Taide luo uusia yhteyksiä 

Taide tai kulttuuri ei ole arjen lisäosa, yksittäinen esteettinen kokemus. Se on elämänvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia – ja kykyä nähdä ja luoda uusia yhteyksiä. Sellaisena se on tulevaisuuden osaamista, sanoo kulttuurihyvinvoinnin Master School -koulutuksen lehtori Anna Jussilainen.

Teksti: Satu Haapala, kuvat: Sini Saarinen

Istun Anna Jussilaisen kanssa Linnankadun Taidekampuksen neuvotteluhuoneessa keskustelemassa kulttuurihyvinvoinnista. Tämä toisaalta vähän outo ja tuntematon, toisaalta arkinen ja itsestäänselvä käsite saa meidät molemmat innostumaan.

– Luovuuden roolin tunnustaminen, oli ala mikä tahansa, olisi tärkeää. Luovuus on elämän moottori! Se on meissä ihan jokaisessa, se ravitsee jotain olennaista ihmisyydessä. Tulevaisuuden työelämä vaatii kykyä uudistua ja innovoida uusia asioita, heittäytyä ja pystyä katsomaan eri perspektiiveistä, Jussilainen sanoo.

Toukokuussa 2025 Turkuun muuttanut Anna Jussilainen on kulttuurihyvinvoinnin moniosaaja. Hän tuli Taideakatemiaan Lasten ja nuorten säätiöstä, jossa hänen tiiminsä tehtävänä oli tuoda taiteen hyvinvointivaikutuksia erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten ulottuville. Hänellä on taiteilijataustan lisäksi vahva kokemus asiantuntija-, kouluttaja- ja johtotehtävistä, ja hän on työskennellyt kulttuurihyvinvoinnin rakenteiden kehittämistyössä Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike).

– Meillä on paljon osaamista, menetelmiä ja kykyä, miten voi integroida luovuutta ja hyvinvointia työ- ja muuhun elämään kaikenikäisten ihmisryhmien kohdalla. Se kaikki pitäisi saada mahdollisimman laajasti käyttöön, Jussilainen kannustaa.

Taide osallisuuden ja toivon välineenä

Taideakatemiassa Anna Jussilainen opettaa, ohjaa opinnäytetöitä ja toimii hankkeissa. Hän on mukana muun muassa valtakunnallisen taiteen ja hyvinvoinnin yhteistyöverkoston Taikusydämen toiminnassa.

Nuorten mielenterveys on tällä hetkellä keskeinen yhteiskunnallinen haaste. Jussilaisen mukaan osallistava taidetyöskentely voi tarjota nuorille turvallisen tilan ilmaista itseään ja kokea onnistumisia ja osallisuutta.

– Kun nuori kokee kuuluvansa johonkin ja saa merkityksellisyyden kokemuksia, se voi antaa rohkeutta toimia muuallakin elämässä, hän sanoo.

Kulttuurihyvinvointi osana arkea ja kansanterveyttä

Kulttuurihyvinvointi ei ole vain yksilön kokemus – sillä on kansanterveydellistä merkitystä. Jussilainen viittaa laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa on havaittu, että kulttuuriharrastukset lisäävät elämänlaatua ja merkityksellisyyden kokemusta. Kun ihminen osallistuu aktiivisesti kulttuuritoimintaan, hänen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointinsa vahvistuu.

– Kulttuurihyvinvointi voi ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa resilienssiä. Kansanterveydellisestä näkökulmasta on tärkeää, että jokaisen mahdollisuutta kulttuuritoimintaan tuetaan valtiollisesti. Kunnilla on vastuu ihmisten jokapäiväisestä arjesta huolehtimisesta. Ennaltaehkäisevää toimintaa saisi olla enemmän, Jussilainen sanoo.

Korkeakoulu vahvistaa asiantuntijuutta ja monialaista yhteistyötä

Kulttuurihyvinvointi on valtavan laaja alue, jota voidaan lähestyä monin tavoin. Jussilaisen mukaan korkeakouluilla on tärkeä rooli alan asiantuntijuuden kehittämisessä. Tarvitaan laadukasta, pätevöittävää koulutusta.

Hän toivottaa tervetulleeksi vielä nykyistä monialaisemman yhteistyön.

– Olemme halukkaita rakentamaan siltoja eri koulutusalojen välillä. Tulevaisuuden osaaminen syntyy kyvystä nähdä uudenlaisia yhteyksiä ja kumppanuuksia, Jussilainen toteaa.