Innovatiiviset biopohjaiset muovit voivat tarjota kestäviä ratkaisuja vihreämpään tulevaisuuteen. Turun AMK tutki hankkeessa muun muassa biohajoavien muovien liiketoimintamahdollisuuksia sekä niiden soveltuvuutta biokaasulaitoksien mädätysprosesseihin.
Julkaistu:
Muokattu:
Teksti: Siiri Welling
BIO-PLASTICS Europe -hankkeen tavoitteena oli kehittää kestäviä strategioita ja ratkaisuja biopohjaisille muovituotteille. Projekti sisälsi tuotesuunnittelua, terveys- ja turvallisuusstandardeja sekä elinkaaren loppuvaiheen ratkaisuja. Hankkeessa keskityttiin erilaisiin biopohjaisiin materiaaleihin, kuten polymaitohappoon (PLA), polybutyleenisukkinaattiin (PBS) ja polyhydroksialkanoaattiin (PHA). Turun ammattikorkeakoulusta hankkeessa olivat mukana Uudet materiaalit ja prosessit – ja Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmät.
– Tutkimusryhmämme haastatteli yrityksiä koskien biomuovien käyttömahdollisuuksia kalateollisuudessa. Mietimme myös biomuovien mahdollisia liiketoimintamalleja ja lisäksi loimme hankkeen aikana kerätystä materiaalista kursseja opiskelijoille, kertoo Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden liiketoimintamallit tutkimusryhmän vetäjä Annika Holmbom.
Uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmä keskittyi tutkimaan biopohjaisten muovien hajoamista. Tutkimuksessa keskityttiin kahden yrityksen biohajoavien tuotteiden tutkimukseen ja siihen, miten biohajoavat muovit voisivat vastata erilaisiin EU:n ympäristövaatimuksiin.
Lisäksi biohajoavien muovien soveltuminen teollisiin kompostoreihin vaatii vielä lisäselvityksiä, sillä biokaasulaitoksilla oli ongelmia hajoamisen kanssa.
– Biohajoavat muovit hajoavat kyllä jossain määrin esimerkiksi veteen, mutta ne muuttuvat mikromuoviksi, jolloin ongelma ei poistu. Toinen tärkeä löydöksemme oli, että biohajoavat muovit tarvitsevat usein teollisen kompostorin hajotakseen ympäristöystävällisesti, ja sellaisia ei ole aivan joka paikassa. Lisäksi biohajoavien muovien soveltuminen teollisiin kompostoreihin vaatii vielä lisäselvityksiä, sillä biokaasulaitoksilla oli ongelmia hajoamisen kanssa, kertoo Uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmän ja hankkeen anaerobisen hajoamisen tutkimuksen työryhmän vetäjä Liisa Lehtinen.
Työryhmä totesi myös, että biohajoavat tuotteet sopivat parhaiten kertakäyttötuotteisiin, kuten kertakäyttöastioihin. Kosteusherkkyys rajoittaa biopohjaisten muovien käyttöä esimerkiksi elintarvikepakkauksissa.
Lisätutkimusta tarvitaan
Biohajoavat muovit voisivat potentiaalisesti ratkaista monia kalatalouden ongelmia, mutta toistaiseksi sopivia käyttökohteita on Suomessa rajallisesti. Esimerkiksi vieheissä biohajoavat muovit toimivat hyvin, mutta verkoissa kosteusherkät muovit eivät takaa riittävää kestävyyttä. Sekä Lehtinen että Holmbom kertovat, että kalatalouden osalta biopohjaiset muovit vaativat vielä selvitystä. Silti hankkeen aikana on innovoitu erilaisia ratkaisuja, joiden kaupallistaminen tulee viemään vielä vuosia.
Kokonaisuudessaan hankkeen aikana tutkittiin biohajoavien muovien soveltuvuutta esimerkiksi leluissa, erilaisissa pakkauksissa, kertakäyttöastioissa sekä erilaisissa kalatalouden työvälineissä. Loppuraportissa korostetaan kuitenkin lisätutkimusten tärkeyttä biopohjaisten muovien suhteen.
Hanketta rahoitti EU:n Horisontti 2020-ohjelma.
Artikkeli on julkaistu 16.9.2024 aiemmalla Turkuamk.fi -sivustolla.
Tutustu tutkimukseen
Lue seuraavaksi
-
Ilmiö
Teollisuuden jätteistä lämpövarastoja
Hukkalämmön hyödyntäminen ja varastointi voi ratkaista monia energiankulutuksen kysyntä- ja ilmasto-ongelmia. Lisähyötyjä tulee jos lämpövarastoina voisi käyttää muutoin jätteeksi päätyviä teollisuuden sivuvirtoja ja maarakentamisen ylijäämiä. Turun AMK selvittää…
-
Mediatiedote
Turun AMK:n kehittämä aurinkosähkölaskuri auttaa arvioimaan aurinkopaneelien kannattavuutta kodin sähköntuotannossa
Tutkijoiden kehittämä aurinkosähkölaskuri auttaa aurinkopaneelien ostajaa arvioimaan investoinnin kannattavuutta. Oma aurinkosähkön tuotanto tuo turvaa esimerkiksi sähkön hintapiikkien aikana.
-
Mediatiedote
Veneilystä aiheutuva melu kantautuu suojelualueille Turun vesillä
Pienveneilystä aiheutuva vedenalainen ääni kantautuu Friskalanlahden ja Rauvolanlahden luonnonsuojelualueille, selviää Turun AMK:n tutkimuksesta. Melun vaikutuksia eliöstöön tunnetaan vielä heikosti. Veneilytavoilla voi vähentää haittoja. Turun Ammattikorkeakoulu mittasi vedenalaista ääntä Friskalanlahden ja Rauvolanlahden ohi kulkevilta veneväyliltä sekä suojelualueiden rajoilta kesällä 2024. Selvitysten mukaan veneilyn aiheuttama melu on…