Tällaista on taide, jonka on tarkoitus kadota

Turun AMK on ollut mukana tuomassa yhteen lähiöasukkaita, opiskelijoita ja tutkijoita pohtimaan suhdettaan luontoon taiteen kautta. Kokemukset ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että taide voi vahvistaa luontosuhdetta ja herättää halun suojella luontoa.

Taiteilija Oona Tikkaojan ideoima Lahola tarjoaa koteja lahopuissa asuville. Kuva: Outi Linnossuo.

Muun muassa Halisissa ja Skanssissa on luotu taidetta, jonka tarkoituksena ei ollut säilyä ikuisesti. Esimerkiksi Maatuvan taiteen työpajoissa on rakennettu teoksia luonnonmateriaaleista yhdessä alueen asukkaiden ja Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa. Teokset syntyivät ympäristön ehdoilla ja palaavat vähitellen osaksi luonnon omaa kiertokulkua. Ympäristötaide pyrkii taiteen keinoin aktivoimaan ihmisten luontosuhdetta ja tietoisuutta.

Taide ei muuta luontotietoa vaan sen merkitystä

Halisten maatuvan taiteen projekti oli yksi Turun AMK:n yliopettaja Outi Linnossuon ympäristötaiteen vaikutuksia käsittelevän tutkimuksen tapaustutkimuksista.

– Tutkimukseni keskeinen havainto oli, että ympäristötaide ei välttämättä muuta sitä, mitä ihmiset luonnosta tietävät, mutta se voi syventää tiedon merkitystä, Linnossuo avaa.

Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat luonnon herättävän samanaikaisesti rauhaa, kauneutta ja elinvoimaa sekä huolta sen tulevaisuudesta. Taide auttoi tekemään näitä tunteita näkyviksi ja käsiteltäviksi. Linnossuon mukaan luontosuhde rakentuu kehollisista kokemuksista, muistoista ja tunteista.

– Luontosuhde näyttäytyy tutkimuksessa eksistentiaalisena ja kokemuksellisena suhteena, joka rakentuu kehollisuudesta, muistoista ja affekteista. Ympäristötaide voi herättää eettistä pohdintaa ja vahvistaa kokemusta omasta toimijuudesta.

Luonnon monimuotoisuutta voi lisätä myös taiteen keinoin

Syksyllä 2026 Skanssin biodiversiteettipuistoon rakentui Lahola, lahopuusta rakennettu pienten otusten suurkaupunki. Teoksen rakentamiseen osallistui noin 55 Turun AMK:n sosionomiopiskelijaa, jotka kaiversivat lahopuihin erilaisia asumuksia hyönteisille ja muille lahopuusta riippuvaisille eliöille. Teos muuttuu hitaasti vuosien aikana osaksi ympäristöään samalla, kun siitä tulee koti uusille eliöille.

Työpajoissa tehdyt kodit valokuvataan ja tekijät saavat keksiä niille lyhyet kuvaukset. Kodit julkaistaan Laholan asuntouutisissa Skanssin biodiversiteettipuiston verkkosivuilla.

Toinen Skanssissa toteutettu ympäristötaideteos on Poltetun puun keto, joka havainnollistaa lahopuun ja palaneen puun merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Ympäristötaiteen työpajat ja teokset ovat osa EU:n osarahoittamaa Urban Biodiversity Parks -hankkeen toimintaa, jossa kehitetään uusia tapoja lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä vahvistaa ihmisten luontoyhteyttä Turun Skanssin biodiversiteettipuistossa sekä Jyrkkälän ja Halisten alueilla.

Kysy lisää

Outi Linnossuo

Yliopettaja, Tutkija, Asiantuntija

Terveys ja hyvinvointi, Sosiaali- ja kasvatusala

Sosionomikoulutus

+358 40 355 0508

outi.m.linnossuo@turkuamk.fi

Sinua voisi myös kiinnostaa