Hammastekniikan osaamisen säilyminen kotimaassa tärkeää

Jos Suomessa ei ole koulutettuja hammasteknikkoja ja alan tutkimusta, asiakkaiden suuhun voi helpommin päätyä halvemman tuotannon maissa tehtyjä hammasteknisiä laitteita. Niiden luotettavuudesta ei aina ole takeita, koska niissä käytetyt materiaalit eivät ole aina yhtä laadukkaita kuin eurooppalaiset CE-merkityt materiaalit. Turun ammattikorkeakoulun hammasteknikkokoulutus pureutuu alan tulevaisuuteen 10-vuotisjuhlassaan perjantaina 26. syyskuuta.

– Hammasteknikkojen kouluttaminen Suomessa on tärkeää, jotta varmistetaan kansallinen hammasproteesipalveluiden saatavuus ja kotimainen osaaminen sekä varmistetaan potilasturvallisuus, sanoo Ilkka Tuominen, Suomen Hammasteknikkoseura ry:n puheenjohtaja.

Hammastekniikan potilasturvallisuus edellyttää korkeatasoista ja valvottua koulutusta. Hammasteknikon ammattia saa Suomessa harjoittaa vain tutkinnon suorittanut terveydenhuollon ammattilainen ja Valviran laillistama henkilö. Tämä varmistaa, että alalla toimivat henkilöt ovat osaavia ja toimivat lain mukaisesti.

– Tämä on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa uusien digitaalisten valmistusmenetelmien mukana otetaan käyttöön paljon uusia materiaaleja, joita ei ole käytetty aikaisemmin hammasproteesien valmistuksessa, Ilkka Tuominen muistuttaa.

Suomessa hammasteknikkokoulutus tukee moniammatillista yhteistyötä hammasteknikon ja hammaslääkäreiden välillä suun terveydenhuollossa. Yhteistyötä tehdään Turun AMK:n ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kesken ristiinopiskelusopimuksella.  

Ammattikuntien tiivis yhteistyö korostuu erityisesti hammasprotetiikkaa tehtäessä, jossa tarvitaan kummankin ammattikunnan osaamista, jotta asiakkaille saadaan laadukkaat proteesit. Tätä yhteistyötä ei synny, jos proteesit valmistetaan ulkomailla.

Digitalisaatiosta hyötyvät myös asiakkaat ja hammaslääkärit

Suomessa hammastekniikkaa opetetaan vain yhdessä oppilaitoksessa – aiemmin Helsingissä ja vuodesta 2015 lähtien Turun ammattikorkeakoulussa.

– Koulutus alkoi aikana, jolloin digitaaliset valmistustekniikat yleistyivät voimakkaasti hammastekniikassa. Muutos on ollut nopea ja merkittävä, kertoo Turun ammattikorkeakoulun hammasteknikkokoulutuksen lehtori ja tutkimusvastaava Pasi Alander.

Jatkuvasti kehittyvät valmistustekniikat ja -materiaalit ovat mahdollistaneet esimerkiksi silmälasien käyttäjille useampien lasien hankkimisen arjen helpottamiseksi. Entä jos sama olisi mahdollista myös hammasproteesien osalta?

– Kyllähän se helpottaisi monen elämää, jos voisi hankkia yhdet hammasproteesit mökille ja toiset kotiin ilman että toisesta parista maksetaan täyttä hintaa. Digitaaliset valmistustekniikat ja niihin soveltuvat uudet materiaalit mahdollistavat tämän, koska ne vähentävät hammasproteesien valmistukseen käytettävää aikaa ja siten kustannuksia, Pasi Alander kertoo.

Digitaalisessa valmistuksessa proteesit saadaan tehtyä asiakkaalle miellyttävämmällä tavalla ja aiempaa tarkemmin, jolloin ne istuvat suuhun paremmin.

Uusia mahdollisuuksia virtuaalitodellisuudesta

Virtuaalitodellisuus eli VR-ympäristö on tuonut vielä lisää uusia mahdollisuuksia hammastekniikkaan ja sen opetukseen. Perinteisesti opiskelijat tarkastelevat CAD-malleja 2D-näytöltä, mikä vaatii paljon tilallista hahmottamista ja mielikuvitusta. VR-ympäristössä malli avautuu kolmiulotteisena ja sitä voi tarkastella aivan kuin pitäisi oikeaa työtä kädessään. Tämä tekee oppimisesta helpommin omaksuttavaa ja tuo digitaalisen suunnittelun lähemmäs perinteistä käsityötä.

– Virtuaalitodellisuudessa malli voi olla käsissä täsmälleen oikeassa koossa tai sen voi suurentaa vaikka omakotitalon kokoiseksi. Näin pienimmätkin yksityiskohdat ja mahdolliset virheet on helppo havaita tavalla, joka ei ole mahdollista fyysisillä malleilla, havainnollistaa digitaalista hammastekniikkaa Turun AMK:ssa opettava Johannes Halttu.

Hammastekniikan alan tulevaisuus on puntarissa 26.9. pidettävässä kansainvälisessä seminaarissa, joka pidetään Turun AMK:n hammasteknikkokoulutuksen 10-vuotisen taipaleen kunniaksi.

Lue seuraavaksi