Pohjoismainen kulttuurihyvinvointialan open acces -julkaisu Nordic Journal of Arts, Culture and Health (NJACH) on perustettu vuonna 2019 yhteistyössä viiden pohjoismaisen partnerin kanssa. Julkaisu tarjoaa alustan monitieteisen kulttuurihyvinvointialan tutkimuskeskusteluille
ruotsin, tanskan, norjan ja englannin kielillä. Vertaisarvioidun julkaisun kustantajana toimii Scandinavian University Press. Julkaisulla on JUFO-luokitus 1.  

Lue lisää NJACH-julkaisusta (sivusto englanniksi) .

Pohjoismainen kulttuurihyvinvointialan tutkijaverkosto Nordic Arts & Health Research Network (NAHRN) perustettiin vuonna 2019 vahvistamaan alan pohjoismaista yhteistyötä. Monitieteisen verkoston tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta alan tutkijoiden, taiteilijoiden ja kulttuurihyvinvointialan muiden toimijoiden kesken sekä toimia keskustelu- ja yhteistyöfoorumina. 

Pohjoismaista yhteistyötä on kehitetty kahden Pohjoismaisen kulttuuripisteen rahoittaman hankkeen turvin: Nordic Arts & Health Research Networks -hanke 2019–2020 (lyhytaikainen verkostotuki) ja Nordic Arts & Health Research Networks -hanke 2021–2023 (pitkäaikainen verkostotuki).

Lue lisää pohjoismaisen verkoston toiminnasta (sivusto englanniksi) .

ARTHEWE- Multiform Pedagogy in Arts, Health and Wellbeing Education -hankkeessa (2020–2023) viisi eurooppalaista korkeakoulua kehittää kulttuurihyvinvoinnin osaamisalaan liittyvää korkeakoulutusta. Hankkeessa rakennetaan korkeakoulujen välisenä yhteistyönä opintojaksoja, jotka liittyvät joko sosiaali- ja terveysalan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tai taide- ja kulttuurialan opetussuunnitelmiin, näiden alojen yhteisiin tutkintoihin tai muihin opintokokonaisuuksiin.  

Lue lisää ARTHEWE - Multiform Pedagogy in Arts, Health and Wellbeing Education . 

Taikusydän-yhteyspisteen (2015-) tavoitteena lisätä vuorovaikutusta taide- ja kulttuurialan, sote-alan, kasvatusalan sekä koulutus- ja tutkimuskentän toimijoiden välillä sekä toimia valtakunnallisena yhteistyöverkostona kulttuurihyvinvoinnin alalla. Taikusydän viestii kulttuurihyvinvointitoiminnasta sekä
kehittää ja levittää ratkaisuja, joilla kulttuurihyvinvoinnin näkökulma ja osaaminen tulee pysyväksi osaksi terveyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä. 

Lue lisää Taikusydän-yhteyspisteestä.

Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä Kulttuurihyvinvoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksen kanssa. Tämä koulutus on yhteinen Master School -koulutus sekä sosiaali- terveysalan että kulttuurialan tutkintoa opiskeleville.  Kulttuurihyvinvoinnin koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista erilaisiin sosiaali-, terveys- ja kulttuurialanalan asiantuntija-, kehittämis- ja koordinointitehtäviin ja näiden yhdyspinnoille sekä asiakastyöhön. Kulttuurihyvinvointiosaaminen on oman taide- ja kulttuurisuhteen reflektointitaidoista nousevaa erityisasiantuntijuutta, kykyä ja halua moniammatilliseen yhteistyöhön ja kehittäjäosaamista. Kulttuurihyvinvoinnin Master-opinnäytetyö-kehittämishankkeet kytkeytyvät tutkimusryhmän kehittämistehtäviin tai tuovat uutta osaamista, tietoa ja näkökulmia alan kehittämistyöhön.

Myös Taideakatemian muissa Master-koulutuksissa voi opiskelijan opinnäytetyö-kehittämishanke ja oman tekijyyden profiili liittyä kulttuurihyvinvointiin.  Esimerkiksi Taiteen uudet kontekstit -koulutuksessa voi tämä uusi konteksti liittyä esim. taiteen ja kulttuurin hyvinvointimerkitysten ja -mahdollisuuksien edistämiseen, yhteisölliseen ja osallistavaan työskentelyyn tai kulttuurin saavutettavuuteen.

Turun AMK:ssa toimii ainoa suomenkielinen teatteri-ilmaisunohjaajakoulutus, joka on toteuttanut muun muassa yhteisiä opintojaksoja sosionomiopiskelijoiden sekä yhteistyötä Turun ammatti-instituutin lähihoitajakoulutuksen kanssa. Opintoihin kuuluu perustason tieto ja osaaminen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista osana teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattia. 

