SARUMAN – Saaristomeren ruoppaustiekartta: Merialuesuunnittelun analyysipohjainen neuvontatyökalu

Tuotamme tutkittua paikkatietoa käytännön merialuesuunnitteluun

Projektin kesto

1.4.2025 – 31.5.2026

Rahoituslähde

Varsinais-Suomen liitto, Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) –määräraha

Kokonaisrahoitus

99 831 €

Saaristomerellä ruoppauksille on huomattava sosioekonominen paine. Toisaalta ruoppaukset vaikuttavat haitallisesti vesiympäristön tilaan niin paikallisesti kuin alueellisestikin. Ympäristölupa- ja valvontaviranomaisilla ei kuitenkaan ole harmonisoitua ja objektiivista tietopohjaa, jonka perusteella ruoppausten hyötyjen ja haittojen välistä suhdetta voisi punnita avoimesti ja yhdenmukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tällaisen avoimen tietopohjan keskeisimmät elementit ja esittää läpinäkyvästi, miten ympäristön mitatut ominaisuudet ja erityispiirteet tulisi ottaa huomioon käytännön päätöksenteossa.

Heikosta ekologisesta tilasta kärsivän Saaristomeren vedenlaadun parantaminen on tärkeää alueen luontoarvojen ja ekosysteemipalveluiden kannalta. Saaristomeren luontoympäristöjen mosaiikkimainen monimuotoisuus on vahvasti sidoksissa sen maantieteellisiin erityispiirteisiin kuten jääkauden jälkeiseen maankohoamiseen, laajaan matalien rannikkovesien vyöhykkeeseen sekä pienipiirteisesti vaihteleviin pinnanmuotoihin. Samat erityispiirteet aiheuttavat kuitenkin painetta paikallisille ruoppauksille yhdessä rehevöitymisestä johtuvan pohjien liettymisen ja rantojen ruovikoitumisen kanssa. Vaikka ruoppaamisen tarkoituksena on edistää mm. saaristoliikenteen ja matkailun kannalta tärkeitä kulkuyhteyksiä, ruoppausten myötä tuhoutuu elinympäristöjä, ja veteen vapautuu pohjalle kertyneitä ravinteita, haitta-aineita, kiintoainesta ja eloperäistä ainesta.

Saaristomerellä näkyy jälkiä noin 15 000 pääosin sisä- ja välisaaristossa toteutetusta pienruoppauksesta. Kohdeympäristöjen suoran vahingoittumisen vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle on selvitetty vain mallintamalla. Vedenlaatuvaikutuksista ei ole tehty vastaavaa, kokonaisvaltaista selvitystä. Ruoppausten vedenlaatuvaikutusten voimakkuuden ja laajuuden tiedetään kuitenkin riippuvan (ruoppausmassojen määrän ja laadun lisäksi) erityisesti ympäristön hydrografiasta ja kuormittuneisuudesta. Käytännössä vesien vaihtuminen, sekoittuminen ja virtaukset sekä ympäristön kiintoaines-, hiili- ja ravinnepitoisuudet määrittävät yhdessä, missä, milloin ja miten ruoppausten lukumäärä ja koko vaikuttavat ympäristön tilaan. Nämä ympäristömuuttujat myös sanelevat, kuinka pitkäkestoista hyötyä ruoppauksella saavutetaan.

Hankkeen lähtökohtana on tuottaa tarkkaa ja yksityiskohtaista mittaustietoa koko Saaristomeren väli- ja sisäsaaristovyöhykkeen vesien hydrografiasta ja kuormittuneisuudesta. Lisäksi hankkeessa koostetaan ilmakuvista sekä ruoppausilmoituksista ja -anomuksista saatavat tiedot alueella toteutettujen ruoppausten sijainnista, laajuudesta ja ajankohdasta. Hankkeen välittömänä päämääränä on jalostaa toistetuissa vedenlaatumittauksissa kerätty ja muista lähteistä koostettu tieto käytännön vesienhoitotyössä suoraan sovellettavaan muotoon.

Toiminnan konkreettisia tuotoksia ovat:

1. rannikkovesien jaottelu hydrografialtaan toisistaan erottuviin ympäristöihin,
2. ympäristöjen tyypittely eli ominaispiirteiden luonnehdinta,
3. ympäristöjen kuormittuneisuuden määrittäminen suhteessa niiden hydrografialle ominaiseen tasoon sekä
4. kuvaus vesien sekoittumisesta ja vaihtumisesta eri ympäristöjen välillä. Tutkitun tiedon synteesinä
5. esitetään ympäristön herkkyyteen, kantokykyyn ja ruoppaushistoriaan perustuva, ympäristökohtainen suositus ruoppausten hyväksyttävästä lukumäärästä ja suuruusluokasta suhteessa hyötyjen oletettuun pysyvyyteen.

Tulokset jalkautetaan paikkatietona suoraan ruoppausilmoituksia ja -anomuksia käsitteleville viranomaisille sekä osana ELY:n Opas-sarjassa talvella julkaistavaa, jatkuvasti päivittyvää Pienruoppausopasta. Lisäksi hankkeessa tuotettuja ja koostettuja aineistoja hyödynnetään ruoppausten yksittäis- ja yhtenäisvaikutusten selvittämisessä. Hankkeen aikana määritetään, miten vesien tilaa kuvaavien muuttujien arvot kuten suhteelliset ravinnepitoisuudet korreloivat ruoppausten lukumäärän ja suuruusluokan kanssa sekä tilassa että ajassa. Hankkeen jälkeen Saaristomeren vedenlaatukartoituksia pyritään jatkamaan muulla rahoituksella. Vaikutusten eli syy-seuraussuhteiden selvittäminen edellyttää pidempää tarkastelujaksoa, jolle SARUMAN-hanke ja Saaristomerellä hanketta edeltävästi vuonna 2024 tehdyt vedenlaatukartoitukset luovat keskeisen perustan.