Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 16.2.2024
Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut

Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut

Vetytalous on yksi energia-alan vihreän siirtymän suurista mahdollisuuksista. Teknologia on ottanut viime vuosina suuria harppauksia, ja työmarkkinoilla on nyt tarve alan osaajille. Uusi Vedyntuotanto ja vetytalouden arvoketjut -koulutus alkaa Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Koulutus on maksuton ja toteutetaan kokonaan verkko-opintoina, joten osallistuminen on mahdollista kaikkialta Suomesta.

Kohderyhmä

Koulutus on suunnattu ensisijaisesti työssäkäyville tai työvoiman ulkopuolella oleville (henkilöt, jotka eivät ole työttömiä vaan ovat esim. perhevapaalla), jotka ovat kiinnostuneet vetyteknologiasta, -taloudesta ja ympäristöasioista. 

Osallistuminen edellyttää, että osallistujalla käytössä on oma tietokone ja verkkoyhteys.
Opinnot ovat alemman ammattikorkeakoulututkinnon tasoisia. Opinnoissa pärjätäkseen hakijalla on hyvä olla vähintään 2. asteen tutkinto suoritettuna.

Tavoite

Tavoitteena on vahvistaa vetytalouden osaamista antamalla kokonaiskuva vedyn hyödyntämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Vedyllä nähdään merkittävä rooli vihreässä siirtymässä niin energian kantajana, uusiutuvan energian varastointimenetelmänä kuin teollisuuden ja liikenteen energialähteenä, sekä raaka-aineena teollisuudelle ja synteettisten polttoaineiden tuotannolle.

Aikataulu ja toteutus

Koulutuksen toteuttavat yhteistyössä Turun AMK ja Vaasan AMK.

Kokonaislaajuus on 30 opintopistettä, joka koostuu kuudesta 5 opintopisteen jaksosta. Suoritetut opintopisteet on hyväksiluettavissa soveltuvin osin ammattikorkeakoulututkintoon.

Opetus toteutetaan reaaliaikaisena etäopetuksena ja/tai ohjattuina verkko-opintojaksoina. Yhtä opintopistettä kohden on 4 verkossa toteutettavaa oppituntia. Opintojen pääpaino on työelämälähtöisissä soveltavissa vetytalouden tehtävissä ja itseopiskelumateriaaleissa. 

Koulutuksen opetuskieli on suomi. Kirjallinen materiaali voi sisältää englanninkielisiä osioita.

Verkko-opetus järjestetään pääsääntöisesti:

  • tiistaisin klo 16.30–18.00
  • torstaisin klo 16.30–18.00
  • lauantaisin klo 9.00–12.00

Aloitusinfo järjestetään verkossa 6.9.2024 klo 14.00–15.00.

Koulutuksen sisältö

Opintojaksot ovat laajuudeltaan 5 op.
Osallistujat voivat osallistua yhteen tai useampaan opintojaksoon tai suorittaa halutessaan koko opintokokonaisuuden.

1. Vedyn valmistus

Koulutus keskittyy lähinnä uusiutuvista energialähteistä tuotetun vihreän vedyn valmistukseen eri elektrolyysitekniikoilla.

Opintojakson tavoitteena on antaa osallistujalle ymmärrys vedystä alkuaineena ja vedyn ominaisuuksista sen eri olomuodoissa, jotka määrittelevät vedyn valmistuksen, varastoinnin ja käytön mahdollisuudet ja rajoitteet.

Opintojakso keskittyy vihreän vedyn valmistamiseen vedestä perinteisillä elektrolyysitekniikoilla sekä uudemmilla teknologioilla kuten höyry- ja AEM-elektrolyysillä.

Osallistuja saa käsityksen eri elektrolyysitekniikoiden toimintaperiaatteista sekä ymmärtää mm. elektrolyyserin käyttöikään vaikuttavat tekijät. Opinnoissa tarkastellaan lisäksi vedyn valmistusta teknistaloudelliselta kannalta.

Lopuksi käsitellään vedyn säilytyksen ja käytön turvallisuutta, siihen liittyviä viran- omaismääräyksiä sekä erilaisia turvallisuusstandardeja.

2. Sähköenergian tuotanto ja hankinta

Opintojakson jälkeen osallistuja ymmärtää sähköenergian hankintaan liittyvät toimintamallit vedyn tuotannossa.