Kulttuurihyvinvointialan kehittämiseen kytkeytyy myös Taideakatemian erityisosaamisalue, sairaala- ja hoivamusiikkityö, johon liittyvää koulutusta annetaan tällä hetkellä sekä perusasteen opiskelijoille että täydennyskoulutuksena. Sairaala- ja hoivamusiikkityöhön erikoistuneita musiikin ammattilaisia on valmistunut kahdesta erikoistumisopintokokonaisuudesta, yhteistyössä valtakunnallisen Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksen kanssa. Kulttuurihyvinvoinnin näkökulma on myös keskeinen valtakunnallisessa Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksessa , missä sekä koulutuksen toteuttajat, sisältö että opiskelijat ovat sekä sosiaali-, terveys- että kulttuurialalta. Taide ja aivoterveys on tärkeä tämän koulutuksen ulottuvuus.

Vuosina 2010–2013 toteutettiin yhteistyössä virolaisten partnereiden kanssa MIMO - Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work -hanke, jossa oli mukana 13–17-vuotiaita nuoria sekä heidän kanssaan työskenteleviä sosiaali-, terveys- ja taidealan ammattilaisia ja opiskelijoita. Tämä hanke sai jatkoa 2015, jolloin aloitettiin moniammatillisen työskentelyosaamisen kehittämishanke Moving Toward Multiprofessional Work (2015–2018) yhdessä englantilaisten, virolaisten ja espanjalaisten kumppanien kanssa.

Vuosina 2009–2011 toteutettiin ESR-hanke Musiikkikoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen Musicare-verkostossa, jossa valmennettiin ensimmäiset yhteisömusiikkipedagogit. Yhteistyössä olivat mukana Kotikunnas-palvelutalo ja TYKS:n Lastenklinikka. Lisäksi pilotoitiin vuosina 2009–2013 aikuisten tutkintoon johtava musiikkiterapiakoulutus, josta kaksi opiskelijaa osallistui valtakunnalliseen Hymykuopat-hankkeeseen työskentelemällä Turussa palvelutalossa hoivamusiikkityön ja musiikkiterapian rajapinnalla vuonna 2011.

Vuonna 2009 käynnistyneestä yhteistyöstä pariisilaisen Institute de Musique et Santén kanssa sai alkunsa vuosina 2010–2012 toteutettu Leonardo TOI-rahoitteinen hanke Music in Health Settings: training trainers.  Suomen osahanke Musiikki ja hyvinvointi toteutui yhteistyössä Turun AMK:n terveysalan, TYKS:n ja Kotikunnaan kanssa. Siinä koulutettiin kolme musiikin ammattilaista sairaala- ja hoivamusiikkityön kouluttajiksi. Care Music -hanke toteutui EAKR-rahoituksella vuosina 2011–2013, yhteistyössä Turun AMK:n, Lahden AMK:n ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa. Hankkeessa tutkittiin, kehitettiin ja edistettiin sairaala- ja hoivamusiikkityötä ammattina.

Vuosina 2010–2012 toteutettiin Hyvä arki vanhukselle -hanke Turun AMK:n Terveysalan ja Taideakatemian kesken. Projektissa Terveysalan YAMK-opiskelijat ohjasivat työpajoja, joissa taideopiskelijat työskentelevät vanhusten kanssa mm. musiikin ja kuvataiteen keinoin.

Vuosina 2012–2013 jatkettiin Turku 2011 -säätiön aloittamia Kulttuurin vapaaehtoiset ja kulttuurin saavutettavuus –toimintoja säätiön erillisrahoituksella. Vapaaehtoistoimintaa kehitettiin ja vapaaehtoisia välitettiin eri tapahtumiin vuoden 2013 loppuun saakka. Samalla kehitettiin kuudessa eri osaprojektissa saavutettavuuden eri tasoja. Saavutettavuus-projektissa tuotettiin mm. moniaistinen sirkusesitys, tuettiin mielenterveyskuntoutumista kuvataiteilijoiden ja toimintaterapeuttien yhteistyöllä, kehitettiin saavutettavaa markkinointia ja tehtiin kulttuurilaitosten esteettömyyskartoituksia.

Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmä oli mukana myös vuosina 2014–2015 toteutetussa Euroopan Kotouttamisrahaston rahoittamassa Kohtaamisia – Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin -hankkeessa. Se vahvisti kotoutumisvaiheessa olevien työttömien maahanmuuttajien oman osaamisen tunnistamista sekä antoi heille rohkeutta työnhakuun taidelähtöisin, matalan kynnyksen menetelmin. Maahanmuuttajille suunnatun kulttuurihyvinvointityön kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Turun AMK:n Terveyden ja Hyvinvoinnin yksikön kanssa Sata Omenapuuta – moninuorinen Suomi-hankkeessa (2016–2018), jota rahoitti Sisäministeriö.

Taideakatemia ja Terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö tekivät yhteistyötä myös Humanistisen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Hyvinvoinnin välitystoimisto-hankkeessa (ESR, 2015–2017). Hankkeessa kehitettiin osallistavan taiteen ansaintamalleja ja myyntiä sekä tuotteistettiin taidepalveluita sote-alan tarpeisiin.

Monialaista yhteistyötä ammattikorkeakoulun sisällä kehitettiin myös Agricola-työpaketissa ”Taiteen terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset” 2012–2013, joiden tuloksena syntyi mallinnuksia opintomoduuleista Turun AMK:n koulutusohjelmiin. 

