TtM Joonas Korhonen tutki väitöskirjassaan perusterveydenhuollon hoitajien mielenterveyden lukutaitoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Korhonen toimii lehtorina ja tutkimusryhmän jäsenenä Turun AMK:ssa.
Julkaistu:
Muokattu:
Mielenterveyden lukutaidolla tarkoitetaan hoitajien kykyä tunnistaa mielenterveyden haasteita, edistää ja ylläpitää mielenterveyttä sekä heidän asenteitaan mielenterveyttä kohtaan.
– Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä usein ensimmäisenä hoitokontaktina hoitajien käsitykset ja asenteet vaikuttavat suoraan potilaiden saamaan hoitoon, Joonas Korhonen sanoo.
Tutkimus linkittyy osaltaan Turun AMK:n koordinoimaan MEGA-hankkeeseen (Building capacity by implementing mhGAP mobile intervention in SADC countries, 2017-2021). Hanke edisti nuorten mielenterveysongelmien varhaista toteamista perusterveydenhuollon toimipisteissä Etelä-Afrikassa ja Sambiassa.
Matalan ja keskitulotason maissa mielenterveyden häiriöiden hoitoa vaikeuttaa erityisesti suuri resurssipula. Yli 80 prosenttia mielenterveyden tuen tarpeessa olevista ihmisistä asuu juuri näillä alueilla. Resurssipulan suurimpia kärsijöitä ovat lapset – Saharan eteläpuolella elää noin neljäsosa maailman lapsista.
– Terveyteen liittyvien taitojen hallinnan on todettu tukevan hyvinvointia myös muilla elämän osa-alueilla. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa mielenterveyden lukutaitoa on kuitenkin tutkittu vähän, sillä tutkimusresurssit ovat olleet rajallisia ja kohdistuneet pääosin länsimaihin, Joonas Korhonen sanoo.
Tässä tutkimuksessa mielenterveyden lukutaitoa arvioitiin tiettävästi ensimmäistä kertaa alueelle kehitetyn mittarin avulla. Tulokset osoittivat, että alun perin länsimaiseen ympäristöön kehitetty mittari soveltuu myös Afrikan kontekstiin.
Hoitajien taidot olivat kohtalaisella tasolla verrattuna tutkimustuloksiin vastaavissa tuloluokan maissa. Korkeammin koulutetut hoitajat tunnistivat mielenterveyden häiriöitä muita paremmin. Työssä käytettävät rutiinit, kuten seulonta- ja arviointivälineiden hyödyntäminen, vaikuttivat sekä mielenterveyteen kohdistuviin asenteisiin että osaamiseen.
Kulttuuriympäristöön sopivan hoitotyön korkeakoulutuksen ja hoitoa tukevien käytäntöjen kehittäminen on jatkossa erityisen tärkeää.
Väitöstilaisuuden tiedot
TtM Joonas Korhonen esittää väitöskirjansa ”Mental Health Literacy in Sub-Saharan African Primary Healthcare” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 28.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU2, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Peter J.J. Goossens (itsenäinen tutkija) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta. Linkki Turun yliopiston väitöstiedotteessa: Väitös (hoitotiede): TtM Joonas Korhonen | Turun yliopisto
Uutisen lähteenä on käytetty Turun yliopiston tiedotetta.
Lue seuraavaksi
-
Ilmiö
Jyrkkälän asukkaiden ideoista versoaa monimuotoisempi lähiöympäristö
Jyrkkälän asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa oman lähiympäristönsä tulevaisuutta. Tänä syksynä asukkaat, koululaiset ja asiantuntijat kokoontuivat istuttamaan kasveja noin 150 metriä pitkälle välikaistalle. Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta…
-
Ilmiö
Tällaista on taide, jonka on tarkoitus kadota
Turun AMK on ollut mukana tuomassa yhteen lähiöasukkaita, opiskelijoita ja tutkijoita pohtimaan suhdettaan luontoon taiteen kautta. Kokemukset ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että taide voi vahvistaa luontosuhdetta ja herättää…
-
Mediatiedote
Taide osaksi Euroopan terveysagendaa: Uusia linjauksia luodaan kansainvälisenä yhteistyönä Turun AMK:n johdolla
Yksinäisyys, sosiaalinen eristäytyminen ja väestön ikääntymisen haasteet kasvavat Euroopassa. Taiteen ja kulttuurin vaikutukset terveyteen tunnistetaan laajasti, mutta niitä hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kansanterveyden edistämisessä yhä liian vähän.…