Turun ammattikorkeakoulun koordinoima 7 miljoonan euron EU-hanke uudistaa siipikarjatuotannon laadun- ja turvallisuuden valvontaa Euroopassa

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Sensor4Food-hankkeessa kehitetään fotoniikkaan perustuvaa sensoriteknologiaa siipikarjatuotannon laadunvalvontaan. Ratkaisuja testataan Espanjassa, Italiassa ja Norjassa kuudessa siipikarjasektoriin liittyvässä käyttötapauksessa, jotka kattavat tuotantoketjun keskeiset vaiheet rehusta lopputuotteeseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Kuva: Adobe Stock

Siipikarjantuotanto on yksi Euroopan elintarvikejärjestelmän kulmakivistä. Siipikarja on EU:ssa eniten kulutettu lihalaji, ja vuosittainen tuotanto ylittää 14,4 miljoonaa tonnia, mikä tekee siitä keskeisen osan noin 300 miljoonan eurooppalaisen ruokavaliota. Kysynnän arvioidaan kasvavan edelleen 0,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2035 asti, mikä nostaa kulutuksen 24,2 kilosta 25,8 kiloon henkeä kohden. Samalla ala muodostaa merkittävän taloudellisen kokonaisuuden: siipikarjan arvoketju tarjoaa Euroopassa arviolta 3,7 miljoonaa suoraa ja epäsuoraa työpaikkaa ja tukee niin maaseudun elinvoimaa kuin vientimarkkinoitakin.

Siipikarjatuotannon laatu ja turvallisuus perustuvat edelleen pitkälti vaiheittaisiin ja toisistaan irrallisiin käytäntöihin. Tiloilla eläinten hyvinvointia pyritään turvaamaan ennakoivasti esimerkiksi rehun laadulla, kasvuolosuhteilla ja stressitekijöiden vähentämisellä.

Tuotantoketjun myöhemmissä vaiheissa valvonta perustuu usein manuaalisiin tarkastuksiin, visuaalisiin arvioihin ja hitaisiin laboratoriomittauksiin. Suurissa tuotantomäärissä tämä tarkoittaa, että ongelmat havaitaan usein liian myöhään tai vain osittain. Samalla eläinten alkuperän ja hyvinvointi, sekä laadun ja lopputuotteen välinen jäljitettävyys jää helposti puutteelliseksi, kun lintuja tulee tuotantolaitoksiin useilta eri tiloilta.

Fotoniikkaan perustuvat sensorit avaavat uusia mahdollisuuksia elintarvikeketjun tiedolla johtamiseen

Sensor4Food-hankkeessa kehitettävät fotoniikkaan perustuvat sensorit hyödyntävät valoa ja valon eri aallonpituuksia sellaisten ominaisuuksien mittaamiseen, joita ihmissilmä ei näe. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa rehusta haitallisia homemyrkkyjä, havaita tuotannossa patogeenejä ja lääkejäämiä, arvioida lihan rakennetta ja laatupoikkeamia sekä seurata sivuvirroista valmistettavien proteiinituotteiden laatua. Kun nämä mittaukset yhdistetään muihin sensoreihin ja tekoälyä hyödyntäviin data-alustoihin, voidaan koko arvoketjusta tuottaa reaaliaikaista, tarkkaa ja hyödynnettävää tietoa päätöksenteon tueksi.

–Reaaliaikainen tieto koko arvoketjun käyttöön mahdollistaa entistä nopeamman, tarkemman ja resurssitehokkaamman päätöksenteon kaikissa tuotannon vaiheissa, sanoo David Oliva, Kognitiiviset teknologiat -tutkimusryhmän vetäjä Turun ammattikorkeakoulusta ja hankkeen päätutkija.

Euroopan unionin Horizon Europe -ohjelmasta rahoitettu Sensor4Food-hanke käynnistyy 7 miljoonan euron kokonaisbudjetilla syyskuussa 2026. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima hanke kokoaa yhteen 21 eurooppalaista organisaatiota: seitsemän tutkimusorganisaatiota, yhdeksän pk-yritystä, neljä suuryritystä sekä yhden kansalaisjärjestön, AVEC, joka edustaa 95 prosenttia EU:n siipikarjalihantuotannosta. Hankkeessa kehitettävä teknologia perustuu lähes kokonaan eurooppalaiseen osaamiseen ja komponentteihin.

Vaikka hankkeen ratkaisuja kehitetään ja validoidaan siipikarjasektorilla, niiden potentiaali ulottuu huomattavasti tätä laajemmalle. Teknologiat on suunniteltu niin, että niitä voidaan soveltaa myös muilla maatalous- ja elintarvikealoilla, kuten sianlihantuotannossa, maitotaloudessa ja vesiviljelyssä.

–Siipikarjasektori toimii hankkeessa tärkeänä ja vaativana testialustana, mutta tavoitteenamme on rakentaa ratkaisuja, joita voidaan myöhemmin hyödyntää laajasti koko elintarvikeketjussa parantaen tuotteiden jäljitettävyyttä, ja tuoda tuotannon eri vaiheisiin nykyistä tarkempaa ja reaaliaikaista tilannetietoa, Oliva toteaa.

Lisätietoja