Suorituskyvyn seurantateknologia korvaa yksittäiset testit urheiluvalmennuksessa

Miltä kuulostavat sensorit pelikentillä, kengissä tai jopa sängyssä? Monipuolinen data auttaa valmentajia tunnistamaan palautumisen, kuormituksen ja kehittymisen muutoksia. Kun mittaaminen tapahtuu luonnollisessa toimintaympäristössä, tulokset heijastavat paremmin todellista liikuntasuoritusta.

Teknologian kehitys mahdollistaa entistä paremmin suorituskyvyn seurannan ilman, että se häiritsee seurannan kohteiden toimintaa.

Julkaistu:

Muokattu:

Ilmiö

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

Turun ammattikorkeakoulun ja Huippu-urheilun instituutin KIHU raportin mukaan uudenlainen teknologia mahdollistaa suorituskyky- ja hyvinvointitiedon vaivattoman keräämisen, mutta samalla se tuo mukanaan haasteita.

Asiantuntijat Anssi Saari, Ashley Pryke, Eero Savolainen, Mikko Pohjola, Ismo Hämäläinen ja Johanna Ihalainen laativat julkaisun Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa projektissa Huomaamaton seuranta hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämisessä.

Huomaamattomalla seurannalla tarkoitetaan tiedon tuottamista, analysointia ja hyödyntämistä siten, että toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän. Dataa voidaan kerryttää reaaliaikaisesti esimerkiksi urheilusuorituksen taustalla.

– Tällainen seuranta voi muuttaa tapaa, jolla mitataan urheilijoiden hyvinvointia ja suorituskykyä. Se mahdollistaa jatkuvan tiedonkeruun ilman erillisiä järjestelyjä. Kun mittaaminen ei vaadi ylimääräistä vaivaa, tietoa saadaan enemmän ja tasaisemmin, asiantuntijat kuvaavat.

Sopivien seurantaratkaisujen valinta haastaa valmentajia

Raportin kirjoittajat jakavat huomaamattoman seurannan erilaisiin mittauksiin sijainnin, voimantuoton, liikesuorituksen ja fysiologisten ominaisuuksien suhteen.

Käytännössä jo nyt esimerkiksi GPS-laitteet seuraavat pelaajien liikkeitä kentällä, kengänpohjalliset keräävät tietoa askeltamisesta ja älysormukset analysoivat palautumista. Sensoreja voi olla myös vaikkapa sängyssä.

– Monet nykyajan laitteet ovat pieniä, kevyitä ja käytettävissä suoraan harjoitusten tai kilpailujen aikana. Myös liikuntapaikkojen rakenteisiin on mahdollista asentaa sensoreita. Vaihtoehtoja on yhä enemmän.

Erilaiset älyteknologiat keräävät tietoa muun muassa käyttäjän aktiivisuudesta, unesta ja stressitasoista sekä muista hyvinvoinnin ja suorituskyvyn osa-alueista.

Toisaalta tiettyyn tilanteeseen sopivien laitteiden ja ratkaisujen valinta haastaa valmentajia sekä muita urheilu- ja liikunta-alan ammattilaisia. Siihen vaikuttavat muun muassa henkilöstön osaaminen ja käytettävissä oleva aika.

Lisäksi pyrkimys vähentää seurannan kohteille koituvaa haittaa ja vaivaa saattaa lisätä muiden toimijoiden kuormaa tiedon tuotannon ja hyödyntämisen ketjun muissa vaiheissa, esimerkiksi datan käsittelyssä tai analysoinnissa.

“Kaikkea ei kannata mitata”

Vaikka seurantateknologianteknologian mahdollisuudet yleistyvät, kaikki mittaaminen ei ole automaattisesti hyödyllistä, raportissa muistutetaan. Samalla on tärkeää arvioida kustannuksia sekä tiedon merkityksellisyyttä.

– Keskeistä on määritellä ensin, mihin kysymyksiin halutaan vastauksia, eikä haalia turhaa dataa. Kaikki tekniset välineet eivät myöskään ole aina luotettavia, asiantuntijat painottavat.  

Raportin mukaan huomaamaton seuranta tukee laajempaa muutosta: urheilua tarkastellaan yhä enemmän kokonaisuutena yksittäisten mittareiden sijaan. Lisäksi laitteiden onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeitä tavoitteita.

– Kun ratkaisut valitaan tarkoituksenmukaisesti, huomaamaton seuranta voi tuottaa merkittävää lisäarvoa. Silloin urheilijakin sitoutuu toimintaan paremmin.

Kohti kokonaisvaltaisempaa urheiludataa

Huomaamaton seuranta hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämisessä -projekti hyödyntää eri lähteistä kerättävää tietoa. Tulosten pohjalta on mahdollista kehittää muun muassa terveyspalveluja ja urheilusuoritusten optimointia sekä parantaa työhyvinvointia.  

Hankkeessa ovat mukana Turun AMK:n ja Huippu-urheilun instituutti KIHUn lisäksi Eerikkilä Sport & Outdoor Resort, Martti Sports Oy, Fidera Oy ja Firstbeat Technologies Oy. Projektia rahoittaa Business Finland. 

Hankeraportti on julkaistu Turun AMK:n Talk Reports -sarjassa. Se on osa Knowledge Management for Human Performance (KM4HP) -tutkimusryhmän julkaisuja.


Tutustu englanninkieliseen raporttiin Talk-julkaisuportaalissa

Kysy ja lue lisää

  • Ismo Hämäläinen

    Johtava asiantuntija
    +358 50 405 8037
    ismo.hamalainen@turkuamk.fi

  • Mikko Pohjola

    Johtava asiantuntija, Tutkimusvastaava
    +358 40 736 4234
    mikko.pohjola@turkuamk.fi
    Tiedolla johtaminen, Ihmisen suorituskyvky
Raportti: Invisible Monitoring Technologies: State of the Art Report
Hanke: Huomaamaton seuranta hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämisessä
Tutkimusryhmä: Knowledge Management for Human Performance (KM4HP)
Turun AMK:n julkaisutoiminta

Lue seuraavaksi

Uutisarkistoon