Opintojaksossa esitellään kolme erilaista toimintamallia sähköenergian toimittamiseksi elektrolyysilaitteistolle (ns. dedicated-, grid- ja curtailed-toimintamallit).

Opintojen pääpaino on tuuli- tai aurinkopuiston yhteydessä tapahtuvassa vedyn tuottamisessa.

Opintojen jälkeen osallistuja ymmärtää tuuli- ja aurinkosähköllä tuotettuun vedyntuotantoon liittyvät teknistaloudelliset seikat.

Osallistuja ymmärtää myös sähkömarkkinoiden perusteet sekä pitkäkestoisten sähkön hankintasopimusten tarjoamat mahdollisuudet elektrolyysilaitteiston käytön optimoinnille.

3. Vetyliiketoiminta ja ympäristö

Opintojakson jälkeen osallistuja ymmärtää vetytalouteen liittyvät taloudelliset lainalaisuudet sekä saa kokonaiskuvan vetytalouden ympäristönäkökohdista ja kokonaiskuormituksesta.

Opintokokonaisuuden pääpaino on vetytalouden ympäristönäkökohtien huomioinnissa, hiilijalanjälkilaskennassa sekä elinkaarianalyysissa.

Opintojakso keskittyy lisäksi vetyinvestointien taloudelliseen toteutettavuuteen sekä kansallisen ja EU-tason liiketoimintaa säätelevään normistoon. 

Opintojaksolla kuvataan myös tekijöitä, jotka vaikuttavat vedyn tuotannon investointi- ja käyttökuluihin sekä avataan vedyn taloudellisen kannattavuuden kriteereitä.

4. Vedyn kuljetus ja varastointi

Opintojakson jälkeen osallistuja ymmärtää, kuinka vedyn kuljetus toteutetaan maalla joko putkikaasuna, maantie- ja rautatiekuljetuksina tai meriteitse kaasutankkereilla.

Opintojaksossa tarkastellaan lisäksi kaasumaisen ja nestemäisen vedyn ominaisuuksia ja eroja sekä eri olomuotoihin liittyviä vedyn varastointimahdollisuuksia ja niihin liittyviä haasteita.

Merikuljetusten osalta tarkastellaan vetyä laivapolttoaineena sekä laivaluokituslaitosten regulaatiota.

Lisäksi tarkastellaan turvallisuusmääräyksiä vedyn tankkausasemilla ja satamissa.

5. Vedyn käyttö

Opintojakson jälkeen osallistuja ymmärtää vedyn käytön mahdollisuudet erityisesti ajoneuvoteollisuudessa, mutta myös muilla teollisuuden aloilla.

Ajoneuvosovellusten osalta opintojakso käsittelee pääsääntöisesti vedyn käyttöä polttokennon polttoaineena ja siinä vertaillaan vetypolttokennoa akkutekniikan vaihtoehtona sähkökäyttöisissä autoissa.

Lisäksi tarkastellaan vedyn mahdollisuuksia polttomoottorin polttoaineena.

Opintojaksolla opiskelija saa lisäksi kokonaiskuvan vihreän vedyn teollisesta käytöstä lannoite- ja petrokemian teollisuudessa sekä vedyn roolista terästeollisuudessa.

6. Synteettiset polttoaineet vedystä

Opintojakson jälkeen osallistuja ymmärtää miten päästöttömällä sähköenergialla synteettisesti valmistettavat hiilivedyt ja vedyn johdannaiset, kuten metanoli ja ammoniakki, voivat korvata nykyisessä ajoneuvokalustossa ja meriliikenteessä käytettävät fossiiliset polttoaineet.

Opintojaksossa käsitellään hiilineutraalin polttoaineen käyttöönoton mahdollisuuksia sekä tämän käyttöönoton mahdollisia vaikutuksia ilmastokuormitukseen.

Opintojaksossa käsitellään lisäksi otsikon teemaan liittyviä teknisiä seikkoja, polttoaineiden saatavuutta, moottoriteknologiaa, henkilöturvallisuutta, ympäristönsuojelua sekä toimintaa onnettomuustilanteissa.

Opintojaksoon sisältyy lisäksi referenssilaivojen tarkastelua.

Jotpa_TuAMK_VAMK.jpg

Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Pidätämme oikeuden muutoksiin.