Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 20.3.2018

Kestävän kehityksen konferenssi Intian Delhissä

Delhin yliopiston Shyam Lal College (SLC) järjesti yhdessä Turun ammattikorkeakoulun, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa talvikoulun sekä konferenssin maaliskuun alussa Delhissä.

Teemana talvikoulussa ja konferenssissa oli vastuullisen liiketoiminnan ammattilaisten osaamisen edistäminen Suomen ja Intian välisessä kaupankäynnissä lisäämällä opettaja- ja opiskelijavaihtoja.

Teksti ja kuvat: Kaisa Sorsa ja Telle Tuominen

"YK:n Kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030 ovat yhteiset, mutta johtuen Intian ja Suomen eroista, painopisteet ovat erilaiset. Suomessa ekologinen kestävyys on painottunut, kun taas Intiassa köyhyyden vähentäminen, peruskoulutus sekä sanitaatio ovat edelleen keskeisiä kehittämiskohteita."

Tärkeimpien Intian valtion koordinoimien ohjelmien joukossa ovat myös Digital India, Skill India ja Smart Cities. Shyam Lal College (SLC) on erinomainen esimerkki korkeakoulun aluekehittämisestä. Korkeakoulu sijaitsee Delhin itäisellä alueella, joka oli pitkään erittäin köyhää aluetta ”joen toisella puolella”. Korkeakoulu on monin tavoin edistänyt alueen kehittämistä ja vakuuttanut kaupunginisät panostamaan alueeseen – yksi konkreettinen tärkeä toimi on ollut metrolinjan saaminen alueelle.

Suomen suurlähettiläs Nina Vaskulahti korosti kongressin avauspuheenvuorossaan Suomen painottavan demokratian ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia kestävän kehityksen kasvualustana. Hän tähdensi Suomen ja Intian välisen yhteistyön kehittämisen tärkeyttä. Hän muistutti, että suorien lentoyhteyksien myötä Intia on tullut ”lähemmäksi”, mutta Intiassa toimivien suomalaisten yritysten määrä on edelleen noin sata, kuten se on ollut monta vuotta. Vaskulahti totesikin, että Pohjoismaat yhdessä pyrkivät houkuttelemaan lisää intialaisia opiskelijoita maihinsa yhteistyön edistämiseksi.

Kaisa Sorsa käsitteli puheenvuoroissaan mm. yrittäjyyskompetensseja sekä kestävän kehityksen muutosvoimien dynamiikkaa.  Heli Söderlundin ja Telle Tuomisen näkökulmina olivat mm. innovaatiopedagogiikka sekä private-public yhteistyö kehittämishankkeessa. Tradenomiopiskelija Anna-Aleksandra Ruohonen sekä Joonas Valtanen vertailivat suomalais-intialaisessa opiskelijatiimissä kestävään kehitykseen motivoivia tekijöitä Intiassa ja Suomessa.

Edistyksellinen korkeakoulu kantaa yhteiskuntavastuunsa

SLC vaikutti edistykselliseltä korkeakoululta. Valtion korkeakoulunakin se on maksullinen, mutta lukukausimaksuun voi saada alennusta sosiaalisin perustein. Korkeakoulu kantaa yhteiskuntavastuuta myös järjestelemällä esimerkiksi sokeille mahdollisuuden opiskeluun. Kuunneltujen konferenssi- ja workshop-esitysten perusteella samalla viivalla ollaan; samoja tutkimusaiheita maiden lähtökohtaeroista huolimatta ja tuttuja journaaleja lähteinä. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana kongressijärjestelyissä – vaikutti projektioppimiselta.

Opiskelijoiden rooli huipentui puolitoistatuntisessa kulttuurishowssa, jossa eri alojen opiskelijat osoittautuivat monilahjakkuuksiksi esittäessään Intian monien osavaltioiden tansseja, pukeutumiskulttuuria sekä tämän päivän Bollywood tansseja ja iskelmiä. Musiikista vastasi korkeakoulun oma bändi. Esitys oli kerrassaan vaikuttava. Sen jälkeen oli helppo yhtyä Intian matkailumarkkinoinnin brändilupaukseen – Incredible India!

Yhteistyö Delhin yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun välillä sai alkunsa vuonna 2012, jolloin Kaisa Sorsa tutustui konferenssimatkalla SLC:n rehtoriin Rabi Kariin. CIMO:n kaksivuotisella Responsible business professionals for India – Finland trade –hankkeella tuetaan nyt SLC:n, Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden välistä tiedon jakamista ja innovaatioiden kehittämistä kestävän kehityksen saralla.