Asumisen hiilijalanjälki – Betonirunkoisen kerrostalon ja puurunkoisen pientalokorttelin vertailu
Tekijä(t): Samuli Helminen, Tiia Härkin & Tapio Keiramo
ISBN: ISBN 978-952-216-827-6 (pdf)
Turun ammattikorkeakoulun raportteja 288
28 S., 2023
Vähähiilisen rakentamisen säädöksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2025. Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki eli CO2e-päästöt ovat mahdollisimman pienet. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa erilaisin menetelmin, esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi tai käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys. Hiilijalanjäljen arviointimenetelmä soveltuu sekä korjaus- että uudisrakennushankkeisiin, mutta säädösohjaus on tarkoitus kohdistaa ensi vaiheessa ainoastaan uudisrakennuskantaan. Korjausrakentamisen säädösohjausta tullaan tarkastelemaan lähivuosina tarkemmin.
Esitetyssä arviointimenetelmässä tarkastellaan päästöjen määrää rakennuksen laajuutta eli neliömetrejä kohti, mutta myös jaettuna käyttöikävuosille. Mitä pidempikestoinen elinkaari rakennukselle suunnitellaan, sitä useammalle vuodelle päästöt jyvitetään. Vaikka erilaiset tilastot kulutuksesta ja päästöistä ilmoitetaan asukasta kohden, niin rakennusten käyttäjien määrän vaikutusta elinkaaren hiilijalanjälkeen ei suunnitteluvaiheessa voida huomioida.
Turun ammattikorkeakoulu tutki vuosina 2020–2022 betonirakenteisen kerrostalon sekä puurakenteisen pientalokorttelin rakentamisen hiilijalanjälkeä, mutta kohdisti laskelmissaan tämän rakennuksen elinkaaren aikaisen päästön myös oletetuille asukasmäärille. Näin syntyvää asumisen hiilijalanjälkeä on mahdollista arvioida suhteessa tuleviin päästötavoitteisiin yksittäisen asukkaan näkökulmasta.
Tutkimuksen tulokset ovat lupaavia sen suhteen, että nykymääräykset täyttävillä uudisrakennuksilla on mahdollista tavoittaa tulevien vuosien päästötavoitteet asumisen osalta, vaikka suunnittelun tavoitteeksi ei olisikaan vielä asetettu poikkeuksellisen energiatehokasta tai vähähiilistä rakentamistapaa.
(pdf-tiedosto, 4.3 Mt)
Julkaisun voi ladata veloituksetta. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Sitä voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Esitetyssä arviointimenetelmässä tarkastellaan päästöjen määrää rakennuksen laajuutta eli neliömetrejä kohti, mutta myös jaettuna käyttöikävuosille. Mitä pidempikestoinen elinkaari rakennukselle suunnitellaan, sitä useammalle vuodelle päästöt jyvitetään. Vaikka erilaiset tilastot kulutuksesta ja päästöistä ilmoitetaan asukasta kohden, niin rakennusten käyttäjien määrän vaikutusta elinkaaren hiilijalanjälkeen ei suunnitteluvaiheessa voida huomioida.
Turun ammattikorkeakoulu tutki vuosina 2020–2022 betonirakenteisen kerrostalon sekä puurakenteisen pientalokorttelin rakentamisen hiilijalanjälkeä, mutta kohdisti laskelmissaan tämän rakennuksen elinkaaren aikaisen päästön myös oletetuille asukasmäärille. Näin syntyvää asumisen hiilijalanjälkeä on mahdollista arvioida suhteessa tuleviin päästötavoitteisiin yksittäisen asukkaan näkökulmasta.
Tutkimuksen tulokset ovat lupaavia sen suhteen, että nykymääräykset täyttävillä uudisrakennuksilla on mahdollista tavoittaa tulevien vuosien päästötavoitteet asumisen osalta, vaikka suunnittelun tavoitteeksi ei olisikaan vielä asetettu poikkeuksellisen energiatehokasta tai vähähiilistä rakentamistapaa.
(pdf-tiedosto, 4.3 Mt)
Julkaisun voi ladata veloituksetta. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Sitä voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.