Hammasteknikoista on pulaa erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Alan tulevaisuutta pohtinut paneeli piti erityisen tärkeänä laadukkaan koulutuksen säilymistä Suomessa: digitaitojen lisäksi ammatissa vaaditaan vielä pitkään kädentaitoja.
Julkaistu:
Muokattu:
Hammastekniikan ala on murroksessa. Valmistus- ja materiaalitekniikat ovat kehittyneet nopeasti, kansainvälinen kilpailu on kiristynyt merkittävästi halpatuonnin johdosta, ja Suomessa hammastekniikan yritysten ketjuuntuminen muuttaa kilpailuasetelmaa.
Hammastekniikan tulevaisuusseminaarissa pohdittiin ratkaisuja näihin ja muihin alan ajankohtaisiin teemoihin. Paneelikeskustelussa olivat mukana hammastekniikan alan asiantuntijat Turun yliopistosta, hammaslaboratorioalan yhdistyksistä, Suomen johtavasta hammasalan yrityksestä Plandentistä sekä Turun AMK:sta.
Hammasteknikot ovat hammasteknisten töiden asiantuntijoita, jotka valmistavat hammasteknisiä kojeita ja laitteita, muun muassa kruunuja, siltoja, implanttirakenteita, erilaisia proteeseja, oikomiskojeita, purentakiskoja, hammassuojia ja uniapneakojeita.
Turun ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella hammasteknikoksi. Tästä syystä Turun AMK:lla on myös vastuu alan koulutuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehittämisestä. Tässä yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä asemassa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on tiivistettävä
Hammastekniikan koulutusta on kehitetty viime vuosina erityisesti materiaalitekniikan, digitaalisten menetelmien ja 3D-valmistuksen suuntaan, ja opetusmenetelmät ovat uudistuneet VR-teknologian myötä. Lisää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa kuitenkin tarvitaan näillä nopeasti kehittyvillä aloilla.
Ratkaisuna tähän haasteeseen hammasteknikkokoulutus siirtyy 1.1.2026 alkaen Turun AMK:n Tekniikka-sektorin Kemiantekniikka ja yhteiset opinnot -osaamisalueelle. Siirtyminen ei aiheuta muutoksia opiskelijoille, ja hammasteknikkokoulutus säilyy jatkossakin sosiaali- ja terveysalan tutkintona.
– Siirtymisen tavoitteena on hyödyntää teknisen alan osaamista TKI-toiminnan kehittämisessä erityisesti materiaalitekniikan, digitaalisten menetelmien ja lisäävän valmistuksen alueella. Muutos mahdollistaa Tekniikan sektorin osaamisen, laitteiden ja tilojen hyödyntämisen nykyistä paremmin, kertoo TKI-toiminnasta vastaava vararehtori Juhani Soini.
Koska nyt tietojaan ja taitojaan kerryttävät opiskelijat siirtyvät työelämään 3,5 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen, korkeakoulun on oltava useita vuosia nopeasti juoksevaa kehitystä edellä vastatakseen työelämän tarpeisiin.
Turussa tehdään merkittävä osa suomalaisen hammastekniikan TKI-työstä.
– Materiaali- ja valmistustekniikan tutkimus on tällä hetkellä tärkeintä: mitkä materiaalit ovat hyviä, helppokäyttöisiä ja riittävän edullisia. Tarvitsemme vielä aiempaakin tiiviimpää yhteistä soveltavaa tutkimusta, totesi professori Pekka Vallittu Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.
Kädentaidot ja tiimityö jatkossakin merkittävässä roolissa
Valmistuvien hammasteknikkojen työllistymistilanne on erittäin hyvä. Hammasteknikoista on huutava pula erityisesti eteläisen Suomen kasvukeskusten ulkopuolella. Ilahduttavan moni seminaariin osallistuvista opiskelijoista nostikin kätensä, kun kysyttiin, kuinka moni olisi valmis lähtemään töihin Jyväskylän pohjoispuolelle.
Tulevaisuuden osaamisalueista panelistit nostivat tärkeimpinä digitaalisen valmistuksen taitojen rinnalle niin käsityömenetelmien taitamisen kuin suun terveyden tiimityön.
– Kyllä tämä vaatii edelleen käsityötä, vaikka tällä hetkellä ollaan murrosvaiheessa ja kiinteä protetiikka siirtyy enemmän digipuolelle. Laiteinvestoinnit eivät välttämättä ole mahdollisia mikroyrittäjille, myyntipäällikkö Juha Tamminen Plandent Oy:stä sanoi.
Suomen Hammasteknikkoseuran puheenjohtaja Ilkka Tuominen korosti kokonaisuuden ymmärtämistä suun terveydenhoidosta, soveltamis- ja hamotuskykyä sekä keskusteluyhteyttä hammaslääkärin kanssa.
Harjoittelun ja toistojen määrä tuotiin paneelissa esille. Vaikka tehdyn työn sopivuuden näkee vasta asiakkaan suussa ja viimeistelyssä tarvitaan käsityötä, digitalisaatio tuo mahdollisuuksia toistoihin ja lopputuloksen havainnollistamiseen, muistutti lehtori, hammastekniikan koulutuksen tiimivastaava Sari Silmäri Turun AMK:sta.
Euroopan monipuolisin hammasteknikkokoulutus
Seminaarissa korostettiin myös hammasteknikkojen yhteistyötä hammaslääkärien ja suuhygienistien kanssa. Tämän tiimityön tulee rakentua jo opiskeluaikana.
– Jatkossakin hammasteknikkokoulutuksemme tekee yhteistyötä niin hammaslääkärikoulutuksen kuin suuhygienistikoulutuksen kanssa. Tulemme etsimään tapoja myös yhteistyön lisäämiselle, totesi paneelin johtajana toiminut Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila.
Turussa on tiimityömalliin kouluttautumiselle hyvät mahdollisuudet: täältä löytyy Suomen laajin suun terveydenhuollon osaamiskeskittymä. Hammashoitajia koulutetaan Turun ammatti-instituutissa, suuhygienistejä ja hammasteknikkoja Turun AMK:ssa ja hammaslääkäreitä Turun yliopistossa. Ainoa, joka vielä puuttuu, on erikoishammasteknikon koulutus, jota järjestää Savonia-ammattikorkeakoulu.
Seminaarissa muistutettiin myös, että Suomen hammasteknikkokoulutus on sisällöltään Euroopan monipuolisin. Sellaisena sen tulisi myös säilyä, muistutti Terhi Pihlajamaa-Klint, joka edusti seminaarissa Suomen Hammasteknikkoseuraa, Erikoishammasteknikkoliittoa sekä Hammaslaboratorioliittoa.
– Suomalainen työ ei tule pärjäämään hinnalla, vaan laadulla. Siksi on ensiarvoisen tärkeää säilyttää suomalainen laadukas ja potilasturvallinen hammasteknikkokoulutus mahdollisimman korkealla tasolla huomioiden työelämän vaatimukset.