Kuluttajien käsitykset uudelleenvalmistetuista elektroniikkatuotteista perustuvat usein enemmän tunteisiin kuin tietoon niiden todellisista ominaisuuksista. Siksi käytettyihin ja sittemmin kunnostettuihin tuotteisiin liitettyjä mielikuvia tulisi muokata eri kuluttajaryhmille sopiviksi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan arvojen ja uudelleenvalmistettuihin laitteisiin liittyvien mielikuvien välillä on vahva yhteys.
Julkaistu:
Muokattu:
Turun ammattikorkeakoulun koordinoiman SuFiRe-hankkeen tutkimuksessa tarkasteltiin liiketalouden opiskelijoiden suhtautumista uudelleenvalmistettuihin elektroniikkatuotteisiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 270 opiskelijaa Suomesta, Ruotsista ja Unkarista.
Uudelleenvalmistetut eli käytettyinä kerätyt ja kunnostetut elektroniikkatuotteet ovat yleistymässä osana kiertotaloutta. Niiden avulla voidaan säästää jopa 80 prosenttia materiaaleista verrattuna kokonaan uuden valmistamiseen. Silti monet kuluttajat edelleen epäröivät.
Arvot merkitsevät enemmän kuin kansallisuus
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan arvot ovat keskeinen uudelleenvalmistettuihin elektroniikkatuotteisiin liittyviä asenteita selittävä tekijä, mikä toisaalta tarjoaa lupaavan perustan kestävän kulutuksen edistämiselle Euroopassa.
Erityisen myönteisesti uudelleenvalmistettuun elektroniikkaan suhtautuivat henkilöt, joille ympäristöstä huolehtiminen ja muiden ihmisten hyvinvointi ovat tärkeitä arvoja. Sen sijaan henkilökohtaista menestystä korostavat arvot olivat yhteydessä kriittisempiin näkemyksiin tuotteiden ympäristöhyödyistä ja laadusta.
Tutkimuksessa havaittiin myös eroja maiden välillä. Esimerkiksi suomalaiset opiskelijat uskoivat käytettyjen ja kunnostettujen tuotteiden ympäristöhyötyihin unkarilaisia vahvemmin.
Kestävyysviesti tavoittaa vain osan kuluttajista
SuFiRe-hankkeen tutkimuksen mukaan näiden tuotteiden markkinoinnissa ei kannata nojata pelkästään ympäristöhyötyihin. Kestävyyteen perustuva viestintä puhuttelee jo niitä kuluttajia, joille ympäristöarvot ovat tärkeitä.
– Jotta tuotteet kiinnostaisivat laajempaa yleisöä, niitä pitäisi markkinoida myös muiden arvojen, kuten turvallisuuden tai käytännöllisyyden, kautta, kertoo tutkija Johnny Långstedt Turun AMK:sta.
Uudelleenvalmistetut elektroniikkatuotteet tarjoavat konkreettisen keinon vähentää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Niiden laajempi käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että kuluttajien huolenaiheisiin vastataan ja kunnostettujen tuotteiden mielikuvaa kehitetään nykyistä monipuolisemmin.
– Viestintää ja brändäystä kannattaa räätälöidä eri kohderyhmille, ennakkoluulojen hälventäminen on avainasemassa. Etenkin ympäristöä ja yhteistä hyvää korostavat arvot lisäävät myönteistä suhtautumista, ehdottaa Långstedt.

Kohti kestävää uudelleenvalmistusta
Towards a Sustainable Finnish Re-Manufacturing Industry (SuFiRe) on Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteishanke, joka edistää suomalaisen valmistavan teollisuuden vihreää siirtymää sekä kiertotaloutta. Projektia rahoittaa Business Finland.
Johnny Långstedt kuuluu asiantuntijaryhmään, joka kirjoitti aiheesta Turun AMK:n Talk Journal -verkkolehteen. Tutustu artikkeliin: ”What motivates consumption of remanufactured electronics?”
Lisätietoja
Tutustu
Lue seuraavaksi
-
Mediatiedote

Tekoälyn aikakaudella johtajan tärkeimmäksi tehtäväksi nousee yhteisöllisyyden vahvistaminen
Vaikka tekoäly nähdään työelämän suurimpana muutosvoimana, johtamisen haasteet ovat edelleen ennen kaikkea inhimillisiä. Johtajuusbarometri 2026 korostaa yhteisöllisyyden merkitystä tulevaisuuden työelämässä. Julkaistu: Muokattu: Suomalaisten asenteita työelämään sekä johtamisen nykytilaa…
-
Mediatiedote

Turun AMK:n haastattelututkimus: Teknologia ei korvaa myyjää, harkinta ratkaisee kaupat
Uudet teknologiat ovat muuttaneet yritysten välistä myyntiä nopeasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaisevinta ovat työkalujen tarkoituksenmukainen käyttö ja myyjän kyky valita asiakastilanteeseen sopivin toimintatapa.
-
Mediatiedote

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen monipuolisempaan käyttöön – uusi malli yhdistää opinnot ja työelämän
Turun ammattikorkeakoulun ja Loimaan evankelisen kansanopiston kehittämä koulutusmalli tarjoaa ratkaisun kasvavaan työvoimapulaan. Kun opiskelijat kiinnittyvät työelämään paikallisissa yrityksissä jo opintojensa aikana, syntyy paremmat edellytykset jäädä alueelle valmistumisen jälkeen.

