Pienveneilystä aiheutuva vedenalainen ääni kantautuu Friskalanlahden ja Rauvolanlahden luonnonsuojelualueille, selviää Turun AMK:n tutkimuksesta. Melun vaikutuksia eliöstöön tunnetaan vielä heikosti. Veneilytavoilla voi vähentää haittoja.
Julkaistu:
Muokattu:
Turun Ammattikorkeakoulu mittasi vedenalaista ääntä Friskalanlahden ja Rauvolanlahden ohi kulkevilta veneväyliltä sekä suojelualueiden rajoilta kesällä 2024.
Selvitysten mukaan veneilyn aiheuttama melu on selvästi havaittavissa molemmilla lahdilla. Melu kulkeutuu veneväylältä suojelualueelle, vaikka se vaimenee hieman matkalla. Väylällä mitatut äänitasot olivat keskimäärin noin 10–20 desibeliä korkeampia kuin suojelualueen rajalla. Molemmilla lahdilla havaittiin samankaltaisia äänipiikkejä sekä selkeä vuorokausirytmi.
– Viikonloppuina melua oli enemmän, mikä viittaa vilkkaampaan veneilyyn, kertoo meriympäristön asiantuntija Johannes Sahlsten Turun AMK:sta.
Ensimmäiset melumittaukset Turun vesillä
Vedenalaisen melun vaikutuksia tunnetaan vielä huonosti. Aihetta on tutkittu toistaiseksi melko vähän niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Melun tiedetään vaikuttavan ainakin kaloihin ja hylkeisiin, jotka käyttävät ääntä kommunikointiin ja saalistamiseen.
Turun AMK:n selvitys osoittaa joka tapauksessa sen, etteivät merisuojelualueet ole ihmistoiminnan ulottumattomissa.
– Kaupunkien pitää tulevaisuudessa huomioida paremmin vedenalaisen melun vaikutukset suojelualuesuunnittelussa. Tarvitsemme lisää paikallista tutkimusta Turun vesiltä, Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio sanoo.
Mittaukset olivat ensimmäiset Turun vesiltä. Turun AMK jatkaa vedenalaisen äänimaailman tutkimusta myös tänä kesänä. Tavoitteena on, että tutkimustieto siirtyy lopulta käytäntöön.
– Melun kulkeutumista suojelualueille voisi vähentää esimerkiksi puskurivyöhykkeillä. Myös veneilyn nopeusrajoitusten laskeminen ja ihmisten tietoisuuden lisääminen ovat hyviä keinoja, Sahlsten ehdottaa.
– Melu vaikuttaa kuitenkin kulkeutuvan eri paikoissa eri tavalla, joten parhaimmat torjuntakeinot tulisi aina arvioida paikallisesti, Sahlsten jatkaa.
Mitä veneilijä voi tehdä?
Veneilykausi osuu aikaan, jolloin luonto on herkimmillään. Kalojen kutu ja lintujen pesintä osuvat vilkkaille lomakuukausille. Johannes Sahlsten vinkkaa, miten veneilytavoilla voi vaikuttaa vedenalaiseen meluun:
- Noudata nopeusrajoituksia vesillä.
- Hidasta erityisesti lähellä ekologisesti merkittäviä alueita kuten matalia merenlahtia.
- Vältä turhaa ajelua herkkien luonnonsuojelualueiden läheisyydessä.
Lisätiedot:
Tutustu tutkimukseen
Lue seuraavaksi
-
Uutinen
Romuajoneuvoille uusi kiertotalousasetus – Turun AMK tehostaa ajoneuvojen kierrätystä
Ajoneuvon suunnittelu- ja valmistusvaiheessa on jatkossa huomioitava paremmin ajoneuvon tehokkaampi kierrätettävyys. Turun AMK on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa tehostetaan ajoneuvojen kierrätystä. Julkaistu: Muokattu: EU-parlamentti on äänestänyt 18.6.2026 uudesta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Ns. ELV-asetus tulee…
-
Mediatiedote
Turun ammattikorkeakoulun koordinoima 7 miljoonan euron EU-hanke uudistaa siipikarjatuotannon laadun- ja turvallisuuden valvontaa Euroopassa
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Sensor4Food-hankkeessa kehitetään fotoniikkaan perustuvaa sensoriteknologiaa siipikarjatuotannon laadunvalvontaan. Ratkaisuja testataan Espanjassa, Italiassa ja Norjassa kuudessa siipikarjasektoriin liittyvässä käyttötapauksessa, jotka kattavat tuotantoketjun keskeiset vaiheet rehusta lopputuotteeseen ja…
-
Mediatiedote
Turun AMK:hon nousee testauskaappi litium-ioni-akkujen testaamiseen
Turun ammattikorkeakoulun hanke toteuttaa akkujen testaamiseen soveltuvan testausympäristön, jonka avulla saadaan lisätietoa akkujen käytöksestä ääritilanteissa, niiden vanhenemisesta ja suorituskyvystä eri tilanteissa.