Sivu päivitetty 18.11.2018
Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka

Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka

Tieto- ja viestintätekniikan insinööri on luova ongelmanratkaisija, jolla on mm. matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, laite- ja ohjelmistotekniikan hallintaa sekä liiketoiminnan pelisääntöjen ymmärrystä. Työelämässä tarvitaan lisäksi hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, kansainvälisyysosaamista sekä projekti- ja kehittämistoiminnan taitoja. Insinöörin ura on elinikäistä oppimista aidoimmillaan. Uudistuva teknologia haastaa oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Valmistuttuasi tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi hallitset ICT-alan käytännöllisiä tietoja ja taitoja sekä niiden teoreettisia perusteita. Sinulla on edellytykset teknisen kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen, kyky elinikäiseen oppimiseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä valmiuksia toimia kansainvälisellä alalla.

Tieto- ja viestintätekniikan insinöörin tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi elektroniikkainsinööri, IT-asiantuntija, järjestelmäsuunnittelija, käytettävyyssuunnittelija, ohjelmistokehittäjä, pelinkehittäjä, projektipäällikkö, tietoturva-asiantuntija, verkkosuunnittelija.

Tieto- ja viestintätekniikan opintojen sisältö ja osaamispolut

Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa sovelletaan aktiivisia oppimismenetelmiä, jotka edellyttävät opiskelijalta vastuunottoa opinnoistaan. Opintoihin kuuluu vaihtelevasti teoriaopetusta, laboratoriotyöskentelyä, verkko-opintoja, harjoitustöitä ja työelämälähtöisiä projekteja. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot kehittyvät ryhmätyöskentelyssä. Opiskelijat pääsevät jo varhaisessa vaiheessa tekemään asioita konkreettisesti itse. 

Opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Perusopintojen päätavoitteena on luoda matemaattis-luonnontieteellinen perusta ammattiopinnoille sekä tutustuttaa opiskelija mm. verkkoteknologioihin, ohjelmintiin sekä elektroniikkaan ja tiedonsiirtoon. 

Ammattiopinnoissa syvennytään valitun osaamispolun aiheisiin ja niiden sovelluksiin sekä yrittäjyyteen ja projektiosaamiseen liittyviin aiheisiin. Ammattiopinnoissa valmistaudut työelämään esimerkiksi käytännönläheisten projektien kautta. Ammattiopinnot ajoittuvat lähinnä kolmannelle ja neljännelle lukuvuodelle.

Ammattiopinnot haarautuvat seuraaviin osaamispolkuihin: 

  • Peliteknologian opinnoissa yhdistyvät luovuus, ohjelmistotekninen osaaminen, digitaalinen media sekä projektityöskentely. Sovellusalueita ovat viihde- ja hyötypelit ja interaktiiviset käyttöliittymät. Suuri osa opinnoista toteutetaan englanninkielisinä. Valmistuneet toimivat esimerkiksi tuotekehittäjinä, digitaalisen median työtehtävissä tai itsenäisinä yrittäjinä peliteollisuudessa.
  • Sulautettu elektroniikka ja IoT antaa valmiudet tietoverkkoon kytkettävien mikrotietokoneohjattujen järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Esimerkkejä näistä järjestelmistä ovat älylaitteet, matkapuhelimet, robotit ja tulevaisuuden kulkuneuvot. Suuri osa opinnoista toteutetaan englanninkielisinä. Valmistuneet työllistyvät pääasiassa teollisuuden tuotekehitystehtäviin. 
  • Terveysteknologian opinnot yhdistävät tieto- ja viestintätekniikan ja terveydenhuollon osaamisalueita. Opinnot sisältävät käyttäjälähtöistä suunnittelua, lääkinnällisten laitteiden tuotekehitystä, terveydenhuollon toimialatuntemusta ja tietojärjestelmien suunnittelua. Sovellusalueita ovat esimerkiksi henkilökohtaisen hoidon apuvälineet ja terveydenhuollon tietojärjestelmät. Valmistuneet sijoittuvat tuotekehitys- ja asiantuntijatehtäviin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
  • Tietoverkkojen ja kyberturvallisuuden opinnoissa keskitytään kiinteiden ja langattomien verkkojen suunnitteluun ja hallintaan. Opinnot sisältävät verkkojen määrittelyä, kyberturvallisuuden sisältöjä sekä IT-palvelutoimintaa. Suuri osa opinnoista toteutetaan englanninkielisinä. Valmistuneet sijoittuvat yrityksiin tietoverkko- tai järjestelmäasiantuntijoiksi, erilaisiin IT-palvelutehtäviin tai verkko-operaattoreiden ja datakeskusteollisuuden palvelukseen.

 

Miten koulutukseen haetaan?

Koulutukseen haetaan yhteishaussa määrättyinä yhteishakuaikoina. Hakeminen tapahtuu Opintopolku-palvelussa.

Seuraava yhteishaku on kevään yhteishaku 20.3. - 3.4.2019.

Koulutukseen voi hakea myös avoimen AMK:n kautta: Kun olet suorittanut riittävän määrän opintopisteitä avoimessa AMK:ssa, esimerkiksi polkuopiskelijana, voit hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen AMK:n erillishaun kautta. Opiskelu avoimessa AMK:ssa on maksullista.

Lisätietoa koulutuksesta Opintopolussa

Opintopolusta löydät mm.

  • koulutuksen valintaperusteet
  • tarkemman kuvauksen koulutuksesta
  • hakulomakkeen

Siirry Opintopolkuun tästä.

 

Valintakoe

Valintakoe on tekniikan alan valtakunnallinen valintakoe, joka järjestetään 29.5.2019.

Valintakokeisiin osallistuvat kaikki hakukelpoiset hakijat ilman erillistä kutsua. Tarkemmat ohjeet valintakokeesta julkaistaan tällä sivulla lähempänä valintakoetta. Muista tutustua ohjeisiin huolella ennen kokeeseen saapumista. 

Saadakseen valintakoetuloksen hakijan tulee osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan ylimmässä tekniikan alan hakukohteessa. Näin menetellessään hakija saa koetuloksen kaikkiin insinööri- ja laboratorioanalyytikkokoulutuksen, rakennusmestarikoulutuksen, rakennusarkkitehtikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon hakutoiveisiinsa. Todistusvalinnassa hyväksytyn ei tarvitse osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen. Jos hakija ei tule valituksi todistusvalinnan valintajonosta, hänen tulee osallistua tekniikan valtakunnalliseen valintakokeeseen hakulomakkeessa ilmoittamassaan ylimmässä tekniikan alan hakukohteessa. Lue lisää tekniikan alan valintakoeyhteistyöstä täällä: https://www.metropolia.fi/haku/nain-haet/tekniikan-valintakoeyhteistyo/

Valintakoe on 2-3 tuntia kestävä kirjallinen koe. Siinä mitataan motivaatiota, loogista ajattelua ja ongelmaratkaisukykyä sekä luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden perustietämystä.Kokeeseen osallistuva voi valita joko suomenkieliset tai ruotsinkieliset tehtävät. Koe on yhteinen pohjakoulutuksesta riippumatta. Laskimen käyttö valintakokeessa on kielletty. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Kokeessa on saavutettava vähintään 10 pistettä maksimiarvosta 40 pistettä.