mittarin avulla. Tulokset osoittivat, että alun perin länsimaiseen ympäristöön kehitetty mittari soveltuu myös Afrikan kontekstiin.
Hoitajien taidot olivat kohtalaisella tasolla verrattuna tutkimustuloksiin vastaavissa tuloluokan maissa. Korkeammin koulutetut hoitajat tunnistivat mielenterveyden häiriöitä muita paremmin. Työssä käytettävät rutiinit, kuten seulonta- ja arviointivälineiden hyödyntäminen, vaikuttivat sekä mielenterveyteen kohdistuviin asenteisiin että osaamiseen.
Kulttuuriympäristöön sopivan hoitotyön korkeakoulutuksen ja hoitoa tukevien käytäntöjen kehittäminen on jatkossa erityisen tärkeää.
Väitöstilaisuuden tiedot
TtM Joonas Korhonen esittää väitöskirjansa ”Mental Health Literacy in Sub-Saharan African Primary Healthcare” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 28.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU2, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Peter J.J. Goossens (itsenäinen tutkija) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta. Linkki Turun yliopiston väitöstiedotteessa: Väitös (hoitotiede): TtM Joonas Korhonen | Turun yliopisto
Uutisen lähteenä on käytetty Turun yliopiston tiedotetta.
Lue seuraavaksi
-
Alumni

Jonna Manninen tutki kaupunkien viheralueiden hyötyjä: ”Korttelipuutarhoilla on potentiaalia edistää luonnon monimuotoisuutta”
Turun Tiedepuistosta visioidaan viihtyisää, hyvinvointia lisäävää ja luonnon monimuotoisuutta edistävää ympäristöä. Yksi keino lisätä kaupunkivihreää voisivat olla yhteiseen tekemiseen osallistavat korttelipuutarhat. Tätä selvitettiin Turun ammattikorkeakoulun luotsaamassa kiertotalouskokeilussa osana Circular Tiedepuisto -hanketta.
-
Mediatiedote

Turun AMK kehittää asiantuntijasairaanhoitajan tehtävää Länsirannikolla – tavoitteena sujuvampi hoito ja selkeämmät urapolut
Asiantuntijasairaanhoitajien tehtäviä ja vastuita halutaan selventää uudessa hankkeessa, joka on käynnistynyt Turun AMK:ssa tammikuussa. Samalla pyrkimyksenä on luoda yhtenäisemmät toimintatavat Länsirannikon eri hyvinvointialueille. Julkaistu: Muokattu: Turun ammattikorkeakoulu on…
-
Opiskelija

Planetaarisen terveyden opinnot avasivat silmiä
Business Finlandissa työskentelevä Merja Auvo osallistui kiertotalouden koulutuksessaan hankkeeseen, jonka pohjalta syntyi planetaarisen terveyden opintojakso. Auvo kokee, että planetaarisen terveyden ytimessä on ymmärrys siitä, kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen.…
