Vedyn käyttö polttoaineena polttomoottoreissa tarjoaa merkittäviä etuja verrattuna vedyn hyödyntämiseen polttokennoissa. Turun AMK:n uuden tutkimushankkeen tavoitteena on ratkaista teknisiä haasteita, jotka tällä hetkellä estävät vedyn tehokkaan käytön polttomoottoreissa.

Julkaistu:
Muokattu:


Polttomoottorit ovat materiaalitehokkaita eli ne eivät vaadi jalometalleja tai harvinaisia maametalleja, mikä tekee niiden valmistuksesta kustannustehokkaampaa ja vähemmän riippuvaista rajallisista resursseista.
EU:n alueella on laaja tuotantokapasiteetti polttomoottoreille, mikä mahdollistaa nopeamman siirtymän ilman mittavia investointeja uusiin tuotantolaitoksiin. Nopeampi siirtymä vedyn käyttöön vähentäisi hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti ja tukisi siten ilmastonmuutoksen hillintää.
Vedyn erityiset palamisominaisuudet ja materiaaliongelmat ovat toistaiseksi estäneet sen käytön polttomoottoreissa. Vety syttyy herkästi ja lisäksi vetyhauraus – ilmiö, jossa vety heikentää metallien rakennetta – asettaa vaatimuksia käytettäville materiaaleille.
Näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja 3D-tulostuksen avulla. Tulostustekniikka mahdollistaa nopean komponenttien valmistuksen, rakenteiden muokkauksen ja materiaalien optimoinnin vetyhaurautta vastaan.
Turun AMK:n 3DVetyMoottorit -hankkeessa tutkitaan, millainen moottorin rakenteen tulee olla ja mitä materiaaleja sen eri osissa tulisi käyttää, jotta vetyä voidaan hyödyntää turvallisesti ja tehokkaasti.
Kohti hiilineutraalia liikennettä
Hankkeen tavoitteena on myös selvittää, miten nykyisiä polttomoottoreita voitaisiin muuntaa vetykäyttöisiksi tai hybridikäyttöisiksi (vety + diesel/metaani/alkoholi). Tämä mahdollistaisi nopeamman siirtymän kohti hiilineutraalia liikennettä ilman, että koko autokanta täytyisi uusia. Ratkaisuna tutkitaan retro-fit-asennuksia, joiden avulla olemassa olevat bensiini- ja dieselmoottorit voidaan muokata vetyä käyttäväksi.
3DVetyMoottorit-hankkeessa kehitetään vetyä käyttävää polttomoottoriteknologiaa, joka voi olla ratkaisevassa roolissa fossiilisista polttoaineista irtautumisessa. Hankkeessa hyödynnetään 3D-metallitulostusta moottorirakenteiden kehittämisessä ja vetyhaurauden haasteiden ratkaisemisessa. Tavoitteena on luoda toimiva vetymoottori, joka soveltuu sekä liikenteeseen että hajautettuun energiantuotantoon.
Turun AMK tukee hankkeen avulla vetytalouteen liittyvää TKI-työtä maakunnassa sekä mahdollistaa ja toteuttaa paikallisia demonstraatiohankkeita. AMK on tehnyt yli 20 vuotta työtä moottorien ja polttoaineiden tutkimuksen parissa ja korkeakoululta löytyy moderni tutkimusinfrastruktuuri hankkeen toteuttamiselle.
– Haluamme olla osa energiamurroksen ratkaisua, sanoo lehtori Mika Laurén Turun ammattikorkeakoulusta.
3DVetyMoottorit on yksi Turun hankkeista, jotka toteuttavat ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä ja elinkeinoelämän uudistumisen vauhdittajia. Yhteistyöllä voidaan ratkaista globaalin kestävyyskriisin ja suomalaisen innovaatiojärjestelmän nykyisiä ja tulevia haasteita. https://www.innokaupungit.fi
Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoitus on myönnetty Uudenmaan liiton kautta.
Lisätiedot
Tutustu tutkimukseen
Lue seuraavaksi
-
Mediatiedote

Turun ammattikorkeakoulun tutkimushanke ennakoi vakavia hajoamiseen johtavia moottorivikoja
Turun ammattikorkeakoulu on käynnistänyt yhdessä teollisuuden kumppaneiden kanssa Early Detection of Extreme Engine Events (EDE3) -tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on vakavien moottorivaurioiden varhainen tunnistaminen, ennustaminen ja ennaltaehkäisy suurissa moottoreissa.…
-
Mediatiedote

Turun AMK kehittää asiantuntijasairaanhoitajan tehtävää Länsirannikolla – tavoitteena sujuvampi hoito ja selkeämmät urapolut
Asiantuntijasairaanhoitajien tehtäviä ja vastuita halutaan selventää uudessa hankkeessa, joka on käynnistynyt Turun AMK:ssa tammikuussa. Samalla pyrkimyksenä on luoda yhtenäisemmät toimintatavat Länsirannikon eri hyvinvointialueille. Julkaistu: Muokattu: Turun ammattikorkeakoulu on…
-
Mediatiedote

Ensihoitajien kohtaama väkivalta yleistä – liki joka sadannella työtehtävällä väkivaltaa
Ensihoitaja kohtaa väkivaltaa liki joka sadannella ensihoitotehtävällään, ilmenee Turun ammattikorkeakoulun, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen (Varha) ja Turun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen loppuraportista. Julkaistu: Muokattu: Ensihoitotehtävistä 0,7 prosenttia on sellaisia, joissa ensihoitaja…


