15 prosentilla lapsista on riski vaikeaan elämänpolkuun

Koulutusyhteistyötä on aloitettu, kun Turun ammattikorkeakoulun (Turun AMK) ja Turun yliopiston (TY) opiskelijat tarttuivat yhteistyössä lasten kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Yhteistyöpäivän pohjana oli kouluterveyskyselyiden tulokset ja lapsien hyvinvointi. Asia on ajankohtainen ja vastaa lapsistrategian 2040 tavoitteisiin. 

Tarvitaan moniammatillista koulutusyhteistyötä

Lapsistrategian tutkimusperustan rakentamiseksi runsas sata tutkijaa ja tutkijaryhmää on kuvannut keskeisimmät tutkimustuloksensa. Tutkimuksen perusteella lapsen hyvinvoinnin osa-alueiksi määrittyivät ihmissuhteet, oppiminen, osallisuus, turvallisuus ja terveys. 

– Jotta tähän haasteeseen pystytään vastaamaan, tarvitaan koulutusaikana jo moniammatillista yhteistyötä. Asiakas on yhteinen: lapsi ja perhe, toteavat yliopistonlehtorit Tiina Annevirta ja Jaanet Salminen sekä AMK:n lehtori Hanna Ollikkala.

Haaste otettiin vastaan, kun Kouluhyvinvoinnin erikoistuvat opettajat (TY) ja monimuotokoulutuksen terveydenhoitajaopiskelijat (AMK) työskentelivät yhdessä Turun yliopistolla kouluhyvinvointi-teeman ympärillä koko päivän. 

Etukäteistehtävänä oli tutustua THL:n kouluterveyskyselyihin ja tutkimuksen tuloksia työstettiin moniammatillisesti. Miten tutkimustuloksia pitäisi hyödyntää esimerkiksi koulutasolla? 

– Näitä asioita ideoitiin moniammatillisissa ryhmissä. Saimme useita konkreettisia kehittämisehdotuksia tuloksena moniammatillisesta työskentelystä. 

– Viime vuonna pilotoimme yhteistyötä ensimmäisen kerran ja kokemus oli positiivinen. Opiskelijapalautteessa tämä moniammatillinen yhteistyöskentely koettiin hyödylliseksi, lehtorit Annevirta, Salminen ja Ollikkala toteavat tyytyväisenä yhteistyöhön. Tarkoitus on jatkaa yhteistyötä jatkossakin.

Kun lapsen tai nuoren ongelma tulee esille, ei saisi jäädä odottamaan 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat tehneet lapsistrategiaa pohjustavaa työtä Jyväskylän yliopiston professori Jouni Välijärven kootessa siitä pohjustavan tutkimusraportin. Välijärvi kirjoittaa, että lasten ja nuorten ongelmiin tulisi pystyä puuttumaan nopeammin ja niiden kasaantuminen katkaista. 

Välijärven mukaan valtaosa nuorista pärjää hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä. Kuitenkin 15 prosenttia lapsista ja nuorista elää sellaisessa tilanteessa, jossa on suuri riski vaikeaan elämänpolkuun. Kuilu niihin, joilla menee hyvin, on kasvamassa. On vaara, että niiden, joilla menee huonosti, ongelmat kasautuvat.

Lapsistrategiaa 2040 pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.

Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. Tavoitteena on:
•    Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia.
•    Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä.
•    Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy.
•    Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee.
•    Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku.
•    Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään.
•    Lapsiperheiden köyhyys vähenee.