Rakennustekniikan laboratorio

• Rakennusten ja ympäristöjen inventointi ja digitaaliset lähtötietomallit ja -piirustukset
• Alue- ja konseptisuunnittelu monialaisessa opintojaksoyhteistyössä
• Rakennushankkeiden hankesuunnittelu ja tarveselvitys vaiheen kehitystyö
• Rakennusten uusiokäytön ja käyttötarkoituksen muutosten hankesuunnittelu
• Modulaaristen ja monistettavien rakennuskonseptien kehittäminen
• Digitaalinen suunnittelu- ja visualisointi

Kuivaseulonta
Kuivaseulonta soveltuu hiekka- ja soranäytteille, kun tarvitset luotettavaa tietoa maa-aineksen rakeisuudesta. Saat tiedon materiaalin soveltuvuudesta maarakentamiseen, täyttöihin tai sen soveltuvuudesta betonin valmistukseen.

Maa- ja betonimassojen tiivistys IC kiertotiivistimellä
Rakennusmateriaalien, mm. maa- ja betonimassojen tiivistettävyyden tutkimus. Menetelmällä voidaan tutkia sekä maa-aineksien että jäykkien betonien tiivistettävyyttä. Tutkimusta voidaan käyttää mm. materiaalien valintaan ja reseptien kehittämiseen tai lujuuden arviointiin.

Betonin puristuslujuuden määritys
Materiaalin puristuslujuuden määritys koekappalepuristimella. Puristuslujuuden määritys standardin SFS-EN 12 390-3 mukaan. Soveltuu kuutio-, sylinteri- ja porakappaleille.

Betonin taivutusvetolujuuden määritys
Betonin taivutusvetolujuuden määritys standardin SFS-EN 12 390-5 mukaisella kolmipistetaivutuskoelaitteistolla. Menetelmä soveltuu palkkimaisten koekappaleiden testaamiseen.

Betonin notkeuden määritys
Tuoreen betonin notkeuden määritys standardin SFS-EN 12 350-2 mukaisella painumakokeella. Testissä mitataan betonin painuma, joka kuvastaa massan työstettävyyttä, pumppaus-, valamis- sekä tiivistettävyysominaisuuksia.

Betonin ilmamäärämittaus
Tuoreen betonin ilmamäärän mittaus standardin SFS-EN 12 350-7 mukaisella painemenetelmällä. Testissä määritetään betonimassan sisältämä ilmamäärä, joka vaikuttaa betonin pakkasenkestävyyteen, tiiviyteen ja työstettävyyteen.

Maanäytteen vesipitoisuuden määritys
Maanäytteen vesipitoisuuden määritys auttaa arvioimaan materiaalin käyttäytymistä työmaalla. Vesipitoisuus on keskeinen tieto mm. tiivistyksen, kantavuuden ja massojen käsittelyn suunnittelussa. Vesipitoisuuden perusteella voidaan laskea myös likimääräisesti painumia.

Hehkutushäviö
Maanäytteen hehkutushäviön määritys, jolla selvitetään näytteen sisältämän orgaanisen aineksen määrä. Laboratoriomääritys tehdään polttamalla näyte kontrolloidussa lämpötilassa ja mittaamalla massan muutos.

Hienousluvun F määritys
Hienousluvun F (juoksuraja) määritys kartiokokeella. Hienousluvun F (juoksuraja) määritys on laboratoriokoe, jolla arvioidaan hienorakeisen maa-aineksen muodonmuutosominaisuuksia ja plastisuutta. Määritys tehdään kartiokokeella, jossa tutkitaan näytteen käyttäytymistä vakioidun kuormituksen alla. Tulokset kuvaavat materiaalin työstettävyyttä, rakennettavuutta ja käyttäytymistä vaihtelevissa kosteuksissa. Hienousluvun avulla redusoidaan myös siipikairaustulosten leikkauslujuutta.

Kieritys- eli plastisuusrajan määritys
Plastisuusrajan määritys on laboratoriotutkimus, jossa määritetään hienorakeisen maa-aineksen vedenpitoisuus, jossa materiaali muuttuu plastisesta hauraaksi. Menetelmä perustuu näytteen kierittämiseen ohuiksi nauhoiksi, kunnes se saavuttaa plastisuusrajan.

Konsistenssirajat
Konsistenssirajat kartiokokeen ja kierityskokeen (plastisuusrajan) avulla.

Maanäytteen stabiloitavuuskokeet
Stabiloitavuuskokeet ovat keskeinen menetelmä arvioitaessa maa-aineksen soveltuvuutta stabilointiin ja valittaessa optimaalista sideainekoostumusta. Laboratoriossa tehtävät testit tuottavat tietoa massan lujuudenkehityksestä ja käyttäytymisestä eri sideainesuhteilla.

Sideainesuhteiden suunnittelu:

• Sopivien sideaineiden ja niiden pitoisuuksien määrittäminen
• Perustuu näytteen ominaisuuksiin ja suunniteltuun käyttökohteeseen
• Tavoitteena optimaalinen lujuus, työstettävyys ja kustannustehokkuus

Laboratoriostabilointi:

Maanäytteen ja sideaineen sekoitus standardoiduin menetelmin:

• Näytteiden muotoilu puristuskappaleiksi
• Tiivistys laboratorio-olosuhteissa toistettavan laadun varmistamiseksi

Näytteiden ikäännyttäminen kylmiöolosuhteissa:

• Näytteiden säilytys säädetyssä lämpötilassa
• Jäljitellään massan todellista kovettumisprosessia
• Mahdollistaa luotettavan lujuuskehityksen arvioinnin

Yksiaksiaaliset puristuslujuustutkimukset:

• Kovettuneiden näytteiden puristuslujuuden määritys
• Antaa selkeän kuvan stabiloinnin onnistumisesta ja sideainepitoisuuksien vaikutuksista

Stabiloidun näytteen suljetun leikkauslujuuden määritys:

• Leikkauslujuuden mittaus arvioi materiaalin käyttäytymistä kuormitustilanteissa
• Tärkeä tieto stabiloidun maan kantavuuden ja pysyvyyden arviointiin

Hienojakeisen maanäytteen rakeisuusjakauma, Areometrikoe
Areometrikokeella määritetään hienojakeisen maanäytteen rakeisuusjakauma nesteessä sedimentaatioperiaatteen avulla. Menetelmä soveltuu erityisesti saville, silteille ja muille hienorakeisille maa‑aineksille ja se tuottaa tarkan kuvan näytteen raekoosta ja rakeisuusjakaumasta.

Maanäytteen pH-määritys
pH‑määritys on analyysi, jolla määritetään maaperän happamuus tai emäksisyys luonnontilaisena. Menetelmä soveltuu erityisesti rakentamisen pohjatutkimuksiin, ympäristöselvityksiin, geoteknisiin analyyseihin ja savikkojen kemiallisten ominaisuuksien arviointiin. Palvelu sisältää näytteen vastaanoton, esikäsittelyn ja pH-arvon määrityksen standardien mukaisella vesiuutemenetelmällä.

Palvelu soveltuu sekä tavanomaisille kivennäis- ja turvemaille, että erityiskohteisiin, kuten happamien sulfaattimaiden alustavaan tunnistamiseen.

Sulfidisavi on hienojakoinen maa‑aines, joka sisältää rikkiyhdisteitä. Tällaiset maat voivat hapettuessaan tuottaa happamia valumavesiä ja muodostaa happamia sulfaattimaita. Niiden tunnistaminen on kriittistä rakentamisessa, massansiirrossa ja ympäristöselvityksissä. Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa paalujen lujuuden heikkenemistä ja korroosiota.

Säärasituskoe, sääkaappi
Rakennusmateriaalien säänkestävyyden määritys.
Säärasituskoe arvioi rakennusmateriaalien kestävyyttä vaihtelevissa sääolosuhteissa. Altistamme materiaalit ohjatuissa laboratorio-olosuhteissa kosteudelle, lämmölle, UV‑säteilylle ja jäätymis‑/sulamissyklille sääkaapissa, joka simuloi luonnon rasituksia nopeutetusti.

