Psykoosinhoidon tehostettu avohoito haastaa työturvallisuuden – avuksi uudenlainen toimintamalli

Psykiatrisessa tehostetussa avohoidossa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat yhä useammin vaativia ja ennakoimattomia tilanteita potilaiden kotona, kun hoitoa siirretään sairaaloista avohoitoon. Työturvallisuuden rakenteet eivät ole kehittyneet samassa tahdissa palvelurakenteen muutoksen kanssa. Turun AMK on mukana luomassa turvallisuutta lisäävää toimintamallia.

Psykiatristen sairaaloiden vuodepaikkoja on vähennetty jo vuosikymmenien ajan, samalla kun sairastavuus ei ole laskenut. Tämä on johtanut alati kasvavaan paineeseen, joka näkyy täpötäysinä osastoina, ruuhkautuneina päivystyksinä sekä kuormittuneena avohoitona. Nyt alkanut AvoTurva-hanke kehittää osaltaan psykoosinhoidon tehostettua avohoitoa ja lisää työturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä. Tämä tapahtuu luomalla toimintaohje, jolla yhtenäistetään käytäntöjä.

Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja HUS-yhtymä käynnistivät helmikuun alussa Työsuojelurahaston rahoittaman AvoTurva – polku psykoosin turvalliseen kotihoitoon -hankkeen. Hankkeella lisätään työturvallisuutta ja työtyytyväisyyttä psykoosinhoidon tehostetussa avohoidossa.

AvoTurva-hanke yhdistää käytännön hoitotyön kokemukset, työhyvinvoinnin teorian ja systemaattisen tutkimusnäytön. Tavoitteena ei ole ainoastaan parantaa turvallisuutta yksittäisillä kotikäynneillä, vaan rakentaa toimintaohje, joka tukee työntekijää ennen käyntiä, sen aikana ja sen jälkeen. Tämä on keskeistä sekä potilasturvallisuuden että työntekijöiden jaksamisen näkökulmasta.

Käytännön näkemykset ja teoriatieto yhdistyvät

Tutkimustietoa psykiatrisen kotihoidon turvallisuudesta on vähän. Turvallisuuden systemaattinen kehittäminen on keskeistä työntekijöiden jaksamisen, alan pitovoiman sekä laadukkaan ja vaikuttavan psykoosihoidon varmistamiseksi.

Nyt käynnistynyt hanke on kolmivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa luodaan kirjallisuuskatsauksen ja sairaanhoitajien haastatteluiden perusteella perusnäkemys nykytoiminnasta ja sen haasteista.

Toisessa vaiheessa muodostetaan toimintaohje asiantuntijapaneelin perusteella. Viimeisessä vaiheessa toimintaohje pilotoidaan mukana olevissa yksiköissä, minkä jälkeen valmis ohje julkaistaan ja levitetään mahdollisimman laajalle.

Psykoosinhoidon tehostettua avohoitoa on Suomessa toteutettu jo jonkin aikaa, mutta toiminta ei ole yhtenäistä.

– Käytännön työtä tekevien hoitajien näkemyksiä ja teoriatietoa yhdistävän toimintaohjeen perusajatus on, että se tukee työntekijää päivittäisessä työssä, ja lisää turvallisuutta ja työtyytyväisyyttä, kertoo projektipäällikkö, Turun AMK:n hankeasiantuntija Markus Kanta-oksa.

– Kun avohoitoa kehitetään, on huolehdittava siitä, etteivät työntekijät jää yksin kasvavien vaatimusten kanssa. Turvallinen työympäristö, selkeä johtaminen ja psykologinen turvallisuus ovat edellytyksiä laadukkaalle psykiatriselle hoidolle. Siksi tämä hanke on tärkeä paitsi alueellisesti myös kansallisesti, Mari Lahti korostaa. Lahti toimii myös Turun AMK:n Mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmän vetäjänä.

Hankkeesta saadaan sekä laadullista että määrällistä aineistoa, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää nyt ja tulevaisuudessa.

– Tavoitteena on, että valmista toimintaohjetta voidaan jatkokehittää myös muiden psykiatristen häiriöiden ja sairauksien kotiin vietävässä hoidossa, Markus Kanta-oksa lisää.

Helmikuussa 2026 käynnistynyt hanke jatkuu tammikuuhun 2028. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto. Hanketta koordinoi Turun AMK:n mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmä.