Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 9.11.2020
Kulttuurihyvinvointi

Kulttuurihyvinvointi

Taide, kulttuuri ja luovat menetelmät voivat vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä monin tavoin.  Kulttuurihyvinvoinnin moniammatillinen tutkimusryhmä toimii alustana ja yhteistyöfoorumina kulttuurihyvinvoinnin osaamisalan kehittämiselle Turun ammattikorkeakoulussa. 

Tutkimusryhmässä me taiteen, kulttuurin, sosiaali- ja terveydenhuollon, kasvatuksen ja opetuksen, tutkimuksen ja verkostoyhteistyön osaajat tuomme osaamisemme yhteen. Tutkimusryhmämme tavoitteena on vahvistaa eri taiteenalojen sekä terveys- ja hyvinvointialojen moniammatillisesta yhteistyöstä syntyviä sisältöjä, menetelmiä ja toimintamalleja sekä tuottaa tietoa taiteen ja luovuuden merkityksistä ja mahdollisuuksista osana hyvää elämää. Olemme avoimia kulttuurihyvinvoinnin kehittämis- ja hankeyhteistyölle! Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on hanke-, kehittämis- tai koulutusidea. Toimimme sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti.
 

Mitä on kulttuurihyvinvointi?

Kulttuurihyvinvoinnin käsite on kehitetty vuosina 2012–2013 käynnistyneessä Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkostoyhteistyössä, jonka keskeisinä toimijoina olivat Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Taiteen edistämiskeskuksen Varsinais-Suomen toimipiste ja Turun alueen järjestöt. 

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuurihyvinvoinnin perustana on ihmisen oma taide- ja kulttuurisuhde, ja kulttuuri sekä sen hyvinvointia tukevat vaikutukset läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren. Me tutkimusryhmässä näemme, että taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämänlaatua ja jatkuvaa oppimista: ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Näiden tarpeiden täyttyminen on kulttuurihyvinvointia. Kyseessä on ilmiö, jossa kulttuuria ja taidetta tarkastellaan osana hyvää elämää.  

Kulttuurihyvinvointi on myös näkökulma esimerkiksi kulttuuri-, kirjasto-, kasvatus-, sote- ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Kunnat, järjestöt ja yritykset voivat toiminnassaan miettiä, miten niiden tuottamat palvelut hyödyntävät kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia sekä niihin liittyvää moniammatillista yhteistyötä osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 
 

Tutkimusryhmän toiminta

Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmän työskentelee monialaisesti, kehittää kulttuurihyvinvoinnin osaamisalaa sekä integroi kulttuurihyvinvointiin liittyviä sisältöjä osaksi Turun AMK:n koulutuksia. Tutkimusryhmämme on ollut toteuttamassa useita hankkeita, joissa on kehitetty alan toimintamalleja ja osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Tuotamme myös aktiivisesti julkaisuja ja artikkeleita kulttuurihyvinvoinnista, koulutamme alan osaajia sekä olemme mukana erilaisissa työ- ja asiantuntijaryhmissä rakentamassa moniammatillista yhteistyötä ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kauttamme on mahdollista toteuttaa myös opinnäyteyhteistyötä sekä asiantuntijavaihtoa.

Valtakunnallisesti merkittävää on ollut työmme erityisesti sairaala- ja hoivamusiikkityön kehittämisessä, kulttuurihyvinvointiin liittyvän moniammatillisen yhteistyön edistämisessä sekä verkostoyhteistyön rakentajina. Vuodesta 2015 olemme hallinnoineet valtakunnallista Taikusydän-yhteyspistetoimintaa. Taikusydämen tavoitteena lisätä vuorovaikutusta taide- ja kulttuurialan, sote-alan, kasvatusalan sekä koulutus- ja tutkimuskentän toimijoiden välillä sekä toimia valtakunnallisena yhteistyöverkostona kulttuurihyvinvoinnin alalla. Taikusydän viestii kulttuurihyvinvointitoiminnasta sekä
kehittää ja levittää ratkaisuja, joilla kulttuurihyvinvoinnin näkökulma ja osaaminen tulee pysyväksi osaksi terveyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä. 

Lue lisää Taikusydämen toiminnasta.

Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmän kiinnostuksen kohteita ovat:

Taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet

  • terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hyvää hoitoa ja hoivaa
  • mielen hyvinvoinnin, aivoterveyden ja hyvän elämän tukena
  • työhyvinvoinnin edistämisessä ja työelämän kehittämisessä
  • osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa sekä vuorovaikutustaitojen ja oppimisen edistäjänä

 

  • moniammatillisuus ja kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittäminen
  • musiikki hyvinvoinnin edistäjänä
  • draamalähtöiset menetelmät
  • luovuusosaaminen
  • kulttuurihyvinvointitoiminnan rakenteet ja tutkimus sekä tutkimuksen popularisointi
  • valtakunnalliset, alueelliset, pohjoismaiset ja kansainväliset verkostot
  • yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Kulttuurihyvinvoinnin Master School -koulutus, seuraava haku syksyn 2021 yhteishaussa

Käynnissä olevat hankkeet (2020 -->)

Pohjoismainen kulttuurihyvinvointialan open acces -julkaisu Nordic Journal of Arts, Culture and Health (NJACH) on perustettu vuonna 2019 yhteistyössä viiden pohjoismaisen partnerin kanssa. Julkaisu tarjoaa alustan monitieteisen kulttuurihyvinvointialan tutkimuskeskusteluille
ruotsin, tanskan, norjan ja englannin kielillä. Vertaisarvioidun julkaisun kustantajana toimii Scandinavian University Press. Julkaisulla on JUFO-luokitus 1. 

Lue lisää NJACH-julkaisusta (sivusto englanniksi) .

Pohjoismainen kulttuurihyvinvointialan tutkijaverkosto Nordic Arts & Health Research Network (NAHRN) perustettiin vuonna 2019 vahvistamaan alan pohjoismaista yhteistyötä. Monitieteisen verkoston tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta alan tutkijoiden, taiteilijoiden ja kulttuurihyvinvointialan muiden toimijoiden kesken sekä toimia keskustelu- ja yhteistyöfoorumina. 

Pohjoismaista yhteistyötä on kehitetty kahden Pohjoismaisen kulttuuripisteen rahoittaman hankkeen turvin: Nordic Arts & Health Research Networks -hanke 2019–2020 (lyhytaikainen verkostotuki) ja Nordic Arts & Health Research Networks -hanke 2021–2023 (pitkäaikainen verkostotuki).

Lue lisää pohjoismaisen verkoston toiminnasta (sivusto englanniksi) .

ARTHEWE- Multiform Pedagogy in Arts, Health and Wellbeing Education -hankkeessa (2020–2023) kuusi eurooppalaista korkeakoulua kehittää kulttuurihyvinvoinnin osaamisalaan liittyvää korkeakoulutusta. Hankkeessa rakennetaan korkeakoulujen välisenä yhteistyönä opintojaksoja, jotka liittyvät joko sosiaali- ja terveysalan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tai taide- ja kulttuurialan opetussuunnitelmiin, näiden alojen yhteisiin tutkintoihin tai muihin opintokokonaisuuksiin.  

Lue lisää ARTHEWE - Multiform Pedagogy in Arts, Health and Wellbeing Education

Taikusydän-yhteyspisteen (2015-) tavoitteena lisätä vuorovaikutusta taide- ja kulttuurialan, sote-alan, kasvatusalan sekä koulutus- ja tutkimuskentän toimijoiden välillä sekä toimia valtakunnallisena yhteistyöverkostona kulttuurihyvinvoinnin alalla. Taikusydän viestii kulttuurihyvinvointitoiminnasta sekä
kehittää ja levittää ratkaisuja, joilla kulttuurihyvinvoinnin näkökulma ja osaaminen tulee pysyväksi osaksi terveyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä. 

Lue lisää Taikusydän-yhteyspisteestä.

Kulttuurihyvinvoinnin koulutuksen kehittäminen

Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä Kulttuurihyvinvoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksen kanssa. Tämä koulutus on yhteinen Master School -koulutus sekä sosiaali- terveysalan että kulttuurialan tutkintoa opiskeleville.  Kulttuurihyvinvoinnin koulutus tuottaa laaja-alaista osaamista erilaisiin sosiaali-, terveys- ja kulttuurialanalan asiantuntija-, kehittämis- ja koordinointitehtäviin ja näiden yhdyspinnoille sekä asiakastyöhön. Kulttuurihyvinvointiosaaminen on oman taide- ja kulttuurisuhteen reflektointitaidoista nousevaa erityisasiantuntijuutta, kykyä ja halua moniammatilliseen yhteistyöhön ja kehittäjäosaamista.  Kulttuurihyvinvoinnin Master-opinnäytetyö-kehittämishankkeet kytkeytyvät tutkimusryhmän kehittämistehtäviin tai tuovat uutta osaamista, tietoa ja näkökulmia alan kehittämistyöhön.