Kosteustilan kartoitus pintakosteusmittarilla
Nopea tapa selvittää rakennuksen pintojen suuntaa antava kosteustilanne esimerkiksi kuntoarvion yhteydessä. Kartoitus auttaa tunnistamaan mahdolliset riskikohdat ja tukee päätöksentekoa kiinteistön ylläpidossa ja korjaussuunnittelussa.

Rakennekosteusmittaukset
Rakennekosteusmittaus on luotettava menetelmä rakenteiden kosteustilan selvittämiseksi silloin, kun tarvitaan tietoa päällystystöiden ajoituksesta, kuivatustarpeesta tai kosteusvauriosta. Suoritamme mittaukset ainetta rikkovilla menetelmillä, kuten porareikä- tai näytepalanäytteenotolla, jotta saamme käsityksen materiaalin todellisesta kosteuspitoisuudesta.

Rakenteen kosteusmittauksia tehdään päällystystyön, kuten tasoituksen, parketin tai lattiapinnoitteiden asennuksen ajoituksen varmistamiseksi, kuivumisajan seurantaan sekä kosteusvaurion selvittämiseen niin uudis- kuin korjauskohteissa.

Maarakenteen tiiviyden mittaus (Loadman-pudotuspainolaite)
Maarakenteen tiiviyden mittaus Loadman-pudotuspainolaitteella on rakenteita rikkomattoman tapa arvioida rakentamisaikaisen täyttökerroksen kantavuutta ja tiiviyttä. Mittaus tehdään kannettavalla Loadman II -pudotuspainolaitteella, joka tuottaa dynaamisen kuormituksen rakenteen pinnalle ja mittaa sen aiheuttaman painuman.

Menetelmä soveltuu:

• Täyttökerrosten ja rakennekerrosten tiiviyden varmistamiseen
• Katu- ja aluerakentamisen laadunvarmistukseen
• Pohja- ja maarakenteiden kantavuuden arviointiin
• Työmaatarkastuksiin ja jälkivalvontaan
• Uudis- ja korjausrakentamiseen

Lämpökuvaus
Lämpökuvaus on rakenteita rikkomaton tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan havaita kosteusvaurioita ja ilmavuotoja, jotka saattavat johtua esim. eristepuutteista. Suoritamme lämpökameratutkimuksia tuntityönä rakennusteknisiin selvityksiin.

Kuntoarviot (kunnossapidon pohjaksi)
Kuntoarvio on kokonaisvaltainen rakennuksen teknisen kunnon ja tulevien korjaustarpeiden selvitys. Se toimii lähtötietona kunnossapidon suunnittelulle, päätöksenteolle ja pitkän aikavälin kustannusten hallinnalle. Palveluun sisältyy kunnon arviointi kohteen kuntokartoituksella sekä pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma.

Palvelun sisältö:

• Käyttäjäkysely
  • Rakennuksen käyttäjiltä kerätään tietoa käyttöön vaikuttavista tekijöistä.

• Piirustuksiin ja historiaan perehtyminen
  • Rakennuksen suunnitteluasiakirjat, aiemmat selvitykset, korjaukset, käyttöikä- ja kuntotiedot.

• Kuntoarviokäynti
  • Kohteen järjestelmällinen läpikäynti (yleiskunto)
  • Havaitut puutteet, korjaustarpeet ja mahdolliset jatkotutkimustarpeet kirjataan.

• Raportti
  • Kuntoarvioraportti, jossa kuvataan nykytila, havainnot ja johtopäätökset.
  • Raportti sisältää myös pitkän tähtäimen suunnitelman: arvioidut korjaustoimenpiteet, aikataulut ja kustannusarviot 10 vuoden ajalle.

Piirustusten digitointi
Piirustusten digitoinnissa muunnetaan paperimuotoiset rakennus- ja tekniset piirustukset sähköiseen muotoon. Palvelu soveltuu vanhojen rakennuspiirustusten siirtämiseen sähköiseen muotoon ja samalla voidaan myös kohde tarkkuus mitata ja varmistaa pitävätkö vanhat piirustukset paikkansa.