Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen

Avauspuheenvuorossa Helena Malmivirta ja Suvi Kivelä kuvasivat yleisölle taiteen ja kulttuurin vaikutuksista aivoterveydelle tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä ja sen tuloksia. Suomessa on tehty laajasti erilaisia hankkeita taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistämiseksi mm. pitkäaikaissairaanhoidossa ja työhyvinvoinnin yhdistämisessä.

-    Tässä tutkimus- ja kehityshankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin neljä taide- ja kulttuurilähtöistä palvelumallia sekä luotiin silta taiteen, kulttuurin ja aivoterveyden välille. Toimimme yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Salon Muistiyhdistysten, Salon taidemuseo Veturitallin, Salon taitelijaseura ry:n, Rahtiteatterin sekä Läntisen tanssin aluekeskuksen kanssa, kertoi Malmivirta.

Tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto avasi yleisölle aivojen ja oppimisen salaisuuksia otsikolla Aivot, ajattelu ja oppiminen. Georg Milleriä ja Alfred Zimmermania lainaten hän totesi ihmisen pystyvän tietoisesti käsittelemään 5-7 asiaa kerrallaan, kun taas tiedostamatonta prosessointia tapahtuu samanaikaisesti taustalla mieletön määrä.

-    Ihmisellä on kaksi mieltä, mutta vain yhdet aivot: tiedostamaton ja tiedostettu. Järjen lisäksi päätöksiä ohjaavat tunteet ja intuitio, Järvilehto kuvailee.

Järvilehto puhui oppimisen tulevaisuudesta, jossa ajatuksena on siirtyminen opetuksesta oppimiseen innostumisen kautta. Kiinnostavan asian löytäessään ihminen voikin saavuttaa Mihaly Csikszentmihalyin (1990) kuvaaman flow-tilan, jolloin ihminen oppii, pystyy ja kehittyy.

Muistotietotutkija Annikka Immonen huomioi osuutensa alussa osallistujien hyvinvoinnin ja aivoterveyden edistämisen ohjaten osallistujat nousemaan ylös ja osallistumaan liikkeelliseen verenkiertoa edistävään taukovoimisteluun sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen vierustovereiden kanssa.

Immonen käsitteli puheenvuorossaan Eletty historiallisuus – askelmerkkejä muistoihin – hyvää vanhuutta ja sen yksilöllistä kokemista. Hän erottaa muistelutyön viriketoimintana käytetystä muistelusta.

-    Muistelutyössä merkityksellistä on toiminnan tavoitteellisuus, jolloin muistelua virittävien toimintojen avulla lähdetään tavoitteellisesti muistelemaan tiettyjä asioita. Muistelutyö on kokonaisvaltaista, merkityksellistä ja tulee jopa uniin, totesi Immonen.

-    Muistelutyön kautta luodaan käsitystä omasta itsestä ja löydetään merkityksiä asioille, jolloin on helpompi ymmärtää menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta sekä hahmottaa tietoisesti omaa elämänkulkuaan, hän jatkaa. 

Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen -seminaarissa julkaistiin hankkeen tutkimus- ja kehitystyön prosessia kuvaava julkaisu: Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen - palvelumallien kehittämistä kansalaislähtöisesti. Kirjassa on kuvattu palvelumallit taustateorioineen sekä tulokset avainten muodossa sekä luotu silta aivoterveyteen.

Seminaari ja kirja saivat osakseen paljon kiitosta. Osallistujat ilahtuivat kirjan värikkäästä ulkoasusta ja upeista valokuvista, joiden avulla palvelumalleja ja ryhmien toimintaa kuvattiin havainnollisesti.

-    Tämä oli hyvä avaus, tällaisia palvelumalleja tarvitaan. Tästä sai omaan työhön hyviä ajatuksia. Kerrankin oli ohjelma, joka oli eri näkökulmasta kuin yleensä ja joka piti hereillä asiasisältönsä mielenkiintoisuuden vuoksi.

-    Mielenkiintoisia juttuja olette saaneet tehdä. Selailin kirjaa ja se tosiaankin tarvitsee enemmän aikaa.

Kehittämistyössä mukana olleiden ikääntyvien mielestä oli mahtavaa saada olla mukana projektissa, se toi heille paljon uusia kokemuksia, he osallistuivat aiempaa enemmän monenlaisiin tapahtumiin ja elämään tuli uutta sisältöä. He totesivat, että muisti toimi ja oli virkeämpi olo; selvästi sillä oli merkitystä, että tapaamisia oli säännöllisesti joka viikko.

TEHU-osahanke on osa ylimaakunnallista Pumppu-hanketta, jossa on kehitetty kansalaislähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa vuosien 2011–2014 aikana.

TEHU jakaantuu neljään projektiosioon: Saattohoidon ja palvelurakenteiden kehittäminen,  Aivoterveyttä ja muistia edistävät taide- ja kulttuurilähtöiset palvelumallit, Kotihoito vanhustyön sydämenä sekä Uusien palvelukonseptien tuotteistaminen –osioihin.