Myös Taideakatemian muissa Master-koulutuksissa voi opiskelijan opinnäytetyö-kehittämishanke ja oman tekijyyden profiili liittyä kulttuurihyvinvointiin.  Esimerkiksi Taiteen uudet kontekstit -koulutuksessa voi tämä uusi konteksti liittyä esim. taiteen ja kulttuurin hyvinvointimerkitysten ja -mahdollisuuksien edistämiseen, yhteisölliseen ja osallistavaan työskentelyyn tai kulttuurin saavutettavuuteen.

Turun AMK:ssa toimii ainoa suomenkielinen teatteri-ilmaisunohjaajakoulutus, joka on toteuttanut muun muassa yhteisiä opintojaksoja sosionomiopiskelijoiden sekä yhteistyötä Turun ammatti-instituutin lähihoitajakoulutuksen kanssa. Opintoihin kuuluu perustason tieto ja osaaminen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista osana teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattia. 

Kulttuurihyvinvointialan kehittämiseen kytkeytyy myös Taideakatemian erityisosaamisalue, sairaala- ja hoivamusiikkityö, johon liittyvää koulutusta annetaan tällä hetkellä sekä perusasteen opiskelijoille että täydennyskoulutuksena. Sairaala- ja hoivamusiikkityöhön erikoistuneita musiikin ammattilaisia on valmistunut kahdesta erikoistumisopintokokonaisuudesta, yhteistyössä valtakunnallisen Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksen kanssa. Kulttuurihyvinvoinnin näkökulma on myös keskeinen valtakunnallisessa Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksessa , missä sekä koulutuksen toteuttajat, sisältö että opiskelijat ovat sekä sosiaali-, terveys- että kulttuurialalta. Taide ja aivoterveys on tärkeä tämän koulutuksen ulottuvuus.

 

 

Kulttuurihyvinvointialan kehittämistyötä Turun AMKssa

Vuosina 2010–2013 toteutettiin yhteistyössä virolaisten partnereiden kanssa MIMO - Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work -hanke, jossa oli mukana 13–17-vuotiaita nuoria sekä heidän kanssaan työskenteleviä sosiaali-, terveys- ja taidealan ammattilaisia ja opiskelijoita. Tämä hanke sai jatkoa 2015, jolloin aloitettiin moniammatillisen työskentelyosaamisen kehittämishanke Moving Toward Multiprofessional Work (2015–2018) yhdessä englantilaisten, virolaisten ja espanjalaisten kumppanien kanssa.

Vuosina 2009–2011 toteutettiin ESR-hanke Musiikkikoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen Musicare-verkostossa, jossa valmennettiin ensimmäiset yhteisömusiikkipedagogit. Yhteistyössä olivat mukana Kotikunnas-palvelutalo ja TYKS:n Lastenklinikka. Lisäksi pilotoitiin vuosina 2009–2013 aikuisten tutkintoon johtava musiikkiterapiakoulutus, josta kaksi opiskelijaa osallistui valtakunnalliseen Hymykuopat-hankkeeseen työskentelemällä Turussa palvelutalossa hoivamusiikkityön ja musiikkiterapian rajapinnalla vuonna 2011.

Vuonna 2009 käynnistyneestä yhteistyöstä pariisilaisen Institute de Musique et Santén kanssa sai alkunsa vuosina 2010–2012 toteutettu Leonardo TOI-rahoitteinen hanke Music in Health Settings: training trainers.  Suomen osahanke Musiikki ja hyvinvointi toteutui yhteistyössä Turun AMK:n terveysalan, TYKS:n ja Kotikunnaan kanssa. Siinä koulutettiin kolme musiikin ammattilaista sairaala- ja hoivamusiikkityön kouluttajiksi. Care Music -hanke toteutui EAKR-rahoituksella vuosina 2011–2013, yhteistyössä Turun AMK:n, Lahden AMK:n ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa. Hankkeessa tutkittiin, kehitettiin ja edistettiin sairaala- ja hoivamusiikkityötä ammattina.

