Tutkimusryhmä
Meriympäristö
Parannamme merien ekologista tilaa tutkimus- ja kehitystyön avulla.
Teemme tutkimus- ja kehitystyötä, joka liittyy merien ekologisen tilan parantamiseen sekä merensuojelun ja ihmistoiminnan kestävään yhteensovittamiseen. Olemme erikoistuneet meriluonnon suojeluun, vedenalaisten habitaattien, merinisäkkäiden ja muun merieliöstön tutkimukseen ja seurantaan, sekä bioakustiikan ja vedenalaisen melun tutkimukseen.
Toteutamme merellisen lajiston ja elinympäristöjen kartoituksia ja seurantoja sekä meriensuojeluun ja meriluonnon ennallistamiseen liittyvää tutkimusta, jonka tavoitteena on tukea ja edistää merialuesuunnittelua ja suojelutoimien kehittämistä.
Tutkimuskärkiämme ovat
- Bioakustinen tutkimus
- Vedenalaisen melun seurannat sekä tähän liittyvä tutkimus- ja kehitystyö
- Suojelubiologia ja -politiikka
- Merinisäkkäiden tutkimus ja seurannat
- Meri- ja saaristoluonnon suojelun suunnittelu ja kehittäminen
- Muun eliöstön, kuten linnuston ja kalaston tutkimus ja kartoitukset merialueella.
Ota yhteyttä
-
Mediatiedote
Tarkastuskäynti yllätti tutkijat: Itämerennorppa hyväksyi keinopesän ensimmäistä kertaa
Saimaannorpan tavoin pesinnässään huonoista jäätalvista kärsivä itämerennorppa hyväksyi keväällä 2023 ensimmäistä kertaa keinopesän Saaristomerellä ja synnytti sinne kuutin kevättalvella. Turun AMK:n tutkijat yllättänyt havainto tuo toivoa eteläisten norppakantojen selviytymiseen tulevaisuudessa. Julkaistu: Muokattu: Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yleistyvät jäättömät talvet vaikeuttavat arktisiin olosuhteisiin sopeutuneen itämerennorpan elämää. Normaalisti merijäähän pesänsä kaivava itämerennorppa joutuu synnyttämään maalle, jolloin vastasyntyneet kuutit altistuvat niitä saalistaville pedoille ja sääolosuhteille. Saaristomerellä elää vain noin 200-300 norppaa ja leutojen talvien myötä olosuhteet norppien elinalueilla ovat…
-
Mediatiedote
Veneilystä aiheutuva melu kantautuu suojelualueille Turun vesillä
Pienveneilystä aiheutuva vedenalainen ääni kantautuu Friskalanlahden ja Rauvolanlahden luonnonsuojelualueille, selviää Turun AMK:n tutkimuksesta. Melun vaikutuksia eliöstöön tunnetaan vielä heikosti. Veneilytavoilla voi vähentää haittoja. Turun Ammattikorkeakoulu mittasi vedenalaista ääntä Friskalanlahden ja Rauvolanlahden ohi kulkevilta veneväyliltä sekä suojelualueiden rajoilta kesällä 2024. Selvitysten mukaan veneilyn aiheuttama melu on selvästi havaittavissa molemmilla lahdilla
Missä lepakot liikkuvat ja horrostavat? Mikä niissä kiehtoo?
Kun Ville Vasko aloitti lepakoiden tutkimisen lähes 20 vuotta sitten, ei niitä oltu juurikaan tutkittu Suomessa. Vuosien aikana tietämys on lisääntynyt, mutta työnsarkaa riittää edelleen.
Turun AMK:ssa lepakoita seurataan saaristossa yli 60 detektorin avulla. Tutkimus on tuonut uutta tietoa lepakoiden talvehtimisesta, liikkumisesta ja elinympäristöistä – myös ulkosaariston karuilta kivikoilta.
Videolla Vasko kertoo, mikä sai hänet kiinnostumaan lepakoista ja miksi niiden salaperäisyys kiehtoo yhä.
Asiantuntijamme
Verkostot ja kumppanit
Teemme aktiivista yhteistyötä ministeriöiden, sekä Suomen johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Hankkeissamme yhteistyökumppaneina toimivat eri tutkimusorganisaatiot ympäri Itämerta. Lisäksi ryhmämme jäsenet toimivat alansa asiantuntijoina kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, kuten mm. HELCOM ja ASCOBANS.