Sivu päivitetty 12.10.2018
Kiertotalouden liiketoimintamallit

Kiertotalouden liiketoimintamallit

Tutkimusryhmä keskittyy kiertotalouden liiketoiminnan kehittämiseen yhdessä yritysten kanssa. Tulevaisuuden kärkenä on löytää uusia ratkaisuja siihen, kuinka tuotteiden omistamisesta voidaan siirtyä palveluiden tuottamiseen ja jakamistalouteen. Lisäksi keskitytään kiertotalouden opetuksen kehittämiseen laajoissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Tutkimusryhmän asiantuntijuus kumpuaa muun muassa liiketoiminnan kehittämisen, kestävän kehityksen, ympäristötekniikan, palvelumuotoilun, viestinnän ja pedagogisen osaamisen synteesistä.

Toiminnan keskiössä on Kiertotalous 2.0 -projektioppimisympäristö, jonka kautta tarjotaan opintoja kaikkien alojen korkeakouluopiskelijoille. Kiertotalous 2.0 toteuttaa yritysten ja opiskelijoiden kokeiluja sekä yhteiskehittämisprojekteja. Toimeksiannot tulevat yrityksiltä tai TKI-hankkeilta, ja niihin räätälöidään tapauskohtaisesti sopivat monialaiset opiskelijatiimit, asiantuntijat ja menetelmät. Kokeilut voivat olla esimerkiksi innovointitilaisuuksia, selvityksiä tai pidempiaikaisia projekteja ja opinnäytetöitä.

Tutkimusryhmä tekee monipuolista kehittämistyötä ja kokeiluja monialaisissa tiimeissä, yhteistyössä erilaisten elinkeinoelämän ja kehittäjäorganisaatioiden sekä julkisen sektorin kanssa.  Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Ellen MacArthur Foundation, Oili Jalonen Oy, 3DTech Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Soften Oy, Finlayson, Demos Helsinki, VTT sekä Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot.

Tutkimusryhmän jäsenet:

Piia Nurmi, kontaktihenkilö
Henna Knuutila
Jenni Suominen
Sonja Lankiniemi
Essi Hillgren
Jonna Heikkilä
Inka Mäkiö
Marketta Virta
Sara Malve-Ahlroth
Ilona Engblom
sekä iso joukko opiskelijoita ja asiantuntijoita tarpeiden mukaan

 

Muutos on mahdollisuus

Näytä lisää

Luonnonvarojen riittävyys ja etenevä ilmastonmuutos ovat keskeisiä haasteita tulevaisuuden yhteiskunnille ja liiketoiminnalle. Silti kierrätyskelpoisia uusioraaka-aineita hävitetään Euroopassa vuosittain 5,25 miljardin euron arvosta. Jos nämä raaka-aineet hyödynnettäisiin, hiilidioksidipäästöt vähenisivät 148 miljoonalla tonnilla vuodessa. Jos kierrätysaste saataisiin nostettua 70 prosenttiin, EU:n alueelle syntyisi yhteensä 500 000 uutta työpaikkaa. Resurssiemme parempi hallinta ja tehokkaampi käyttö vähentäisivät riippuvuutta tuonnista sekä parantaisi strategisten raaka-aineiden saatavuutta. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena onkin muuttaa kulutusyhteiskunta kierrätysyhteiskunnaksi. Resurssiviisaus on myös nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi uudessa Varsinais-Suomen liiton strategiassa.

Kiertotalous ei tarkoita vain ympäristöasioiden parantamista. Kiertotaloutta voidaan kehittää myös sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman kautta. Tätä kautta lähestytään yritysvastuun kenttää, jossa on myös paljon mahdollisuuksia yrityksille ja muille organisaatioille.