Vuosina 2010–2012 toteutettiin Hyvä arki vanhukselle -hanke Turun AMK:n Terveysalan ja Taideakatemian kesken. Projektissa Terveysalan YAMK-opiskelijat ohjasivat työpajoja, joissa taideopiskelijat työskentelevät vanhusten kanssa mm. musiikin ja kuvataiteen keinoin.

Vuosina 2012–2013 jatkettiin Turku 2011 -säätiön aloittamia Kulttuurin vapaaehtoiset ja kulttuurin saavutettavuus –toimintoja säätiön erillisrahoituksella. Vapaaehtoistoimintaa kehitettiin ja vapaaehtoisia välitettiin eri tapahtumiin vuoden 2013 loppuun saakka. Samalla kehitettiin kuudessa eri osaprojektissa saavutettavuuden eri tasoja. Saavutettavuus-projektissa tuotettiin mm. moniaistinen sirkusesitys, tuettiin mielenterveyskuntoutumista kuvataiteilijoiden ja toimintaterapeuttien yhteistyöllä, kehitettiin saavutettavaa markkinointia ja tehtiin kulttuurilaitosten esteettömyyskartoituksia.

Kulttuurihyvinvoinnin tutkimusryhmä oli mukana myös vuosina 2014–2015 toteutetussa Euroopan Kotouttamisrahaston rahoittamassa Kohtaamisia – Rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin -hankkeessa. Se vahvisti kotoutumisvaiheessa olevien työttömien maahanmuuttajien oman osaamisen tunnistamista sekä antoi heille rohkeutta työnhakuun taidelähtöisin, matalan kynnyksen menetelmin. Maahanmuuttajille suunnatun kulttuurihyvinvointityön kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Turun AMK:n Terveyden ja Hyvinvoinnin yksikön kanssa Sata Omenapuuta – moninuorinen Suomi-hankkeessa (2016–2018), jota rahoitti Sisäministeriö.

Taideakatemia ja Terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö tekivät yhteistyötä myös Humanistisen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Hyvinvoinnin välitystoimisto-hankkeessa (ESR, 2015–2017). Hankkeessa kehitettiin osallistavan taiteen ansaintamalleja ja myyntiä sekä tuotteistettiin taidepalveluita sote-alan tarpeisiin.

Monialaista yhteistyötä ammattikorkeakoulun sisällä kehitettiin myös Agricola-työpaketissa ”Taiteen terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset” 2012–2013, joiden tuloksena syntyi mallinnuksia opintomoduuleista Turun AMK:n koulutusohjelmiin. 

Sairaala- ja hoivamusiikkityön kehittäminen

Sairaala- ja hoivamusiikkityön kehittämiseen liittyneissä projekteissa on rakennettu toimintamalleja ja edellytyksiä säännölliselle ja jatkuvalle musiikkityölle hoidon ja hoivan ympäristöissä.
Toimintaa on haluttu profiloida uudenlaiseksi musiikin ammattilaisten työnkuvaksi sekä vaikuttavaksi osaksi hoitotyötä. Musiikkitoiminta laitoksissa ei ole pelkästään viihdettä, vaan sillä on muitakin vahvoja hyvinvointivaikutuksia, sekä potilaille, asukkaille, henkilökunnalle että omaisille. Nämä toteutuvat moniammatillisessa yhteistyössä, jossa musiikin ammatilliset toimivat omasta muusikon tai musiikkipedagogin perustehtävästään käsin.

Kehittämistyössä ovat olleet mukana musiikin ammattilaiset, kouluttaja-ammattilaiset sekä hoito- ja hoiva-alan ammattilaiset. Koulutuspilotointi ja kansainvälinen yhteistyö ovat olleet olennainen osa toimintaa. Sairaala- ja hoivamusiikkityö nähdään hyvänä osana moniammatillista yhteistyötä erilaisissa toimintaympäristöissä.

