Master Schoolin opinnäytetöissä on potentiaalia sote-alan ja työelämän kehittämisessä

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opiskelija, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kehittämispäällikkö Maria Jokela selvitti opinnäytetyössään ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden vaikutuksia ja merkityksiä työelämässä.

Teksti: Minna Salakari
Kuva: Maria Jokela

Jokela analysoi kaikki vuonna 2022 valmistuneet sosiaali- ja terveysalan Master School -opinnäytetyöt. Tulokset osoittivat, että opinnäytetyöt tarjoavat arvokkaita ideoita ja näkökulmia kohdeorganisaatioiden kehittämiseen.

Ylemmän ammattikorkeakoulukoulutuksen tunnettuutta ja arvostusta pitäisi lisätä

Master School -tutkinnon suorittaneet ovat merkittäviä sosiaali- ja terveysalan uudistajia ja tuovat työelämään arvokasta osaamista. Uraseurantatutkimuksen mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tunnetaan kuitenkin heikosti. Vaikka työnantajat arvostavat jatkuvaa oppimista, tutkintoa ei vielä tunnisteta tarpeeksi hyvin työnantajien keskuudessa.

– Opinnäytetyöni yhtenä tavoitteena oli ylempien ammattikorkeakouluopintojen tunnettuuden edistäminen. Selvitin, millaisia merkityksiä sosiaali- ja terveysalan Master School -opinnäytetöillä on ja miten nämä opinnäytetyöt ovat vaikuttaneet kohdeorganisaatioiden toimintaan, Jokela kertoo.

Samalla hän pyrki löytämään keinoja, joilla opinnäytetöiden tuloksista voidaan viestiä tehokkaasti työnantajille, mikä edistää niiden käyttöä ja lisää siten koulutuksen arvostusta.

Opiskelijat ratkovat sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita

Master Schoolin opinnäytetyöt tarjoavat arvokkaita näkökulmia kohdeorganisaatioiden – ja joissain tapauksissa laajemmin koko sosiaali- ja terveysalan – kehittämiseen. Jokelan tulokset osoittavat, että merkittävä osa kehittämistehtävistä kohdentuu potilaisiin ja asiakkaisiin.

– Tämä kuvastaa hyvin opiskelijoiden pyrkimystä parantaa sosiaali- ja terveysalan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Samalla myös henkilöstö hyötyy kehitetyistä työkaluista ja toimintamalleista, hän sanoo.

Ne opinnäytetyöt, jotka perustuivat työnantajien tarjoamiin aiheisiin, olivat kohdeorganisaatioita kehittäviä. Niissä opiskelija oli tuottanut uudenlaisen toimintamallin tai laatinut kehitysehdotuksia toiminnan tehostamiseen. Opiskelijoiden itse ideoimat aiheet taas koskivat henkilökunnan työn helpottamista: niiden tarkoituksena oli luoda oppaita, muistutusjärjestelmiä, muistilistoja ja koulutuksia.

– Huomasin, että Turun AMK:sta valmistuu eniten opinnäytetöitä, joissa kehitetään toimintamalleja. Yksi esimerkki tällaisesta opinnäytetyöstä on liikunnallisen toimintamallin luominen kuntouttavaan työtoimintaan. Malli parantaa kuntoutujien hyvinvointia ja edistää heidän työ- ja arkielämävalmiuksiaan. Se taas voi johtaa kuntoutujien nopeampaan työelämään paluuseen.

Toisena esimerkkinä Jokela esittelee geriatrisen arviointiyksikön tulevien potilaiden lähetekäytäntöjen parantamisen. Mallilla varmistetaan, että potilaat saavat tarvitsemansa hoitoa ja palveluita nopeammin ja tehokkaammin, mikä taas lyhentää odotusaikoja ja vähentää turhia käyntejä terveydenhuollossa.

”Pahin skenaario on, että opinnäytetyö pölyttyy hyllylle”

Jokela havaitsi opinnäytetyössään, että valmistuneiden opinnäytetöiden tulosten ja tuotosten käyttöönotossa on vaihtelua. Osa tuloksista jää opinnäytetyön valmistumisen jälkeen odottamaan toteutusta, pilotointia tai esimerkiksi suunnitellun koulutuksen toteutusta.

– Opinnäytetöiden tuloksia pitäisi hyödyntää tehokkaammin, sillä pahin skenaario on, että työ jää yhden yksikön haltuun ja pölyttyy hyllylle. Moni organisaatio voisi hyötyä samasta työstä, johon on käytetty satoja työtunteja.

Jokela pitää tärkeänä, että kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jatkuvuus mahdollistetaan ja tutkimus- ja kehittämisverkostoja ylläpidetään. Tällöin myös hyvinvointipalveluista vastaavat tahot voivat mukautua ja reagoida ennakoivasti kasvaviin asiakastarpeisiin ja muuttuviin toimintaympäristöihin.

– Tiedon jakamista tulisi laajentaa eri kanavien kautta, ja työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä opinnäytetöiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi tiivistää. Kun kerromme opinnäytetöiden merkityksestä ja keinoista, joilla niiden tuloksia voidaan hyödyntää käytännön työssä, siitä hyötyvät sekä uudet opiskelijat että potentiaaliset kohdeorganisaatiot.

– Tällä tavalla opinnäytetöistä voi tulla arvokas resurssi koko ammattikentälle ja niiden avulla voidaan edistää innovatiivisia ratkaisuja sekä tukea jatkuvaa kehitystä.

Artikkeli on julkaistu 31.5.2024 aiemmalla turkuamk.fi -sivustolla.