Johtaja, johdatko tekoälyllä vai johtaako tekoäly sinua?

Työelämä on siirtynyt tekoälyn aikakaudelle eikä paluuta ole. Johtamisen perusasioiden on oltava hallussa ennen tekoälyn hyödyntämistä.

Tero Vuorisen vetämä Johtamisen kehittäminen -tutkimusryhmä auttaa organisaatioita strategisessa johtamisessa ja teknologian hyödyntämisessä johtamisen välineenä.

Teksti ja kuvat: Mari Loikkanen

Tekoälyn aikakaudella yritysten johto on uudenlaisten haasteiden edessä: pitäisi osata hyödyntää tekoälyn tuomia mahdollisuuksia, soveltaa ja parhaimmillaan jopa toimia edelläkävijänä. Samalla otsikot kirkuvat, kuinka tekoäly vie työpaikat ja tarjoaa epäluotettavaa tietoa.

Miten johtajana voi luovia teknologian murroksessa eteenpäin?

Vaikka keskusteluun nousevat herkästi uhkakuvat, tekoäly kannattaa nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena, sanoo Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja Johtamisen kehittäminen -tutkimusryhmän vetäjä Tero Vuorinen.

− Suomi on aina ollut taitava soveltamaan teknologioita. Yhteiskuntamme on erittäin digitalisoitunut ja meillä on hyvät valmiudet tekoälyn hyödyntämiseen. Näen tekoälyn oivana mahdollisuutena juuri Suomelle, hän sanoo.

Tekoäly mahdollistaa hyvien bisnesideoiden lentoon lähtemisen entistä nopeammin. Kun liiketoiminta perustuu yhä useammin tekoälyn avustamiin aineettomiin palveluihin, kotimarkkinoiden kysyntä tai kuljetuskustannukset eivät enää ole kasvun jarruna.

Perusasiat kuntoon ennen uutta

Johtamisen perusasioiden on oltava hallussa, että voi ottaa uutta vastaan, Vuorinen muistuttaa. Jos organisaatiossa roolit, vastuut tai tavoitteet ovat pielessä, siihen päälle ei kannata höystää uutta.

− Johtoryhmässä kaikilla pitäisi olla yhtenevät tavoitteet sekä käsitys siitä, mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään.

Johtaminen vaikuttaa usein kymmenien tai satojen ihmisten toimintaan, joten sillä on valtava merkitys. Hyvä johtaja käsittää johtamisen perusasiat, kuten tavoitteiden ja vastuiden selkeyttämisen, ja jaksaa tehdä töitä niin asiakasymmärryksen kuin työntekijöiden ymmärryksen suhteen. On tiedettävä, mitä asiakas haluaa, mitä ongelmaa asiakas on ratkaisemassa tai mikä asiakasta ärsyttää, sillä työtä tehdään ennen kaikkea asiakkaalle.

− Jos pystyy siihen päälle soveltamaan tekoälyä kontekstiin sopivalla tavalla, esimerkiksi pienin käyttötapauskokeiluin asiakkaan maailmaan liittyen, siitä voi syntyä merkittävää kilpailuetua. Ei kuitenkaan pidä ajatella, että tekoäly ratkaisisi kaiken tai hoitaisi asiat itsestään, Vuorinen sanoo.

Tekoälymurroksen keskellä organisaatiotasolla on syytä pysähtyä miettimään, mikä on oman organisaation ydinosaamista ja millaiset ovat organisaation tärkeimmät rakennuspalikat tulevaisuudessa.

− Se, mikä on yrityksen arvokkainta osaamista juuri nyt, tuskin on sitä 20 vuoden päästä. Tekoäly ajaa siihen, että osaamista on uudelleenarvioitava. Esimerkiksi julkishallinnon arvokkainta osaamista voi jatkossa olla palvelumuotoilu tekoälyn ottaessa isomman roolin perustoiminnoista, hän sanoo.

Oppiminen nousee uuteen arvoon

Vuorinen näkee, että tekoälyn aikakaudella tulee entistä enemmän verkostoja hyödyntäviä yrityksiä ja tehokkaampaa työnjakoa. Organisaatiot kaventavat omaa tekemistään erikoistumalla ja ne pystyvät toimimaan kokoaan isommin sekä niukemmin resurssein.

− Muutos on tapahtunut jo nyt, sillä esimerkiksi maailman suurin majoitusalan yritys ei omista yhtään majoitustilaa ja nopeimmin kasvavilla ravintolaketjuilla ei ole yhtään ravintolaa, vaan ruoka tilataan kuriiripalvelujen kautta ja valmistetaan suurkeittiöissä, jotka palvelevat useita ravintolaketjuja. Teoriassa yhden hengen yritys voi tekoälyn avulla saada aikaan sen, mihin ennen vaadittiin suuryritys, Vuorinen kuvailee.

Monet menestystarinat ovatkin varsin ”onttoja” organisaatioita, jotka keskittyvät vain johonkin pieneen osa-alueeseen ja muu tekeminen jää muille. Tekoälyn avulla tätä pientä osa-aluetta ja verkoston johtamista pystyy tekemään huomattavasti tehokkaammin.

Kilpailussa kyse ei ole siitä, kuka osaa parhaiten, vaan siitä, kuka oppii nopeimmin. Silloin johtajan tehtävä on kehittää organisaation oppimiskykyä ja osaamista.

Vuorinen muistuttaa, että koko ihmiskunnan historian ajan työnjako ja erikoistuminen ovat kehittyneet. Tekoäly tulee vauhdittamaan kehitystä entisestään.

Ensivaiheessa tekoäly ottaa hoitaakseen rutiinitehtäviä, jolloin jäljelle jäävät monimutkaisemmat ja isommat tehtävät. Tällöin organisaation osaaminen ja oppiminen nousevat uuteen arvoon.

− Kilpailussa kyse ei ole siitä, kuka osaa parhaiten, vaan siitä, kuka oppii nopeimmin. Silloin johtajan tehtävä on kehittää organisaation oppimiskykyä ja osaamista. Oppimisen mahdollistamiseen tarvitaan inhimillisiä taitoja, kuten vuorovaikutustaitoja ja empatiaa. Ihmisten kuuntelu ja ymmärtäminen auttavat ottamaan vastaan muutosta.

Johda tekoälyn avulla – tilaa uutiskirje

Turun AMK on yksi Suomen suurimmista monialaisista johtamiskouluttajista. Vuoden alussa korkeakoulussa aloitti uusi Johtamisen kehittämisen tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on tukea organisaatioita muun muassa strategisessa johtamisessa ja teknologian hyödyntämisessä johtamisen välineenä.

Turun AMK:n johtamisen opettajat ja asiantuntijat ovat koonneet maksuttomaan uutiskirjeeseen vinkkejä arjen esihenkilötyöhön ja liiketoiminnan johtamiseen tekoälyn aikakaudella.

Neliosaisesta uutiskirjeestä saat uusia näkökulmia johtamisen perusteisiin ja rakenteisiin, osaamisen johtamiseen sekä datan hyödyntämiseen ja tietojohtamiseen.