Euroopan sosiaalirahaston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman Musiikkikoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen Musicare-verkostossa -hankkeen osiossa Musiikki ja hyvinvointi pilotoitiin systemaattista ja jatkuvaa musiikkitoimintaa Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla ja Kotikunnas-palvelutalossa. Leonardo Transfer of Innovation -rahoitteisessa hankkeessa Music in Health Settings: training trainers puolestaan pariisilainen Institute de Musique et Santé työskenteli yhteistyössä turkulaisten, dublinilaisten sekä manchesterilaisten musiikin ammattilaisten kanssa valmentaen tämän alan kouluttajia. EAKR-rahoitteisessa Care Music-hankkeessa taas fokusoitiin sairaala- ja hoivamusiikkityöhön ammattina, yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian kanssa. Tässä hankkeessa musiikkityötä toteutettiin ja analysoitiin edelleen sekä sairaalassa että vanhusten palvelutaloissa. Lisäksi mallinnettiin työn organisointia ja ansaintaa sekä rakennettiin musiikkityön tekijöiden koulutuspolkua.

Hankkeista on vapaasti ladattavissa kaksi julkaisua: 

ILOA JA ELOA. Musiikkitoiminnasta sairaala- ja hoivakotiympäristöissä (Lilja-Viherlampi [toim.] 2011) sekä Care Music – sairaala- ja hoivamusiikkityö ammattina (Lilja-Viherlampi [toim.] 2013).  

Katso myös video Sairaala- ja hoivamuusikoista (kesto 6:02) sekä video Sairaalamusiikki - Elävän musiikin merkityksestä sairaalaympäristössä (kesto 4:48). 

Theseuksessa on luettavissa Pia-Maria Björkmanin opinnäytetyö Musiikkipedagogina lastenklinikalla (Metropolia YAMK) (pdf-dokumentti)  ja Jyväskylän yliopiston pro gradu -työ Laura Perälän Musiikki ja keskonen – musiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla (pdf-dokumentti).

Media on ollut kiinnostunut sairaala- ja hoivamusiikkityöstä. Tutustu YLE uutiset -artikkeliin: Sairaalamuusikon tavoitteena on välittää iloa ja toivoa sekä YLE uutiset -artikkeliin: Kaupunki päätti tuoda elävää musiikkia kotihoidon asiakkaiden koteihin – vaikutukset yllättivät: ''Ei tässä tiedä kuka saa ja kuka antaa''

Sairaala- ja hoivamusiikkityössä on kysymys paitsi musiikin ammattilaisten eri toimintaympäristöihin potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden pariin tuomasta musiikista, myös hoito- ja hoiva-alan henkilöstön omasta musiikkisuhteesta ja sen mahdollisuuksiin rohkaisemisesta. Hoito- ja hoiva-alan henkilöstölle voidaan tarjota täydennyskoulutusta oman musiikkisuhteen virittämiseksi ja vahvistamiseksi: musiikin mahdollisuuksien näkemiseksi, ja vaikkapa oman laulamisen hyödyntämiseksi. Henkilöstön musiikkikoulutuksella voidaan nähdä vaikutuksia koko hoivayhteisön työhyvinvointiin, sairaalaosaston ilmapiiriin, asiakkaiden rauhallisuuteen ja työn kuormittavuuteen.

Taideakatemia järjesti valtakunnallisena yhteistyönä Yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus-pilottihankkeen 2017, jossa alueellisena profiilina oli Sairaalamuusikkotyö.  Tähän liittyen valmistui julkaisu Musiikkihyvinvointia! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristöissä (pdf-tiedosto) (Lilja-Viherlampi, L.-M. (toim.) 2019).


Tutustu myös hoito- ja hoiva-alan henkilöstön täydennyskoulutukseen. 
 

Uusimmat julkaisut ja tuotteet

Olemme mukana toimittamassa Taidetutka-verkkolehteä , joka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tutustu Taidetutka-verkkolehteen.

Laitinen, L., Jakonen, O., Lahtinen, E. & Lilja-Viherlampi, L. -M. 2020. From grass-roots activities to national policies – the state of arts and health in Finland , Arts & Health.


Koivisto, T.-A., Lehikoinen, K., Lilja-Viherlampi, L.-M., Lapio, P. & Salanterä, S. 2020. Taide ja kulttuuri sairaalassa ja terveyspalveluissa . ArtsEqual Policy Brief 1/2020. Taideyliopisto

Laitinen, L. 2020. A summary of the launch of the WHO report on the evidence base for arts and health, Helsinki, Finland, 11 November 2019 . Nordic Journal of Arts, Culture and Health, Vol. 2, No. 1, p. 74-76  


Lilja-Viherlampi, L.-M.  (toim.) 2019. Musiikkihyvinvointia!: Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristössä . Turun ammattikorkeakoulu.

