Hybridit kuntoutusmallit yleistyvät, koska ne lisäävät joustavuutta ja yksilöllisyyttä kuntoutusprosesseihin sekä korostavat kuntoutujien omaa toimijuutta. Uudet kuntoutumisen mallit ovat tervetulleita myös ihmisten lisääntyneen liikkuvuuden ja palveluiden kansainvälistymisen näkökulmista.

Julkaistu:
Muokattu:
Perinteisesti kuntoutusprosessit ovat toteutuneet kasvokkain terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksena, joko etänä tai paikan päällä. Hybridikuntoutus yhdistää perinteisen kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen ja ajasta ja paikasta riippumattomasti toteutuvan digitaalisia välineitä hyödyntävän verkkokuntoutuksen. Tämä mahdollistaa joustavan ja yksilöllisen kuntoutusprosessin, jossa paikan päällä toteutuvat kasvokkaiset kuntoutumisjaksot sekä etänä toteutuvat jaksot vuorottelevat. Tällaiset hybridit kuntoutumismuodot voivat herättää epäröintiä ja vastustustakin sekä kuntoutujien että terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa HybReDe-hankkeessa kokeillaan, miten laajoihin kielimalleihin ja generatiiviseen tekoälyyn perustuvat virtuaaliavustajat voisivat tukea kuntoutujaa ja ammattilaista osana hybridimuotoista kuntoutusta.
– HybReDe-hankeessa testataan tekoälypohjaisen virtuaaliavustajan integroimista erilaisiin kuntoutusprosesseihin Suomessa, Virossa ja Puolassa, kertoo Turun ammattikorkeakoulun johtava yliopettaja Ursula Hyrkkänen.
Hankkeessa arvioidaan virtuaaliavustajan toimivuutta, palvelevuutta ja hyväksyttävyyttä kuntoutujien ja kuntoutushenkilöstön keskuudessa.
Osana hanketta Suomessa kehitetään virtuaaliavustajan kokeiluversio MS-tautiin liittyvän uupumusoireiston hallinnan tueksi. Avustajaa kokeillaan osana kuntoutuspalveluja ja kerätään kokemuksia niin sairastavilta kuin myös ammattilaisilta. Yhteistyökumppaneina Suomessa toimivat Neuroliitto ry ja StellarQ Oy.
Neuroliiton Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtaja, kliinisen neuropsykologian dosentti Päivi Hämäläinen on innoissaan uudenlaisesta eurooppalaisesta yhteishankkeesta:
– Tämä on hieno mahdollisuus kokeilla tekoälyn hyödyntämistä terveydenhuollon ammattilaisten työn tukemiseksi ja kuntoutujan avuksi.
Projektin lopputuloksena julkaistaan virtuaaliavustajan demoversio ja sellaisen suunnitteluun ja käyttöön liittyvä ohjeistus. Kehitystyötä tehdään Suomen, Puolan, Ruotsin ja Viron yhteistyönä ja näiden maiden kuntoutuskäytäntöjen ja potilasryhmien pilottien pohjalta. Hanketta rahoittaa Interreg Baltic Sea Region –ohjelma.
Tutustu tutkimukseen
Lue seuraavaksi
-
Uutinen

Nuorten terveysvalinnat rakentuvat yksilön, lähipiirin ja kouluyhteisön vuorovaikutuksessa
Turun AMK:n Terveys ja hyvinvointi -sektorin Master Schoolissa lehtorina toimiva Anu Vaihekoski osoitti Turun yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa, että nuorten asenteet, uskomukset ja kokemusmaailma ohjaavat nikotiinin ja muiden päihteiden…
-
Mediatiedote

Psykoosinhoidon tehostettu avohoito haastaa työturvallisuuden – avuksi uudenlainen toimintamalli
Psykiatrisessa tehostetussa avohoidossa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat yhä useammin vaativia ja ennakoimattomia tilanteita potilaiden kotona, kun hoitoa siirretään sairaaloista avohoitoon. Työturvallisuuden rakenteet eivät ole kehittyneet samassa tahdissa palvelurakenteen muutoksen…
-
Mediatiedote

Turun AMK kehittää asiantuntijasairaanhoitajan tehtävää Länsirannikolla – tavoitteena sujuvampi hoito ja selkeämmät urapolut
Asiantuntijasairaanhoitajien tehtäviä ja vastuita halutaan selventää uudessa hankkeessa, joka on käynnistynyt Turun AMK:ssa tammikuussa. Samalla pyrkimyksenä on luoda yhtenäisemmät toimintatavat Länsirannikon eri hyvinvointialueille. Julkaistu: Muokattu: Turun ammattikorkeakoulu on…