Sairaala- ja hoivamusiikkityön kehittämiseen liittyneissä projekteissa on rakennettu toimintamalleja ja edellytyksiä säännölliselle ja jatkuvalle musiikkityölle hoidon ja hoivan ympäristöissä.

Toimintaa on haluttu profiloida uudenlaiseksi musiikin ammattilaisten työnkuvaksi sekä vaikuttavaksi osaksi hoitotyötä. Musiikkitoiminta laitoksissa ei ole pelkästään viihdettä, vaan sillä on muitakin vahvoja hyvinvointivaikutuksia, sekä potilaille, asukkaille, henkilökunnalle että omaisille. Nämä toteutuvat moniammatillisessa yhteistyössä, jossa musiikin ammatilliset toimivat omasta muusikon tai musiikkipedagogin perustehtävästään käsin.

Kehittämistyössä ovat olleet mukana musiikin ammattilaiset, kouluttaja-ammattilaiset sekä hoito- ja hoiva-alan ammattilaiset. Koulutuspilotointi ja kansainvälinen yhteistyö ovat olleet olennainen osa toimintaa. Sairaala- ja hoivamusiikkityö nähdään hyvänä osana moniammatillista yhteistyötä erilaisissa toimintaympäristöissä.

Euroopan sosiaalirahaston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman Musiikkikoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen Musicare-verkostossa -hankkeen osiossa Musiikki ja hyvinvointi pilotoitiin systemaattista ja jatkuvaa musiikkitoimintaa Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla ja Kotikunnas-palvelutalossa. Leonardo Transfer of Innovation -rahoitteisessa hankkeessa Music in Health Settings: training trainers puolestaan pariisilainen Institute de Musique et Santé työskenteli yhteistyössä turkulaisten, dublinilaisten sekä manchesterilaisten musiikin ammattilaisten kanssa valmentaen tämän alan kouluttajia. EAKR-rahoitteisessa Care Music-hankkeessa taas fokusoitiin sairaala- ja hoivamusiikkityöhön ammattina, yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian kanssa. Tässä hankkeessa musiikkityötä toteutettiin ja analysoitiin edelleen sekä sairaalassa että vanhusten palvelutaloissa. Lisäksi mallinnettiin työn organisointia ja ansaintaa sekä rakennettiin musiikkityön tekijöiden koulutuspolkua.

Hankkeista on vapaasti ladattavissa kaksi julkaisua: 

ILOA JA ELOA. Musiikkitoiminnasta sairaala- ja hoivakotiympäristöissä (Lilja-Viherlampi [toim.] 2011) sekä Care Music – sairaala- ja hoivamusiikkityö ammattina (Lilja-Viherlampi [toim.] 2013).  

Katso myös video Sairaala- ja hoivamuusikoista (kesto 6:02) sekä video Sairaalamusiikki - Elävän musiikin merkityksestä sairaalaympäristössä (kesto 4:48). 

Theseuksessa on luettavissa Pia-Maria Björkmanin opinnäytetyö Musiikkipedagogina lastenklinikalla (Metropolia YAMK) (pdf-dokumentti)  ja Jyväskylän yliopiston pro gradu -työ Laura Perälän Musiikki ja keskonen – musiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla (pdf-dokumentti).

Media on ollut kiinnostunut sairaala- ja hoivamusiikkityöstä. Tutustu YLE uutiset -artikkeliin: Sairaalamuusikon tavoitteena on välittää iloa ja toivoa sekä YLE uutiset -artikkeliin: Kaupunki päätti tuoda elävää musiikkia kotihoidon asiakkaiden koteihin – vaikutukset yllättivät: ''Ei tässä tiedä kuka saa ja kuka antaa''

Sairaala- ja hoivamusiikkityössä on kysymys paitsi musiikin ammattilaisten eri toimintaympäristöihin potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden pariin tuomasta musiikista, myös hoito- ja hoiva-alan henkilöstön omasta musiikkisuhteesta ja sen mahdollisuuksiin rohkaisemisesta. Hoito- ja hoiva-alan henkilöstölle voidaan tarjota täydennyskoulutusta oman musiikkisuhteen virittämiseksi ja vahvistamiseksi: musiikin mahdollisuuksien näkemiseksi, ja vaikkapa oman laulamisen hyödyntämiseksi. Henkilöstön musiikkikoulutuksella voidaan nähdä vaikutuksia koko hoivayhteisön työhyvinvointiin, sairaalaosaston ilmapiiriin, asiakkaiden rauhallisuuteen ja työn kuormittavuuteen.

Taideakatemia järjesti valtakunnallisena yhteistyönä Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus-pilottihankkeen 2017, jossa alueellisena profiilina oli Sairaalamuusikkotyö.  Tähän liittyen valmistui julkaisu Musiikkihyvinvointia! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristöissä (pdf-tiedosto) (Lilja-Viherlampi, L.-M. (toim.) 2019).

Tutustu myös hoito- ja hoiva-alan henkilöstön täydennyskoulutukseen.