Susanna Lehtistä innostaa meritekniikan monipuolisuus ja hyvät työllisyysnäkymät

Turun AMK:ssa voi konetekniikan insinööriopinnoissa erikoistua meritekniikkaan. Meritekniikan osaajilla on tällä hetkellä varsin hyvä työllisyystilanne ja opiskelijoillekin löytyy harjoittelupaikkoja. Laivasuunnittelijoita ei kouluteta Turun AMK:n lisäksi kuin Aalto-yliopistossa.

Teksti ja kuvat: Martti Komulainen

Meritekniikkaan Susanna Lehtisen imaisi tuotekehityksen opintojen aikana vapaavalintainen meritekniikan kurssi, josta heräsi mielenkiinto alaa kohtaan. Myös hyvät työllisyysnäkymät pohjustivat valintaa.

–Meritekniikassa voi yhdistää eri insinöörialojen osaamisia, kuten mallinnusta, kuvailee Susanna Lehtinen.

Pitkät perinteet

Laivojen suunnitelulla ja rakentamisella on Turussa pitkät perinteet. Laivatekniikan, aluksi konemestaripainotuksella, koulutustakin on ollut tarjolla jo vuodesta 1945, jolloin koulutus aloitettiin Turun teknillisessä oppilaitoksessa, tuttavallisemmin Tekussa. Sittemmin koulutus on siirtynyt korkeakoulutasoisena Turun ammattikorkeakouluun, jossa konetekniikan insinööriopiskelijoista meritekniikan valitsee vuosittain noin 30 opiskelijaa kokonaisopiskelijamäärän ollessa satakunta.

Laiva-arkkitehti

Meritekniikan koulutus, ennen käytettiin nimitystä laivatekniikka, keskittyy laivakokonaisuuden suunnitteluun.

–Englanninkielinen nimike Naval architect kuvastaa minusta hyvin koulutuksen sisältöä. Emme keskity mihinkään erilliseen osaan laivasta, vaan laivaan kokonaisuutena. Turvallisuus on tärkeässä roolissa myös ja se on aihe, josta koko laivan tasolla ei oikeastaan ole kukaan muu vastuussa kuin laivasuunnittelija, kiteyttää meritekniikan koulutusvastaava Lauri Kosomaa.

–Luonnollisesti myös kestävän kehityksen teemat ovat mukana. Risteilyala on bisnestä, jota ohjaa resurssien tehokas hyödyntäminen ja asiakkaidenkin suunnalta tulevat vaatimukset huomioida ympäristöasiat.

–Olemme tietynlainen synteesiala, joka tuo muiden alojen osaamiset yhteen.

Opinnot pitävät sisällään aihealueita telakkateollisuudesta, laivan koneistoista, laivan vakavuuden ja rungon suunnittelusta. Opiskelun aikana myös tehdään telakkavierailuja ja muita ekskursioita.

–Olen mielestäni saanut hyvää pohjaa eri osa-alueista. Nyt juuri on koneistoja, runkoa ja kansivarustelua opinnoissa. Toiveissa on myös päästä näkemään eri osa-alueita tulevissa työtehtävissä, Susanna Lehtinen toteaa.

–Myös ekskursiot ovat tuoneet hyvän lisän. Pääsimme Ruotsin telakkavierailun yhteydessä tutustumaan Viking Gracen konehuoneeseen ja se ajoittui sopivasti, kun opinnoissa oli juuri käsitelty koneistoja.

Laivainsinöörien kesken yhteisöllinen henki

Merkittävältä osin valmistuneet (laiva)insinöörit sijoittuvat suunnittelutoimistoihin. Sinne tähyää myös Susanna Lehtinen.

–Talvimerenkulku kiinnostaa myös aiheena.

–Laivatekniikan alaa leimaa vahva ammattiylpeys ja kollegiaalisuus, jossa opiskelijoiden ja valmistuneiden välillä on vuorovaikutusta muun muassa yhdistystoiminnan ja tapahtumien kautta. Verkostot ovat myös hyödyllisiä, kun jotain erikoisosaamista tarvitaan käsillä olevaan projektiin. Tietoa ei pantata, vaan jaetaan avoimesti, Lauri Kosomaa kehuu alan ilmapiiriä.