Koivisto, T.-A. & Lilja-Viherlampi, L. - M. 2019. Sairaala- ja hoivamusiikkityön käsitteistöä ja tietoperustaa jäsentämässä. Teoksessa Musiikkihyvinvointia! : Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristössä, 10 – 43.


Lilja-Viherlampi, L.-M. & Koivisto, T.-A. 2019. Mapping music and well-being in the Finnish context through music practitioners' work and educational views. Turun ammattikorkeakoulu. TALK-verkkojulkaisu.


Tanskanen, I. (toim.) 2019. Taide töissä - Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taitelijan rooliin yhteisöissä . Turun ammattikorkeakoulu. 

Lilja-Viherlampi, L.-M. & Rosenlöf, A-M. 2019. Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi . Teoksessa Taide töissä - Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulu. 

Linnossuo, O. 2019. Toiminnallisten ja taidelähtöisten menetelmien soveltaminen sosiaalialalle tuo asiakkaita taiteen taikapiiriin. Turun ammattikorkeakoulu. TALK-verkkojulkaisu. 

Lilja-Viherlampi, L.-M. & Rosenlöf, A-M. 2019. Kulttuurihyvinvointia luovalla twistillä. TALK Magazine 2019, s. 12–15. 

Kivelä, S., Lilja-Viherlampi, L-M., Linnossuo O., Susi, M., Syvälahti, A. (toim.) 2018. MOMU – Moving towards multiprofessional work. Moniammatillisen yhteistyön opas. Turun ammattikorkeakoulu.

Laitinen, L. 2017. Taide, taiteellinen toiminta ja nuorten hyvinvointi . Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Taideyliopisto. Helsinki. s. 31–46.

Laitinen, L. 2017. Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Taideyliopisto. Helsinki. s. 85–98.


Malmivirta, H. 2017. Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Taideyliopisto. Helsinki. s. 31–46.

Vanhanen, E. 2017. Taiteisiin osallistuminen hyvinvointivaikutukset ja maahanmuuttajat. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos 1/2017. Taideyliopisto. Helsinki. s. 31–46.

Rosenlöf, A-M. 2017. Kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen Turun kaupungissa. Turun ammattikorkeakoulu.

Laitinen, L. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua . Turun ammattikorkeakoulu. 

Tanskanen, I. (toim.) 2015. Ennen olin ujo, nyt olen rohkea – rohkeutta maahanmuuttajien työnhakuun taiteen keinoin. Turun ammattikorkeakoulu.

Lilja-Viherlampi, L-M.(toim.) 2013. Care Music – sairaala- ja hoivamusiikkityö ammattina . Turun ammattikorkeakoulu. 

Krappe, J., Parkkinen, T. & Sinisalo-Juha, E. (toim.) 2013. Tavarat taskuissa. Nuorten ryhmäohjauksen taidelähtöisiä menetelmiä – MIMO-projekti 2010–2013. Turun ammattikorkeakoulu. 

Tonteri, A., Krappe, J., Leino, I., Parkkinen, T., Pyörre, S. & Susi, M (eds.) 2013.
MOVING ON! Encounters and Experiences in Arts – Working Multiprofessionally with the Youth: MIMO Project 2010–2013 . TUAS.

Rautiainen, M., Routasalo, P., Toivonen, H. & (toim.) 2013. Hyvä arki vanhukselle – voimavarojen aktivoiminen taidelähtöisillä menetelmillä. Turun ammattikorkeakoulu. 

Krappe, J., Parkkinen, T., Tonteri, A. (eds.) 2012. Moving In! Art-Based Approaches to Work with the Youth – MIMO project 2010–2013. TUAS.  

Lehto, K. (2012). Taiteesta tulevaisuuden hyvinvointia Varsinais-Suomessa – taide- ja kulttuuritoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymiä terveys- ja hyvinvointialalla (2012) . Turun ammattikorkeakoulu.

Lilja-Viherlampi, L-M. (toim.) 2011. Iloa ja eloa – musiikkitoiminnasta sairaala- ja hoivakotiympäristöissä . Turun ammattikorkeakoulu. 

Kuva: Turun AMK / Kristiina Välimäki