Talk Round Table: Informaatiolukutaito ja kriittinen ajattelu ovat demokratian tukipilareita – korkeakouluilla on niiden edistämisessä oma tehtävänsä

Järjestyksessään toinen Talk Round Table -keskustelu pohti informaatiolukutaidon merkitystä muutoksen maailmassa ja sitä, miten korkeakoulut voivat edistää nuorten tietoja ja taitoja totuuden etsinnässä.

Teksti ja kuva: Martti Komulainen

Elämme informaatiovaikuttamisen, ellei peräti informaatiosodan aikaa, jota leimaavat tahallisesti tai tahattomasti leviävät dis- ja misinformaatio. Vaikka tietoa on helposti saatavilla, sitä ei välttämättä osata kriittisesti arvioida. Mitä haasteita vääristelty tieto asettaa koulutusorganisaatioille – sitä pohdittiin Talk Round Table -keskustelussa Turun AMK:n Kupittaan kampuksella.

Informaatiolukutaidon merkitystä käsitelleessä, Turun AMK:n palvelujohtaja Sami Savolaisen luotsaamassa Talk Round Table -keskustelussa olivat mukana kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta Lounais-Suomen aluehallintovirastosta, vanhempi asiantuntija Markus Neuvonen Faktabaarista sekä Turun AMK:sta ICT ja tuotantotalous -sektorin johtaja Tero Reunanen, tietopalvelupäällikkö Marita Ahola ja Taideakatemian yliopettaja Ilona Tanskanen.

Talk Round Table -keskustelu on Turun AMK:n keskustelujen sarja, jolla pyritään edistämään yhteiskunnallista keskustelua ja vuorovaikutusta ajankohtaisista teemoista sekä tunnistamaan konkreettisia kehityskohteita erityisesti korkeakoulusektorille.

Informaatiolukutaito on lääke virheelliseen tietoon

–Tutkimusten mukaan suomalaisnuoret osaavat etsiä tietoa, mutta eivät aina osaa arvioida tätä tietoa syvällisemmin. Luotettavan tiedon tunnistaminen mahdollistaa paremman osallistumisen yhteiskuntaan, totesi informaatiolukutaidosta tohtoriksi väitellyt Anu Ojaranta.

–Informaatiolukutaito ja yksilöiden kriittinen ajattelu ovat demokratian puolustuslinja, vahvisti Markus Neuvonen Faktabaarista.

Faktabaari on vuonna 2014 perustettu suomalainen faktantarkistuspalvelu faktapohjaisen julkisen keskustelun ja digitaalisen informaatiolukutaidon puolesta.

Neuvonen on huolestunut muun muassa tekoälyn kriittistä ajattelua heikentävästä vaikutuksesta ja tekoälyn ”saastumisesta” väärällä tiedolla.

–Informaatiolukutaidon kannalta yksi tärkeimpiä asioita on että poistuu ”omasta kuplasta” ja pohtii, mitä tunteita muiden ja omat argumentit herättävät. Tämän kautta voi päästä itsekriittiseen ja laajempaan kriittiseen ajatteluun, määritteli Tero Reunanen.

Mitä korkeakoulut voivat tehdä?

Markus Neuvosen mukaan korkeakouluilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä informaatioresilienssin rakentamisessa. Korkeakoulujen tehtävänä on vahvistaa kriittisen ajattelun valmiuksia ja valistaa siitä, miten tiede toimii.

Turun AMKissa on jo pitkään ymmärretty informaatiolukutaidon merkitys opintojen sujumisen ja työelämässä tarvittavien tiedonhankintavalmiuksien kannalta. Informaatiolukutaidon opetus on annettu kirjaston tehtäväksi. Koulutus tilaa kirjaston tarjoaman yhden opintopisteen Tiedonhaun perusteet- verkkokurssin, jonka suorittaa vuosittain n. 1800 opiskelijaa.

–Nythän informaatiolukutaidon merkitys korostuu vielä entisestään ja olemme lisänneet kurssiin mis- ja disinformaation liittyvän osion, jotta opiskelija saisi välineitä tunnistaa valheellista tietoa ja pärjäisi paremmin yhteiskunnassa. Vastuullisen tekoälyn käytön osio on tulossa vielä tänä vuonna osaksi kurssia, kertoi Marita Ahola

Silti Ilona Tanskanen kysyi, riittääkö opiskelijoidemme osaaminen. Erilaisten hakusanojen muodostaminen edellyttää asian varsin syvällistä ymmärtämistä.

Laajempi haaste liittyy sen oivaltamiseen, että opiskelijan tuottama tieto rakentaa yleistä tietopohjaa – ymmärretäänkö oma paikka tiedon ”ravintoketjussa”. Kriittinen katse pitäisi kohdistaa myös omaan tekemiseen.

Perusinhimillinen ominaisuus tehdä asioita minimienergialla ja tarttua ensimmäiseen helposti saatavaan tietolähteeseen on kriittisen ajattelun esteenä. Koulutuskaan ei aina tarjoa suojaa vääristynyttä tietoa vastaan.

Talk Round Table -keskustelu hahmotteli informaatiolukutaidon ja kriittisen ajattelun kysymystä, mutta lopullisia vastauksia ja keinoja on vaikea määrittää. Ilmaan heitettiin kysymys siitä kuka määrittää, mikä on oikeaa tietoa.

Jos me ei tieteellistä tietoa uskota, niin mitä me uskotaan? Tieteellisen tiedonkin osalta pitää olla lukutaitoa ja ymmärrystä, miten tiede toimii: tiede on dynaaminen prosessi, jossa yksittäiset tutkimukset eivät ratkaise.

–Ei luovuteta, jatketaan ponnisteluja ja kriittisen ajattelun juurruttamista, todettiin keskustelun lopuksi, ja esitettiin ajatus informaatiorauhasta informaatiosodan tilalle.

Lisätietoja