Toimintaterapeuttikoulutus valmistaa asiakaslähtöiseen ja joustavaan työskentelyyn

Nea Kallio kiinnostui toimintaterapeuttikoulutuksesta jo lähihoitajaopinnoissa. Toimintaterapeuttikoulutus tarjoaa vahvan teoreettisen pohjan, joka kehittää opiskelijan valmiuksia työskennellä asiakastilanteissa.

Kolmannen vuoden toimintaterapeuttiopiskelija Nea Kallio on aikaisemmalta koulutukseltaan lähihoitaja.

Teksti ja kuvat: Minna Salakari

Kolmannen vuoden toimintaterapeuttiopiskelija Nea Kallio on aikaisemmalta koulutukseltaan lähihoitaja. Viimeisenä opiskeluvuotenaan Kallio erikoistui kuntoutuksen osaamisalalle. Lähihoitajakoulutuksen loppuvaiheessa hän sai opettajaltaan vinkin jatkaa opintoja toimintaterapeuttikoulutukseen.

– Valmistumisesta lähtien aloin hakea Turun ammattikorkeakouluun toimintaterapeutiksi ja hain niin kauan, että pääsin! Kallio kertoo.

Miten toimintaterapeutin koulutus valmentaa todellisiin työtilanteisiin?

Toimintaterapeutin koulutus koostuu monenlaisista teoreettisista opinnoista, kuten toimintaterapian malleista, asiakasryhmien erityispiirteistä ja erilaisista arviointimenetelmistä. Lähipäivät koululla sisältävät lisäksi tiimioppimista, mikä kehittää opiskelijoiden kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

Vahvasta teoreettisesta pohjasta huolimatta koulutus on kuitenkin hyvin käytännönläheistä, ja opiskelijat pääsevät kokeilemaan teoriassa opittuja tietoja ja taitoja sekä harjoittelujen että simulaatioiden avulla. Nea Kallio ajattelee, että itse kokeileminen ja tekeminen sekä opintoihin sisältyvät harjoittelut ovat olleet hänelle parhaita oppimiskeinoja.

Kallio kertoo ensimmäisen työelämäharjoittelun oppimiskokemuksesta, joka on erityisesti jäänyt hänen mieleensä:

– Asiakas ei motivoitunut aluksi suunnitelluista toiminnoista. Tilanne vaati kykyä soveltaa toimintaterapiaa asiakkaan tarpeiden mukaan – se osoitti, kuinka tärkeää on osata muokata ja porrastaa toimintoja tilanteen mukaan. Silloin tilanne tuntui haastavalta, mutta lopulta se oli arvokas oppimiskokemus.

Ei tarvitse osata kaikkea – tärkeintä on halu oppia

Yksi suurimmista haasteista koulutuksen aikana on ollut opintojen yhteensovittaminen muun elämän kanssa. Kallio kertoo joutuneensa harjoittelemaan armollisuutta itseään kohtaan, sillä opintojen, työelämäharjoittelujen ja henkilökohtaisen elämän välillä on usein enemmän tehtävää kuin aikaa.

Arki on vaatinut suunnittelua, priorisontia ja joustamista, mutta toteutuksesta annan itselleni kohtalaisen arvosanan, sillä kolmannelle vuodelle on päästy!

Vertaiset omasta opiskeluryhmästä ovat olleet tärkeä tuki opintojen aikana. Kallion mielestä on hienoa päästä jakamaan omia kokemuksia ja ajatuksia toisten opiskelijoiden kanssa, liittyivät ne sitten onnistumisiin harjoitteluissa tai koulutehtävien haastavalta tuntuviin tehtävänantoihin.

Toisena haasteena on Kallion mukaan työllistyminen. Vaikka toimintaterapeuttikoulutuksen alkuvaiheessa opiskelijoille kerrottiin, että he tulevat työllistymään nopeasti jo opintojen loppuvaiheessa, nykyinen työtilanne huolestuttaa monia opiskelijoita.

Kallio uskoo kuitenkin, että harjoitteluista luodut verkostot ja kontaktit voivat avata ovia työelämässä ja auttaa löytämään erilaisia työmahdollisuuksia.

– Tärkeää on, että meitä on muistutettu siitä, ettei vastavalmistuneena tarvitse osata kaikkea, vaan tärkeintä on halu oppia ja kehittää itseään jatkuvasti.

Itseohjautuvuus ja ajanhallinta ovat ammatillisen kasvun kivijalka

Ammattikorkeakouluopinnoissa käytetään paljon englanninkielistä materiaalia, mikä voi aluksi tuntua haasteelliselta. Vaikka tämä aiheutti epävarmuutta Kalliolle, hän rohkaisee tulevia hakijoita hakeutumaan ammattikorkeakouluopintoihin:

Luota itseesi. Vaikka opinnot tuntuvat välillä haastavilta tai esimerkiksi materiaaleihin perehtyminen vie aikaa, ei se ole este opiskelulle. Tärkeintä on olla valmis oppimaan ja kehittymään, sillä toimintaterapiatyössä ei koskaan voi olla täysin valmis.

Toimintaterapeuttikoulutus on tukenut Kallion ammatillista kasvua erityisesti itseohjautuvuuden ja ajanhallinnan kehittämisen kautta. Lähipäivät ovat puolestaan kehittäneet ryhmässä toimimisen ja dialogisuuden taitoja, ja opintojen itsenäiset osuudet ovat auttaneet kehittämään harkintakykyä ja valmiutta toimia itsenäisesti.

Valmistumisensa jälkeen Kallio toivoo työskentelevänsä lasten ja nuorten toimintaterapeuttina.

– Koulutukseen hakemisesta lähtien olen toivonut pääseväni tekemään toimintaterapiaa, johon voisin yhdistää myös eläinavusteisuutta. Tätä unelmaa kohti olen edelleen menossa.