Tekoälystä halutaan apuri sujuvoittamaan sosiaalialan arkea. Turun AMK:n koordinoima uusi projekti selvittää, millaisissa sosiaalialan tehtävissä tekoälystä olisi hyötyä ja miten sen tapahtuisi eettisesti ja turvallisesti.

Julkaistu:
Muokattu:
Turun ammattikorkeakoulussa on ryhdytty kartoittamaan, miten generatiivista tekoälyä voitaisiin hyödyntää sosiaalialalla.
Sosiaalialan työntekijöitä kuormittavat niin organisaatiomuutokset, säästöpaineet, työvoimapula kuin digitalisaation kasvavat vaatimukset. Tekoälyn hyödyntämisellä halutaan sujuvoittaa työtä ja tukea työssä jaksamista.
Vuoden alussa käynnistynyt kolmevuotinen AI TEKO! – Tekoälyä sosiaalialan työpaikoille -projektin tavoitteena on tuoda generatiivinen tekoäly osaksi sosiaalialan arkea tavalla, joka tukee työn laatua, työhyvinvointia ja johtamista.
Tekoäly voisi mahdollisesti olla avuksi esimerkiksi toiminnallisten hetkien ideoinnissa, selkokielisen materiaalin tai kuvien luomisessa eri asiakasryhmille sekä asiakkaalle sopivien palveluvaihtoehtojen selvittelyssä. Tekoälystä harkitaan sparrausapua myös tiedolla johtamiseen tai haastaviin tilanteisiin. Lisäksi se voisi helpottaa muistioiden tai sidosryhmäviestinnän teossa.
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan keskustelevaa tekoälyä, joka pystyy tuottamaan uutta tekstiä, kuvia, ehdotuksia ja muuta sisältöä aiemmin oppimansa tiedon pohjalta.
− AI TEKO! -projektin keskiössä on sosiaalialan ammattilaisten ja johdon osaamisen vahvistaminen. Projektissa syvennetään ymmärrystä generatiivisista tekoälyratkaisuista, kuten kielimalleihin perustuvista työkaluista ja miten niitä voidaan käyttää työn tukena sosiaalialan eri tehtävissä, kertoo projektipäällikkö Anne Rouhelo Turun ammattikorkeakoulusta.
Rouhelon mukaan tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan tekoälyn mielekkäät käyttökohteet sekä ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön hallitusti, eettisesti ja kestävästi.
Laajaa yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa
Turun AMK:n lisäksi projektissa ovat mukana Centria-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Novia).
Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaalialan ammattilaisten kanssa ja mukana on lähes 30 organisaatiota eri puolilta Suomea. Joukossa on ammattilaisia muun muassa vammaispalveluista, vanhuspalveluista, lastensuojelusta, mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä kriisi-, asumis- ja perhepalveluista. Yhteistyötä tehdään sosiaalialan mikro- ja pk-yritysten, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
− Aluksi kartoitamme osallistuvien organisaatioiden lähtötilanteen ja laadimme eettiset suositukset tekoälyn hyödyntämiselle. Tämän pohjalta rakennetaan tekoälytiekartta, joka auttaa organisaatioita suunnittelemaan tekoälyn käyttöönottoa pitkäjänteisesti. Tekoälyä lähdetään kokeilemaan konkreettisissa työtehtävissä sekä työntekijöiden että esihenkilöiden arjessa. Tavoitteena on innostus − sitä kautta löydetään luovia mahdollisuuksia yhdessä, kertoo Vaasan ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta vastaava Piia Uusi-Kakkuri.
Projektin avulla organisaatioiden työprosesseja voidaan sujuvoittaa ja rutiininomaista manuaalista työtä vähentää, mikä vapauttaa aikaa asiakastyöhön, työn kehittämiseen tai vaikkapa oman ammatillisen osaamisen lisäämiseen.
− Samalla voidaan parantaa työhyvinvointia, vahvistaa työn mielekkyyttä ja lisätä sosiaalialan vetovoimaa. Rakennamme projektissa myös tekoälykartan ja muuta materiaalia, jotka tukevat johtoa tekoälyn vastuullisessa käyttöönotossa ja henkilöstön osaamisen kehittymisen tukena, kuvailee Hämeen ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta vastaava Paula Hakala.
Projektin aikana tuotetut materiaalit, kuten selkeät ja käytännönläheiset oppaat, valmennusmateriaalit ja aukikirjoitetut esimerkkitapaukset, tullaan julkaisemaan avoimesti, jotta ne tukevat sosiaalialan kehittämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Projekti on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama.
Tutustu tutkimukseen
Lue seuraavaksi
-
Mediatiedote

Turun seudulle rakentuu kattava reaaliaikainen veden laadun seurantajärjestelmä
Turun rannikkoseudun veden laadun vaihteluista piirtyy tarkempi kuva, kun Turun AMK:n perustama reaaliaikainen seurantajärjestelmä on otettu käyttöön. Jatkuvatoimiset sensorit tuottavat avointa tietoa, jota voidaan hyödyntää vesiensuojelussa ja maankäytön…
-
Mediatiedote

Turun AMK:n hanke tavoittelee sähköautojen akuille korjattavuutta ja uudelleenkäyttöä
Sähköautojen akut halutaan tehokkaampaan ja pitkäikäisempään käyttöön mahdollistamalla niiden korjaaminen. Turun AMK:n uuden hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä sähköautojen akkujen korjaamiseen ja uusiokäyttöön sekä selvittää, olisiko se kannattavaa…
-
Mediatiedote

Turun AMK:lle ja Turun yliopistolle miljoonarahoitus laivanrakennusta hyödyttävään uuteen hitsausteknologiaan
Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto ovat saaneet 1,4 miljoonan euron rahoituksen tutkimus- ja investointihankkeeseen, joissa kehitetään uudenlaista 3D-tulostusteknologiaa erityisesti Varsinais-Suomen meriteollisuuden tarpeisiin. Tutkimuksessa luodaan mahdollisuuksia käyttää uudenlaisia rakenteita mm. meriteollisuuden laiva- ja laiteratkaisuissa.
-
UutinenYhteistyö

Opiskelijat ideoivat Pärnäsin lauttarannan tulevaisuutta – parhaat työt palkittiin Turussa
Turun AMK:n, Paraisten kaupungin ja Metsähallituksen yhteistyössä toteuttama opintojakso Pärnäsin lauttarannan kehittämiseksi innosti opiskelijat ideoimaan saariston matkailurakentamista. Tuloksena syntyi runsaasti luovia ideoita ja kiinnostavia konsepteja, joista parhaat palkittiin…
-
Opiskelija

Autonomisia autoja ja eleohjattuja drooneja –Opiskelijat innovoivat huipputason teknologiaa
Vianetsintää, laitteistojen rakentamista ja koneoppimista – Capstone-projektit haastavat opiskelijat ratkaisemaan käytännön haasteita ja toimimaan ammattilaisten tavoin. Capstonessa opiskelijoiden tekniset taidot kehittyvät tiimitaitojen, peräänantamattoman ongelmanratkaisun ja itseluottamuksen ohella. Julkaistu:…
-
Ilmiö

Itämeren matkailu on vastuullisen lomailijan valinta
Itämeren alue tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia matkailuun. Etenkin pyöräily on oiva keino vähäpäästöiseen liikkumiseen. Turun ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija, lehtori Telle Tuominen kirjoitti julkaisun Itämeren rannikkovaltioita halkovasta pyöräreitistä.

