Matemaattista mallinnusta voidaan hyödyntää hammasproteesien suunnittelussa

Matemaattisella mallinnuksella on monia käytännön sovelluskohteita. Turun AMK:n Computational Engineering and Analysis (COMEA) -tutkimusryhmän tutkija Rabia Altunay on kiinnostunut LUT-yliopistoon työn alla olevassa väitöskirjatyössään matemaattisen mallinuksen lääketieteellisistä sovelluksista.

Uutinen

Teksti: Martti Komulainen
Kuvat: COMEA ja Suun terveyden tutkimusryhmät, Turun AMK, Martti Komulainen (henkilökuva)

Hiljattain Rabia Altunay ja hänen tutkijakollegansa esittelivät SIAM-konferenssissa (Society for Industrial and Applied Mathematics) tutkimusta, jossa selvitettiin 3D-tulostetun hammasproteesin optimaalista vahvikerakennetta. Simuloinnissa mallinnetun proteesin virtuaalinen vastine, digitaalinen kaksonen, altistettiin suun purentavoimaa jäljitteleville voimille.

– Hammasproteesien valmistaminen 3D tulostamalla on yleistynyt viime vuosina. Tutkimuksessa haettiin proteesin kuituvahvikkeen optimaalista sijaintia proteesissa ja miten pieni määrä vahvikemateriaalia riittää vahvistamaan proteesia niin, että vahvistettu proteesi kestää purentavoimat. Vahvike täytyy lisätä vielä nykyään manuaalisesti, koska hammaslääketieteen sovelluksiin ei ole 3D-tulostinta tai materiaaleja, jolla vahvikkeen voisi tulostaa suoraan proteesiin. Tutkimuksessa tehtiin esiselvitystä, jolla pyritään ratkaisemaan tätä puutetta, kertoo tutkijaryhmään kuulunut lehtori ja tutkimusryhmän vetäjä Pasi Alander Turun AMK:n Suun terveyden tutkimusryhmästä.

Hammasproteesien mallinnus

– Takahampaat purevat voimakkaammin kuin etuhampaat. Nämä edellä mainitut seikat tekevät matemaattisesta mallintamisesta vaikea, eikä siihen pysty kuin moniammatillinen tiimi, johon kuuluu niin hammasteknikkoja kuin insinöörejä. Kun proteesiin lisätään vielä kuituvahvike, on mallinnus vielä haasteellisempaa, koska laskemissa täytyy ottaa huomioon proteesissa olevan kahden materiaalin ominaisuudet, jatkaa Pasi Alander.

Teoriaa ja käytäntöä

Tutkija Rabia Altunayta kiehtoo teoreettisen tutkimuksen soveltaminen käytäntöön. Myös työskentely yritysten kanssa kiinnostaa tulevaisuudessa.

Computational Engineering and Analysis (COMEA) -tutkimusryhmän tavoite on hakea ratkaisuja käytännön ongelmiin hyödyntäen mallinnusta ja poikkitieteellistä tutkimusotetta. Poikkitieteellisyydestä on hyvä esimerkki hammasproteesien kehitystyö mallinnuksen avulla. Työssä yhdistyvät mallinnus, lisäävän valmistuksen tekniikat (3D-tulostus) sekä suun terveyden tutkimus.

Hammasproteesitutkimus oli osa jo päättynyttä ”Lisäävän valmistuksen keskus bio- ja lääketeollisuudelle (AMBioPharma)” -projektia , joka pyrkii edistämään uusien lääkevalmisteiden, hammasproteesien, lääkinnällisten instrumenttien ja testijärjestelmien tuotekehitystä 3D-tulostuksen avulla. Tutkimus on myös osa Turun lisäävän valmistuksen osaamisen innovaatiokeskittymän, TICAMin toimintaa (www.ticam.fi).

Lisäävän valmistuksen/3D-tulostuksen merkitys osana uusien tuotteiden kehitystä kasvaa voimakkaasti. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa Varsinais-Suomen bio- ja lääketeollisuuden innovaatio- ja kilpailukykyä tällä kasvavalla alalla.

Lue seuraavaksi

  • Mediatiedote

    Vetyä polttomoottoreihin

    Vedyn käyttö polttoaineena polttomoottoreissa tarjoaa merkittäviä etuja verrattuna vedyn hyödyntämiseen polttokennoissa. Turun AMK:n uuden tutkimushankkeen tavoitteena on ratkaista teknisiä haasteita, jotka tällä hetkellä estävät vedyn tehokkaan käytön polttomoottoreissa.…

  • Mediatiedote
    Kolme henkilöä tutkailemassa hammasmalleja.

    Hammastekniikan osaamisen säilyminen kotimaassa tärkeää

    Jos Suomessa ei ole koulutettuja hammasteknikkoja ja alan tutkimusta, asiakkaiden suuhun voi helpommin päätyä halvemman tuotannon maissa tehtyjä hammasteknisiä laitteita. Niiden luotettavuudesta ei aina ole takeita, koska niissä…

  • Mediatiedote

    Turun AMK perustaa StartLabin kiihdyttämään opiskelijoiden yritysideoita konkretiaksi

    Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa jatkossa kaikille opiskelijoilleen mentorointia oman yritysidean kehittämiseen. Toimintaa varten perustetaan StartLab, jonne opiskelijat voivat hakeutua kysymään tukea ja apua yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä.