Miten sähköautosta saadaan osia tehokkaasti uudelleenkäyttöön? Turun AMK hakee vastauksia purkukokeilla 

Turun ammattikorkeakoulu selvittää, miten sähköautojen purkamista voidaan tehostaa ja siten saada yhä useampia osia uudelleenkäyttöön. Ensimmäiset sähköautot tulevat käyttöikänsä päähän samaan aikaan, kun EU:n uusi asetus tuo autojen kierrätykselle uusia vaatimuksia.  

Ajoneuvojen kiertotalousasetus eli niin sanottu ELV-asetus tuli voimaan elokuussa 2026, ja sitä aletaan soveltaa syyskuussa 2028. Se korvaa aiemman romuajoneuvodirektiivin ja asettaa vaatimuksia sekä uusien autojen suunnittelulle että käytöstä poistettujen autojen käsittelylle.  

Sähköautossa on vähemmän purettavia osia kuin polttomoottoriautossa, sillä siitä puuttuvat moottori, pakoputkisto ja polttoainejärjestelmä. Tilalla on suuri korkeajännitteinen ajoakku, jonka irrottamiseen tarvitaan automallin omat ohjeet.  

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Autonpurkulinjasto 2.0 -hankkeessa purettiin syyskuussa kolaroitu Volkswagen ID.3 Autocircin purkamolla Nurmijärvellä. Kyseessä oli toimipisteen ensimmäinen purettava sähköauto. Työhön osallistuivat Turun AMK:n ja Turun ammatti-instituutin asiantuntijat ja harjoittelijat sekä Autocircin henkilöstö. 

– Ensimmäiset sähköautot alkavat tulla käyttöikänsä päähän samaan aikaan, kun kiertotaloutta koskevat vaatimukset kiristyvät. Siksi tarvitsemme käytännön tietoa siitä, miten sähköautoja puretaan turvallisesti, tehokkaasti ja mahdollisimman paljon uudelleenkäyttöä tukien, sanoo Turun AMK:n projektipäällikkö Henna Knuutila. 

Sähköauton turvallinen purkaminen edellyttää automallikohtaista tietoa erityisesti korkeajännitteisen ajoakun käsittelystä. ID.3:n purkuohjeita etsittiin alan tietojärjestelmistä ja avoimista lähteistä, mutta auton turvalliseen jännitteettömäksi tekemiseen tarvittavaa tietoa ei löytynyt. Auto tehtiin jännitteettömäksi Turun ammatti-instituutin asiantuntijoiden merkkikohtaisella diagnostiikkalaitteella. 

Myös noin 500-kiloisen akuston siirtäminen toi käytännön haasteen, sillä sitä ei voinut siirtää käsin eikä nostaa trukin piikeillä. Ratkaisuksi akuston alle lisättiin rahtilava. 

Purkukokeista saadaan konkreettista tietoa yrityksille 

Purkaminen jaettiin kymmeneen osittain limittäiseen työvaiheeseen. Autosta saatiin ehjänä uudelleenkäyttöön 136 osaa ja komponenttia. Kierrätykseen ohjattiin 19 kiloa kuparikaapelointia, 52 kiloa muovia ja 440-kiloinen runko. Puutteelliset purkuohjeet näkyivät myös käytännössä ja uudelleenkäyttöön tarkoitettu kojelauta vaurioitui irrotettaessa. 

– Itse purkaminen eteni lopulta suhteellisen nopeasti. Työläintä oli irrotettujen osien käsittely, ja siinä olisi eniten automatisoitavaa, toteaa Turun ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Vesa Törmäkangas. 

– Autonpurun kehittäminen edellyttää yhteistyötä purkamoiden, oppilaitosten, viranomaisten ja muiden alan toimijoiden välillä. Purkukokeet tarjoavat yhteistä tietoa, jota yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan, Henna Knuutila sanoo. 

Autonpurkulinjasto 2.0 -hankkeessa kehitetään vähähiilistä ja kiertotalouden mukaista autonpurkulinjastoa sekä testataan automaation, robotiikan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä. Hanketta koordinoi Turun AMK, ja toisena toteuttajana on Turun kaupunki. Euroopan unionin osarahoittama hanke jatkuu 31.10.2027 saakka. Euroopan unionin rahoitusta koordinoi Uudenmaanliitto yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa.