Työtehokkuus avotoimistomelussa ei parane vastamelukuulokkeilla, osoittaa akustiikkaan perehtyneen tutkimusryhmän tuore tutkimus. Vastamelukuulokkeiden käytöllä ei ollut tutkimuksen mukaan minkäänlaista vaikutusta työtehokkuuteen.

Julkaistu:
Muokattu:
Vastamelutoiminnolla varustettujen kuulokkeiden tiedetään vaimentavan melua enemmän kuin tavanomaisten kuulokkeiden. Niiden suosio onkin kasvanut valtavasti.
− Yritykset voivat hankkia vastamelukuulokkeita toimistoihin jopa koko henkilöstölleen. Kuulokkeita markkinoidaan sillä lupauksella, että ne parantavat työrauhaa ja työtehokkuutta, kuvailee meluntorjunnan dosentti Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta.
Vastamelukuulokkeiden vaikutuksia toimistomelun aikana ei ollut aiemmin tutkittu. Hongiston vetämä Rakennettu ympäristö -tutkimusryhmä päätti selvittää vaikutukset.
Tutkimuksen mukaan työtehokkuus oli sama riippumatta siitä, oliko tutkittavan päässä vastamelukuulokkeet vai ei. Vastamelukuulokkeilla ei saatu edes puheäänestä koettua häiritsevyyttä pienenemään. Vastamelukuulokkeista saatiin hyötyä vain, jos niistä soitettiin peittokohinaa, joka peittää puheen alleen. Tähän päästään myös tavanomaisilla kuulokkeilla, joissa ei ole vastamelutoimintoa. Tulokset pätevät kaikenlaisiin vastamelukuulokkeisiin, koska ne soveltavat samaa teknologiaa.
Tuloksen selittää se, että vastamelutoiminto puree vain pien- ja keskitaajuisiin ääniin eli alle 600 hertsin taajuuksiin. Puheääni sisältää kuitenkin laajemman taajuusalueen, 200-10 000 Hertsiä. Puheen erotettavuuden kannalta tärkeimmät taajuudet ovat yli 600 Hertsin. Näillä taajuuksilla ovat puheen vokaalit ja konsonantit.
− Tutkimuksen perusteella vastamelukuulokkeista ei ole hyötyä työrauhan kannalta. Niitä voi kuitenkin vapaasti käyttää, koska haittoja niistä ei ollut. Jos kuulokkeista halutaan apua puhemelua vastaan, kuulokkeista kannattaa soittaa vaikkapa veden solinaa haluamallaan tasolla. Sen alle puhe peittyy hyvin, Hongisto sanoo.
Laboratoriossa toteutettuun tutkimukseen osallistui 56 tutkittavaa. Kokeessa oli viisi äänitilannetta ja ne luotiin kuppimallisten vastamelukuulokkeiden eri asetuksilla. Ensimmäinen tilanne oli puhe, jossa kuulokkeita ei vielä ollut päässä. Toisessa laitettiin kuulokkeet päähän, jolloin kupit vaimensivat vähän ääntä. Kolmannessa tilanteessa vastamelutoiminto asetettiin päälle. Neljännessä vastamelutoiminto oli poissa ja soitettiin taustakohinaa. Viidennessä tilanteessa soitettiin taustakohinaa ja vastamelutoiminto oli päällä. Kussakin tilanteessa tutkittavat tekivät työtehtäviä ja vastasivat kyselyihin.
Tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että tarpeeton puheääni toimistotyön aikana heikentää työtehoa jopa 16 prosenttia, jos puheäänet erottuvat hyvin. Työtehon laskun saa estettyä vain pienentämällä työntekijän kuuleman puheen erottuvuutta. Se onnistuu parhaiten huoneakustiikkaa parantamalla. Puheen erottuvuus saadaan nollaan kuitenkin vain siirtymällä eri huoneeseen tai puhelinkoppiin.
Tutkimuksen suomenkielisen tiivistelmän voi lukea osoitteessa: https://www.akustinenseura.fi/wp-content/uploads/2021/11/akustiikkapaivat_2021_s177.pdf.
Englanninkielinen alkuperäistutkimus: https://doi.org/10.1016/j.buildenv.2024.112102 .
Tutustu
Lue seuraavaksi
-
Mediatiedote
Turun AMK on kasvattanut Suomen ammattikorkeakouluista eniten tutkimus- ja kehitystoimintaansa
Turun ammattikorkeakoulu on kasvattanut Suomen ammattikorkeakouluista eniten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) saamaansa rahoitusta. Turun AMK:n tutkimus- ja kehitystyö tuo rahaa ja mahdollisuuksia yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämiseen…
-
Mediatiedote
Miehittämättömistä aluksista apua merivalvontaan
Perinteisesti merien infrastruktuurin valvonnasta ovat Suomessa vastanneet Merivoimat ja Rajavartiolaitos. Autonomisten järjestelmien lisääminen keinovalikoimaan antaa viranomaisille uuden työkalun valvonnan tehostamiseen. Merellinen kriittinen infrastruktuuri on yksityisomisteista. Satamien, merenalaisten energiaputkien,…
-
Uutinen
Turun AMK:n tutkimusryhmä auttaa pk-yrityksiä kasvamaan ja kehittymään
Anette Kairikko aloitti Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän vetäjänä elokuussa 2024. Hänen johdollaan ryhmä on selkeyttänyt tavoitteitaan ja toimintaansa. Suunnitelmissa on satsata kansainvälisyyteen entistä enemmän. Tutkimusryhmän toiminnan keskiössä on…